seuraava »

[Kotkansilmä]

          Asterix, no tulihan se sieltä. !! ?

           Niin mikä???   

            Karmallinen suhde, siis johonkin tai joihinkin..   

              Kannattaisi ehkä ottaa selvää menneistä ?? 

  K I E R T Ä Ä    T A ,  M I S S Ä   V A R J O ?   
                           

[Artemis]

Tuollaisia ihmisiä todella on, toiset esittävät ulkopuolisille ihanaa mutta aviopuolisoaan lyödään ja kidutetaan henkisesti kahden kesken.

No tos tapaukses täytyy kyl olla vikaa siin vastaanottavas puoles myös. Ei kukaa terveen itsetunnon omaava ihminen ota vastaa mitää henkisii kidutuksii ja varsinkaa lyöntei.

Totta tuokin.

[Mirjam]

Onko muilla vastaavia kokemuksia lähipiirissä ja miten olette toimineet heidän kanssaan?
Asterix

Minulla on hieman vastaavanlaisia kokemuksia ja kyllä olen niitä nähnyt myös muillakin. Ikävä kyllä sitä on uusissakin sukupolvissa... Sen tekee niin 'salakavalaksi' se, että usein se naamioidaan 'hyvyyden' piikkin ja on jopa ihmisiä, jotka eivät tiedä, että se 'henkinen nujerrus' on heille tehty, koska se on laillista...syöttää oma sairaskin maailma lapsille. Näin julmasti karrikoiden.  Toisaalta suora fyysinen 'nujerrus' on rehellisempää ja siitä on helpompi selvitä/käsitellä, koska tietää edes, että on jotain selvitettävää/käsiteltävää..ja onpa sitten niillä 'piiloisesti sen kokeneilla' jotain mihin konkreettisesti sitä peilata ja mihin heijastella omia emootioitaan. 

Olen myös kokenut lapsuudessani vastaantyyppistä 'kaksinaamaisuutta' juuri äitini puolesta.
Muutamia vuosia nyt aikuisena, kun kuuntelin näitä 'anteeksi antoa ja unohdusta' ajatuksia, ymmärsin, että voihan sen niinkin tehdä, mutta anteeksianto ei koskaan tapahdu ajatusten tasolla. Ja siirtymä jatkuu piiloisena taas seuraavalle sukupolvelle.
Ja toisaalta, jos joku ei ole itse itselleen anteeksi antanut, ei sitä hänelle kukaan muukaan voi tehdä. Se on aina syvä sisäinen tapahtuma. Viitaten tässä aiheessa vanhempiin, jotka 'rikkovat lastaan'. Vain he itse voivat kohdata itse itsensä ja anteeksiantonsa.

Itse olen kokenut tärkeäksi sen, että käy läpi ne kaikki 'lapsen tunteet' joita vanhemman teot on aiheuttanut. Itkee, suree ja vihaa kaiken ulos ja itse, nyt aikuisena hoivaa tämän 'sisäisen lapsensa' eheäksi. Kertoo, että hänessä ei ollut mitään pahaa taikka väärää. Lapsuuden voi uudelleen ohjelmoida aina.  Koska ne kaikki tapahtumat ovat emotionaalisia ja mielenmaailmaan kuuluvia, eikä todellista itseä. Niitä voi muuntaa. Jos malttaa luopua opeista, jotka nojaa karmaan ja siihen, että meillä on ennalta määrätty kohtalo tai että olemme itse valinneet vahempamme ja tulevat kokemuksemme. Niistä teorioista on hyötyä jollain alueella, mutta ei sellaisilla, joissa on tarkoitus tulla eheänä tähän hetkeen itse itsenä vastuulliseksi elämästään.
Vaikka luulisi, näillä teorioilla on aivan päinvastainen vaikutus...ne vie kauemmas tämän hetken todellisuudesta. Ne on menneen talven oppeja....
On aivan turhaa jäädä odottamaan, että ensin vanhempi näkee tekonsa, katuu, pyytää anteeksi ja sitä kautta joskus itse vapautuisi tästä kaikesta....Vielä vähemmän, että heillä olisi ollut siihen oikeus.
Mikä ei tarkoita kuitenkaan heidän tuomitsemistaan, vaan jättämällä itsestä pois se, mikä ei ole itseä, antamalla heillekin mahdollisuus kohdata itsensä ja vastuunsa. Se kaikki voi tapahtua suurella myötätunnolla ja rakkaudella, mutta tinkimättömällä tiukkuudella.

Jos on voimaa ja tukea tehdä tuo eheytys itse itselle, vaikka muiden tukemana, niin se ehkä voi vapauttaa vanhemman kohtaamaan joskus itsensä. Se tekee kyllä kipeää, että lapsi, nyt jo aikuinen, ei olekkaan se, miksi hänet muovasi, vaan ihan jotain muuta...
*paasaa*   

[Kotkansilmä]

Näyttäisi, että sinulla on tuota ylimääräistä kuormaa riittää mukanasi, kuin noin tarvitset huomiota.

Asterix

 
               Tasapeli vai torjuntavoitto ??

                       

[Usvametsä]

Mi-Olea link[/b]=topic=2981.msg30442#msg30442
 Itse olen kokenut tärkeäksi sen, että käy läpi ne kaikki 'lapsen tunteet' joita vanhemman teot on aiheuttanut. Itkee, suree ja vihaa kaiken ulos ja itse, nyt aikuisena hoivaa tämän 'sisäisen lapsensa' eheäksi. Kertoo, että hänessä ei ollut mitään pahaa taikka väärää. Lapsuuden voi uudelleen ohjelmoida aina. 

Aivan, tämä oli hienosti sanottu. Ei ole surkeampaa kuultavaa, kuin keski-ikäinen mies tai nainen, joka yhä syyttelee vanhempiaan omista heikkouksistaan.

 

[Kotkansilmä]

Jos luovuus riittää joka aiheessa vain pariin lauseeseen, jossa niissäkään ei ole mitään sisältöä, niin ei varmaankaan kannata lähteä pelaamaan.


Asterix

 
              Eipähän tarvitse jaaritella asian ympärillä turhilla sanoilla

                koristetuin lausein.   

                  Kyllä siihen karman toteutumiseen yleensä tarvitaan

                    useampia, esim. äiti tai kuka tahansa muu henkilö.

K A R M A A   P A O S S A ! ! !   
                             

[Mirjam]

Rakas Mi-Olea,
Tiedän yhden henkilön, hehehe.... jälleen kerran omasta suvustani,  joka "kaikessa hyvyydessään" on onnistunut sekoittamaan "auttamisillaan" muutamien ihmisten elämät niin, että tuskin ainakaan aivan heti edes pääse omille jaloilleen.
Homma etenee niin, että jonkun (ei edes niin vakavan) kriisin sattuessa tälläinen "äiti Teresa-sydroomasta" kärsivä ihminen saapuu auttamaan.

Hmm... Nyt minulta meni hiukan ohi....
Tuo "äiti-Teresa"-syndrooma kuvio...
Siis ehkä käsitimme toistemme kirjoitukset jotenkin aivan oudosti tai jotain, mutta en nyt ymmärrä mitä tarkoitat tällä...
Kun itse nimeomaan takoitin oman itsen sisäistä irtiottoa, enkä mitään toisten elämään sekaantumista ja auttamista... :

[Mirjam]

Asterix!
Iiiihanaa kuulla, että on muitakin joka ymmärtää karmanlaikien ja sielunsopimusten ilmentymiset vähän muultakin kantilta kuin suoraan tekstistä soveltaen ja vain 'todellisuus pakoon' (vastuunoton laistamiseen)sitä käyttäen...

Tosin..nousu- laskusolmu-kulminaationi oppina on että en yritä etsiä samanhenkisiä, vaan luotan itseeni...
(karrikoiden)
 

[Kotkansilmä]

Karmanlaki tuntuu niin alkeelliselle ajatustavalle ja rajaa ihmisiä liikaa vain hyväksymään, ettei huonoille kokemuksille vain voi mitään ja avuttomuuteen tehdä jotain itse itselleen ja elämälleen.
Lisäksi se on syyllistävä.
Jos joutuu uhriksi johonkin ikävään tapahtumaan, niin se selitetään karmanlailla, että taisit tehdä jotain edellisessä elämässäsi ja nyt maksat.

En voi sietää ihmisiä, jotka syyttävät vanhempiaan omasta aikuiselämästään.



Asterix[/color]

 
         Puhummeko noin yleisellä tasolla edes samasta karmasta ??

         Karma mielestäni on lempeä opastaja, tosin sitkeä omista

         näkökulmistaan katsoen..

         Ei meidän tarvitse uskoa kaikkea, tosin oikopolku on kovin

         kivulias ja armoton, kiertotie lienee helpohko ja huvittava.

                                 

                Viittaus tuonne menneeseen:

                 Tasapeli = voisi ehkä olla, kun en ymmärrä
                                pelin henkeä!!

                 Torjuntavoitto = kieltäydyn hyväksymästä
                                        karmallista haastetta...

L A U K K A A   R A T S U   R E I M A ,  A L A N   K O M A A   T A A K S E  J Ä Ä
                                 

[Chandra]

Jäin myös miettimään,miten monella tavalla karma voidaan käsittää? 
Kuka sen nyt määrittelee mikä on oikein.

En ajattele sitä niin,että ihminen saa roolin olla avuton,ja on sitä sitten koko ikänsä.
Jos asian noin ajattelee,ei kannata paikaltaan liikkua,odottaa vain,että on suorittanut karmansa ja pääsee pois.

Uskon siihen,että valitsemme olosuhteet joihin synnymme,tilanteet,ihmiset jotka elämän varrella kohtaamme ym.

Mutta emmekö juuri itse tule tänne ohjaamaan tuon elämämme kulkua?
Muuttamaan sitä karmaa,ei toistamaan samaa kuviota.
Jos nyt esim.jokin ikävä asia,joka toistuu ja toistuu,vaikka ihmiset saattavatkin vaihtua.
Eikö juuri siinä tilanteessa voisi miettiä,miksi tämä toistuu minulle?Mitä minun tulee muuttaa,että tästä kierteestä pääsen?

Kun muutoksen on tehnyt,se oppi karmasta on suoritettu.
Ja seuraavaa oppimaan.

[Kotkansilmä]

Jäin myös miettimään,miten monella tavalla karma voidaan käsittää? 
Kuka sen nyt määrittelee mikä on oikein.

En ajattele sitä niin,että ihminen saa roolin olla avuton,ja on sitä sitten koko ikänsä.

 

          Määritelmä lienee: Kaikki on oiken ! 

            Esim. olla avuton, jospa ihmiselle on annettu kuin painolasti

              kantaakseen, joka tietyissä tilanteissa laukeaa toimimaan,

                ensimmäinen valinta mahdollisuus on avuton..  Se on

                  karmaa, mutta ei kiellä mitenkään suhtautumista toisin,

                    ylittää itsensä ja valita toinen käytösmalli tilanteeseen.

K A R M A   K A N T A A A    Y L I   S Y N K Ä N V I R R A N
                                 

[Chandra]

Kaikkiko ovat maksaneet?

Miksi sitten kärsimystä on vielä niin paljon?
Anteeksi nyt,mutta pieni pääni ei ymmärrä?
Vai onko se vain tiettyjen osalta suoritettu?

Hmm,,,öh,,hmm

[Kotkansilmä]

             HYVÄ, Keho maksoi, kaikki hyvin valtakunnassa.

                     

[Kotkansilmä]

Vaan tyydyn vain sanomaan, että ALKU sen teoille, tuotu jokaiselle jo ON! :

 
                 P Y H Ä
                  P Y H Ä
                   P Y H Ä  =

                     T E K O P Y H Ä

K E S T Ä K Ä Ä ,  K E S T Ä K Ä Ä   Y S T Ä V Ä T   K E S T Ä K Ä Ä