seuraava »

[Lonelylight]

Mistä tietää että meditaatiossa saadut mielikuvat ovat "oikeita", eikä pelkkää omaa mielikuvitusta?
Välillä en näe enkä koe mitään, ja välillä taas mielikuvat ovat niin voimallisia, että kyyneleet valuu silmistä...
Tänään esimerkiksi ensimmäistä kertaa tapasin 7 henkilöä, jotka sanoivat olevansa henkioppaitani, hyvin eri näköisiä kaikki, ikään kuin eri aikakausilta. He veivät minut taloon, jonka sanoivat olevan minun sielunsijani, joka minulle nyt esitellään, jotta voin täst'edes sinne aina palata, ja sitä kautta pystyn maadoittumaan ja keskittymään/rentoutumaan paremmin. He myöskin hoitivat minua, eräs opas hieroi jotain voidetta otsaani, ja sitä (otsaa) ihan oikeastikin alkoi kihelmöimään, ja kihelmöinti jatkui vielä meditoinnin jälkeenkin. 
Sanokaa viisaammat, mitä tästä tulisi ajatella -> siis mielikuvitusta vai jotain muuta??

[Esmiralda]

Mistä ja kuka pystyy sanomaan mielikuvituksen ja toden rajan? Tietokoneetkin olivat aikoinaan mielikuvitusta, kuten avaruuslennotkin.

Niin kauan kuin se kaikki oppaineen tuntuu hyvältä, niin ota vastaan! 
Tietty leikkimielisyys on kuitenkin hyvä olla mukana.

[Ebenia]

Olet tavannut henkioppaasi, onneksi olkoon! Mieletöntä, eikö? Älä koskaan epäile itseäsi tuntemuksissasi, usko vain itseesi.

[Ikuinen Trikki]

Kaikki on mielikuvitusta, mitä täällä dualistisessa unen sirkuksessa koemme  Mitä rikkaampi mielikuvitus, sitä rikkaampi elämä.

Hienoja kokemuksia sinulla on, nauti niistä! Olet kaiketi hyvin herkkä aistimaan, wau!

[Lonelylight]

Kiitoksia vastauksista, pitänee todellakin lopettaa epäily! 

[Veskari-83]

Kaikella on syy ja seuraus jokaiseen asiaan, ehkä sun oppaasi kokivat että sun on aika päästä eteenpäin meditaatiossasi ja olettivat sen olevan oikea tapa saada sut uskomaan. Meditaatiolla on aina suurempi merkitys kokonaisuudelle, joten luultavasti he ajattelivat että olet tarpeeksi pitkällä auttaaksesi yleismaailmallisesti koko universumia? Ota vain kaikki tieto innolla vastaan ja käytä sitä hyödyksesi, mikään muu ei ole pysyvää paitsi muutos.

[Rakkauden enkeli]

Mistä tietää että meditaatiossa saadut mielikuvat ovat "oikeita", eikä pelkkää omaa mielikuvitusta?
Välillä en näe enkä koe mitään, ja välillä taas mielikuvat ovat niin voimallisia, että kyyneleet valuu silmistä...
Tänään esimerkiksi ensimmäistä kertaa tapasin 7 henkilöä, jotka sanoivat olevansa henkioppaitani, hyvin eri näköisiä kaikki, ikään kuin eri aikakausilta. He veivät minut taloon, jonka sanoivat olevan minun sielunsijani, joka minulle nyt esitellään, jotta voin täst'edes sinne aina palata, ja sitä kautta pystyn maadoittumaan ja keskittymään/rentoutumaan paremmin. He myöskin hoitivat minua, eräs opas hieroi jotain voidetta otsaani, ja sitä (otsaa) ihan oikeastikin alkoi kihelmöimään, ja kihelmöinti jatkui vielä meditoinnin jälkeenkin. 
Sanokaa viisaammat, mitä tästä tulisi ajatella -> siis mielikuvitusta vai jotain muuta??

Kuulostaa hyvinkin oikealta ja todelta. 

[kevättuuli]

hei ajattelin kirjottaa, olinko minä henkimailmaan yhteydessä, ilmesty vaalea polkkatukkainen nainen
ja puhu mulle kuulin äänen selvästi,kysy multa onko sulla nappua. sitten mun talossa on alkanu tapahtua kummia, olin sängyssä 3 metrin päässä vaatekaapin ovesta oven rivassa oleva metallinen henkari alko ihan ittekseen heilua. enkä edes pystyny koskemaan henkariin. kolahti, sekä olen havainnut valoilmiöitä. onko kellään samanlaisia kokemuksia. vai onko mun talo riivattu. 

[Bruynzeel]

Itse olen harrastanut meditointia yli kolmekymmentä vuotta, ja olen välillä meditoinnissa saanut voimakkaita "kokemuksia" ja toisinaan taas vähemmän voimakkaita. Omasta puolestani en yritä hirvittävästi pohdiskella kokemuksia tai tuntemuksia, koska ne yksinkertaisesti vaan tulevat ja menevät. Ajan myötä moni kokemus selviää aivan kuin itsestään, kunhan antaa aikaa maailmankaikkeudelle. Se kyllä kertoo aikanaan, mitä mikin kokemus oli minulle määrä opettaa. Yleensä kokemukset ilmestyvät juuri silloin, kun niitä eniten tarvitsen ja ne ratkeavat myös silloin, kun pystyn vastaanottamaan opetuksen sisällön. Tietenkin on asioita, mihin voin keskittyä meditoinnissani tyhjyyden sijasta. Käytän tästä sanaa mietiskeleminen. Voin mietiskellä jumaluutta, rakkautta, anteeksiantoa, ystävyyttä, onnea jne. ja jossain vaiheessa nämä asiat aivan kuin aukenevat minulle syvemmin, ja yltävät tietoisuuden tasolle. Olen aivan varma, että jos aloitat mietiskelemisen asiasta "henkioppaat", asia tulee sinulle myös selviämään jossain vaiheessa. Mutta se täytyy muistaa, että meditoinnissa/mietiskelyssä ei olla yhteydessä "aikaan". Aikaa ei ole olemassa ja mitään ei voi nopeuttaa. Muuta mahdollisuutta ei ole, kuin olla avoin ja vastaanottavainen, niin asiat selviävät tietoisuutesi tasolla, välillä hitaasti, välillä nopeammin ja monesti pitkällisen kärsivällisyyden kautta.

Rakkautta Sinulle!

[Corvus Leonis]

Ei ole ihan sama asia, mutta sain kauan sitten kokemattomana räkänokkana aika tragikoomisin keinoin, korvaamalla osan omasta ajattelusta, yhteyden jonkinlaiseen kosmiseen todennäköisyys-ajoitusautomaattiin, jonka signaalien vastaanotin on jokaisen olion päässä. Sen jälkeen elämä on ollut sellaista "katsos perkelettä"-meininkiä mutta on entistä helpompi relata.