kahdella äijällä vanhat amerikkalaiset,Cadillac ja Mustangi muistaakseni,toinen tykkää laittaa ja toinen ajeleekin kesäisin,naisella vanha musta mersu,tilava koiralle
aikoinaan suosikkinsa vanha pyöreemuotonen Saab,ihana "traktorivaihteinen" ja maaston vihreä vielä,yhdellä Mersu,äijällä tuo Athan mainitsema "muriseva" iso jenkki (
,oinasvaikutusta vissiin nämä "amerikanautot"? mootori
murisee?)
eka auto naisella rättisitikka (oli ilo olla kyydissä kesähelteillä ammoin nuoruudessa,oi niitä aikoja) toinen auto isänsä vanha "iso kissa" eli ranskalaisia,oiskohan nykynen sitten pösö niinku toisellakin kaksosella (meikä ei tunnista näitä nykyautoja,ovat niin kamalan "muodottomiakin")
ja tuo
ja Audi oli mielenkiintoinen (
on muuten feminiininen
koskapa tyttären eka auto on just vanha Audi,mutta valinta osui ehkä opiskelijan budjetin raameissa tuohon.Ekalla autolla pitää uskaltaa "törttöillä" eli ottaa kolhut ja naarmut vastaan.
Vanhoissa autoissa on vielä se hyvä puoli,että niitä pystyy mekaanisesti korjaamaan.
Ei tartte nostaa käsiä pystyyn kuten näillä "sähköpeleillä".
ajelee käytännöllisellä pienellä vähän bensaa käyttävällä japanilaisella ja merkkiähän en muista
Ite en ymmärrä autoista mitään,tuskin koskaan hankinkaan,
,
jos hankkisin, se voisi olla vanha kuplavolkkari,sellanen vaaleensininen.Ilmatilaa.
Ajelen skootterilla,toinen pösö menossa.