Oli miten oli, nykypäivän ihminenhän pärjää ilman lihaakin, kun saa sitä proteiinia muualtakin. Mutta jos ihmisapinat eivät aikoinaan olisi lihaa alkanut napsia niin me emme tässä keskustelisi tästä asiasta internetin ääressä, sillä aivomme olisivat edelleen apinamaiset
Emme olisi tarpeeksi älykkäitä käymään tätä keskustelua eikä maailmanlaajuista verkkoa olisi keksitty.
Proteiini on välttämätöntä aivojen kehittymiselle.
Aivot kuluttavat 20 prosenttia ihmisen energiasta.
En sano että lihansyönti on välttämätöntä, ei nykyään. Mutta sitä ei pidä lähteä kieltämään etteikö lihalla ole ollut suuri merkitys siinä että olemme tänä päivänä enemmän tai vähemmän älykkäitä. Muuten juoksisimme savanneilla edelleen huutamassa ugga buggaa apinoina
En siis puolusta lihansyöntiä mutta se on ollut ihmiselle luontaista aikoinaan. Puolet on ollut liharavintoa, puolet taas kasviravintoa. Koska pelkästään marjojen ja hedelmien syönnillä ei aivot ole saaneet tarvittavaa proteiinimäärää jota tarvitaan aivojen kasvamiseen ja kehittymiseen.
"Eläinperäisellä ravinnolla on viimeaikaisissa tutkimuksissa osoitettu
olevan eräs merkittävä esi-isiemme aivojen kehittymiseen liittyvä
vaikutus. Riistan sisäelimet, aivot ja luuydin - jotka kautta aikojen
ovat olleet metsästäjä-keräilijöiden halutuinta ravintoa - sisältävät
nimittäin kehollemme valmiiksi hyödynnettävässä muodossa tiettyjä
pitkäketjuisia rasvahappoja. Nämä rasvahapot ovat aivojen yksi
tärkeimmistä rakennusaineista varsinkin varhaislapsuudessa, jolloin
aivojen kasvu ja kehitys on voimakasta.
Eläinravinnon kasvava osuus on siis paitsi yksilön niin myös
lajikehityksen kannalta ollut kaikkina aikoina aivojen kehityksen tärkeä
edellytys. Joidenkin tutkimustulosten perusteella vaikuttaa jopa siltä,
että hominidien kehityshistoriassa havaittava aivojen koon suuri kasvu
ei ylipäätään olisi ollut mahdollista ilman runsasta ja säännöllistä
eläinperäisen ravinnon nauttimista.
Voidaan olettaa, että aivojen kehittyminen, pitkäketjuisten
rasvahappojen säännöllinen nauttiminen, haaskojen hyödyntäminen ja
vähitellen kehittyvä metsästyskäyttäytyminen ovat muodostaneet jo hyvin
varhain itseään voimistavan sekä kulttuuri- että biologista evoluutiota
muokkaavan prosessin, jonka ansiosta esi-isämme vähitellen kykenivät
(alati suurenevien aivojensa turvin) luomaan entistä monimutkaisempia
sosiaalisen kanssakäymisen muotoja. Sosiaalisen käyttäytymisen alati
rikastuva kenttä on johtanut entistä tehokkaampiin ja monipuolisempiin
mahdollisuuksiin ryhmän jäsenten välillä tapahtuvan viestinnän alueella.
Tämä puolestaan on edelleen johtanut aikaisempaa tehokkaampaan
metsästys- ja keräilykäyttäytymiseen, mikä taas on tukenut aivojen
kehittymistä kookkaammiksi em. eläinperäisten ravintoaineiden saannin
kautta. Lisäksi metsästys on toiminut ajattelua - ennakointikykyä,
harkintaa ja abstrahointikykyä - monipuolistavana toimintana, jonka
henkiset vaatimukset yhdessä aineellisen hyötynsä kanssa on ylläpitänyt
aivoihin liittyvää kulttuuri- ja biologisen evoluution erikoislaatuista
sidettä.
Teoriaa eläinperäisestä ravinnosta saatavien pitkäketjuisten
rasvahappojen merkittävästä osuudesta esi-isiemme aivojen kehittymisessä
tukee myös havainto, jonka mukaan ihmisen aivojen koko on pienentynyt
viimeisten kymmenentuhannen vuoden aikana keskimäärin noin 11%. Tänä
varsin lyhyenä ajanjaksona ravintokäyttäytymistämme on hallinnut alati
kasvava vilja- ja maitotuotteiden osuus eläinperäisen ravinnon
kustannuksella.
"
Ihmiset, aivomme pienenevät
Se on huomattavissa kyllä
