seuraava »

[T-H]

Toi Veskarin viimeisin kirjoitus ei taida ihan voida toteutua näin arkielämän realiteeteista käsin. Jos sitten tosiaankin heittäytyis egon ulkopuolelle. Olis kuin pyhämunkki/nunna, pyhittämällä rauhankolkassaan rakkauden sanomaa, pois ulkoisesta maailmasta. Näin se sitten vois ehkä onnistua egologiton olotila.

[Veskari-83]

Kyl se onnistuu, se on vaan suuri haaste. Esim. mun lähin guru on just sellanen, se käy normaalissa työssä, tienaa sieltä rahaa mutta elää todella henkistä polkua. Mä en Sasha yhtään lähe tohon sun vedättelyyn, jos sä koet että sun pitää olla niin egoistinen kuin suinkin elämäs vaatii, niin anna palaa Fränk mun puolesta, mut sä et todellakaan sillä mitään sen parempaa ihmistä esitä, päin vastoin, teet itsestäsi hyvin helposti todella säälittävän jo pelkästään noilla sanoilla joita tossa edellä mainitsit. Eli, aidot henkiset mestarit ja gurut elävät sitä oikeaa elämää joten sinäkin sen käsität, mutta taas nämä jotka elävät askeettisesti vetäytyen luostareihin ja muihin mahdollisiin kolkkiin ovatkin sitten täysin oma lukunsa, se on heidän valitsemansa polku, ja tuskin sen huonompi kuin toisten. Eli hieman perustelua tarkemmin tuolle jos jotain alat sättimään suoraan ilman mitään syytä, otetaan oikeasti selvää niistä asioista ennen kuin puhutaan läpiä päähän.

[Rakkauden enkeli]

Ja eikö tämän topicin aihe ole, olet hyvä JUURI SELLAISENA KUIN OLET?
-siis egollisena ja työtätekevänäkin?  

Taas tässä nähdään hyvin nämä "henkiset gurut" , jeesustelijat
 

Kyllä, juuri näin Sasha,  mutta se koskee myös guruja ja Jeesustelijoita. Hekin ovat hyviä juuri sellaisena kuin ovat.
Jeesus 

[Asterix]

Kyl se onnistuu, se on vaan suuri haaste. Esim. mun lähin guru on just sellanen, se käy normaalissa työssä, tienaa sieltä rahaa mutta elää todella henkistä polkua. Mä en Sasha yhtään lähe tohon sun vedättelyyn, jos sä koet että sun pitää olla niin egoistinen kuin suinkin elämäs vaatii, niin anna palaa Fränk mun puolesta, mut sä et todellakaan sillä mitään sen parempaa ihmistä esitä, päin vastoin, teet itsestäsi hyvin helposti todella säälittävän jo pelkästään noilla sanoilla joita tossa edellä mainitsit. Eli, aidot henkiset mestarit ja gurut elävät sitä oikeaa elämää joten sinäkin sen käsität, mutta taas nämä jotka elävät askeettisesti vetäytyen luostareihin ja muihin mahdollisiin kolkkiin ovatkin sitten täysin oma lukunsa, se on heidän valitsemansa polku, ja tuskin sen huonompi kuin toisten. Eli hieman perustelua tarkemmin tuolle jos jotain alat sättimään suoraan ilman mitään syytä, otetaan oikeasti selvää niistä asioista ennen kuin puhutaan läpiä päähän.

Hmmm.. Ketä minä olen sättinyt? Mielestäni puhuin ihan yleisellä tasolla.
Mutta koska kimpaannut menemään henk.kohtaisuuksiin,
niin saanen tehdä henk.kohtaisen kysymyksen..?  

Jos oikein ymmärrän, mitä haluat viestittää, niin suurena henkisen tien kulkijana,
mahdollisesti jopa guruna, tai ainakin omasta mielestäsi parempana ihmisenä, Veskari,
sinulle ei liene ongelma hyväksyä kaikki ihmiset hyvinä, sellaisina kuin he ovat,
omasta mielestäsi egoistinkin.? :
Viittaan RV:n alkuperäiseen ajatukseen.


JATKUU YLEISELLÄ TASOLLA:

Olen huomannut, että nykyajan rasistit ovat näitä "henkisen tien kulkijoita/hengellisisä"
ja nykyajan neekerit ovat kaikki ne, jotka eivät sovi heidän muottiinsa.

No ei siinä mitään, ihminen on tehnyt tuota kautta vuosisatojen
-keinot, välineet ja tavat vain muuttuvat ja mikä siellä puhuu takana..? :
EGO.

Egosta ei pääse eroon sillä, että tekee siitä lyömä-aseen (synnin)
ja näkee sitä kaikissa muissa, mutta ei itsessä.

Huomatkaa, että funda-kristittyilläkin on tapana huudella esim. kadehtimalleen ihmiselle,
kuinka jumalattoman syntinen hän on kaikkine niine tapoineen elää, omistaa tai työskennellä.
Saman ilmiön näkee myös täällä.
Kun jollain toisella on jotain mikä itseltä puuttuu, niin se, jolla on, on egoisti
ja hänen kimppuunsa voi hyökkiä, -kaikella henkisyydellä ja sen nimissä.  

Mielestäni aitoa puhtaan hengen tilaa eikä tietä saavuteta/kuljeta sillä
että pyrkii kadottamaan/kieltämään oman egonsa.
Käytännössä kun se vain tahtoo muuttua pesäpallomailaksi käteen,
jolla hutkia niitä, joita oma, hey..! EGO ei kestä.  

Väitän, että näitä aitoja henkisen tien kulkijoita, jotka pystyvät
hyväksymään kaikki ihmiset varallisuudesta, luonteenpiirteistä
tai vaikkapa korkeasta elämisentasosta huolimatta sellaisina kuin he ovat
vetämättä herneitä nenään ja kuuntelevat kiinnostuneina, eivätkä hetkahda suuntaan tai toiseen,
vaikka ajatus/tyyli/tapa/luonteenpiirre/what ever olisi erilainen ja jotain sellaista,
mitä hän ei itse toteuta elämässään, on hyvin, hyvin vähän koko maailmassa.

Egohan on se, joka reagoi sen toisen egoon.

Komppaan Basilikaa siinä, että egosta ei eroon pääse, mutta sen kanssa voi oppia elämään
ja ottaa sen hyvät puolet käyttöön ja tunnistaa sen huonot puolet.

Väitän, että moni ns. egoisti on lähempänä tasapainoista jumaluutta
kuin moni ns. henkinen ihminen. Kysymys on siitä, että hyväksyy sen itsessään
ja kokee, että on hyvä juuri sellaisena kuin on

-eli päästään kiinni tuohon RV:n alkuperäiseen ajatukseen syväotteella.

Muutenhan tämä ketju olisi vinoutunut ironiaksi,
että "olen ihan hyvä sellaisena kuin olen ja tuo ei ole,
koska hän mielestäni egoisti kaikkine noine juttuineen.

Olen hyvä sellaisena kuin olen = minä en kaipaa mitään muuta/muutoksia
ja en koe häviäväni kenellekään toiselle vertailussa,
eikä mielenrauhaani kukaan toinen/erilainen voi järkyttää. 

[Asterix]

Ja eikö tämän topicin aihe ole, olet hyvä JUURI SELLAISENA KUIN OLET?
-siis egollisena ja työtätekevänäkin?  

Taas tässä nähdään hyvin nämä "henkiset gurut" , jeesustelijat
 

Kyllä, juuri näin Sasha,  mutta se koskee myös guruja ja Jeesustelijoita. Hekin ovat hyviä juuri sellaisena kuin ovat.
Jeesus 

Kyllä, mutta minä olen tunnustava egoisti edelleen ja käytän sitä tekosyynä sille,
että minun ei tarvitse hyväksyä kaikkea, eikä kaikkia.

Itseasiassa pointtini oli yleisellä tasolla, mutta muutama vastaaja otti henk.koht.
-syystä tai toisesta. :
Onkohan minun elämäntehtäväni tehdä ja jalostaa kaikenmaailman jeesustelijoita ja guruja
paremmiksi huomattelemalla räikeistä epäkohdista..?  :

Olisi hyvä puhua egosta ihan omassa topicissaan, mitä hyvää, mitä huonoa siinä on
ja miten ego henkisissä piireissä näkyy.

[Riitta]

Onneksi me ihmiset olemme erilaisia, jos kaikki olisimme henkisen tien kulkioita, elama tuntuisi aika pitkaveteiselta, meillahan on vapaus valita joko Diorin aurinkolaseja tai ystavia jotka todella ovat valmiita nousemaan vaikka klo 3 yolla jos tarvis vaatii....plaah
Mehan taalla maaraamme oman polkumme-jotkut rakastavat luxusta ja jotkut ei-mita ihmeen valia silla loppujen lopuksi on.
Siinahan se juju juuri on, etta erilaiset ihmiset arvostavat erilaisia asioita-antakaa kaikkien kukkien kasvaa....

[Veskari-83]

Hmmm.. Ketä minä olen sättinyt? Mielestäni puhuin ihan yleisellä tasolla.

Mun käsittääkseni ei kovin yleistä oo sanoa kaikkia henkisiä mestareita ja guruja jotenkin yksilöivää silti, vaikka puhutkin koko maailmankaikkeutta koskevia mestareita. Aidosti egottomia ihmisiä on, mutta koska et sitä tahdo käsittää, turha sulle on koittaa asiaa myöskään rautalangasta vääntää. Myös sun sisällä asustaa egoton persoona, jota sieluksi kutsutaan. Heti kun opit sitä kuuntelemaan niin tiedät mitä se egottomuus on. Se paistaa susta aivan liian selvään muutoin lävitse. Mä en kiellä millään tavalla sitä, etteikö jokainen ihminen saa olla juuri sellainen kuin haluaa, mutta jos mietitään universumin tasapainoisuutta, niin egoismilla se on kaikkein helpoin tuhota, ja se on konkretisoitumassa rakkaalla maapallollamme päivä päivältä enemmän (sodat, riidat, eläinlajien katoaminen, nälänhätä, ruoan epäpuhtaus = tarve tuottaa rahaa enemmän vähemmällä vaivalla = ego, jne..)

Mutta koska kimpaannut menemään henk.kohtaisuuksiin,
niin saanen tehdä henk.kohtaisen kysymyksen..?  

En mä yhtään sen enempää henkilökohtasuuksiin menny kuin säkään

Jos oikein ymmärrän, mitä haluat viestittää, niin suurena henkisen tien kulkijana,
mahdollisesti jopa guruna, tai ainakin omasta mielestäsi parempana ihmisenä, Veskari,
sinulle ei liene ongelma hyväksyä kaikki ihmiset hyvinä, sellaisina kuin he ovat,
omasta mielestäsi egoistinkin.? :

Mä olen polullani todella alussa, joten en itseäni koe mitenkään erityisen suureksi tai guruksi tai mitään, jaan vain kokemuksiani niistä asioista joita olen saanut kokea, koska tiedän että kaikki eivät näitä kokemuksia tämän inkarnaationsa aikana tule kokemaan välttämättä ollenkaan ja toisaalta taas koen tämän elämän tehtäväkseni jakaa tietoa mahdollisimman paljon. Nään päivittäin paljon erilaisia ihmisiä, enkä koe heitä mitenkään eriarvoisiksi (toisin kuin sä esim. halvennat mua koko ajan?), jokainen sielu on todella arvokas ja tärkeä. Egoisti on tärkeä vaihe jossakin vaiheessa sielunelinkaarta ja jokainen meistä on sen joskus kokenut, mutta sitten seuraa vaihe jossa siitä on syytä laskea irti, koska tämä sielu tahtoo niitä kokemuksia mahdollisimman monelta kantilta, joista tämä paljon ihastusta sulta saava ego on yksi.

Viittaan RV:n alkuperäiseen ajatukseen.

Alkuperäinen ajatushan oli hyväksyä yksilön sisin sellaisena kuin se on, right?

JATKUU YLEISELLÄ TASOLLA:

Olen huomannut, että nykyajan rasistit ovat näitä "henkisen tien kulkijoita/hengellisisä"
ja nykyajan neekerit ovat kaikki ne, jotka eivät sovi heidän muottiinsa.

No ei siinä mitään, ihminen on tehnyt tuota kautta vuosisatojen
-keinot, välineet ja tavat vain muuttuvat ja mikä siellä puhuu takana..? :
EGO.

Egosta ei pääse eroon sillä, että tekee siitä lyömä-aseen (synnin)
ja näkee sitä kaikissa muissa, mutta ei itsessä.

Koet sä itsesi jotenkin paremmaksi ihmiseksi sitten puhumalla ja rankkaamalla ihmiset tiettyihin muotteihin? Mun mielestä suuremmalla mittakaavalla katsottuna yksikään ihminen ei eroa toisesta pisaraakaan. Toki fyysisellä mittapuulla katsottuna meitä on moneen junaan, mutta mitä syvemmin oppii ihmistä katsomaan sisälle, sen vähemmän niitä eroavaisuuksia on. Aina kun joku haastaa riitaa, silloin ollaan todella pintapuolisella tasolla katselemassa maailmaa, joka sekin on tietty ihan kivaa aikansa, mutta silti ah niin yksitoikkoista ja omaa napaa tuijottavaa. Tietenkin jokaisessa meissä on vikamme, ja ne on opittava hyväksymään, mutta sen asian eteen kun voi tehdä paljon enemmänkin kuin vain hyväksyä, niin miksi ihmeessä sitten yrittää syyttää muita siitä, jos he eivät (enää) halua olla riippuvaisia joistakin "maallisista mammonista"? En siis sano (koska itsekin omistan mm. Bossin housuja ja Lacosten paitoja yms.) etteikö ole kiva omistaa tavaraa, mutta loppujen lopuksi miksi ihmeessä ilmaista statustaan sen kummemmin pöyhkeilemällä jollakin sellaisella jolla tekee vain naapurin kateelliseksi (mutta saa oman sielun kärsimään)?

Huomatkaa, että funda-kristittyilläkin on tapana huudella esim. kadehtimalleen ihmiselle,
kuinka jumalattoman syntinen hän on kaikkine niine tapoineen elää, omistaa tai työskennellä.
Saman ilmiön näkee myös täällä.
Kun jollain toisella on jotain mikä itseltä puuttuu, niin se, jolla on, on egoisti
ja hänen kimppuunsa voi hyökkiä, -kaikella henkisyydellä ja sen nimissä.  

Kuten sanoin, en kadehdi yhtään sun kaltasia tai ketään muitakaan ihmisiä jotka haluavat elää himoiten kaikkea egon suomaa hyödykettä. Ei multa myöskään sitä puutu, joten sekin teoria meni siinä Hieman suosittelen avartamaan sitä maailmankatsomusta niin ei oo niin hirvittävän pieni se piiri jossa pyörii

Mielestäni aitoa puhtaan hengen tilaa eikä tietä saavuteta/kuljeta sillä
että pyrkii kadottamaan/kieltämään oman egonsa.
Käytännössä kun se vain tahtoo muuttua pesäpallomailaksi käteen,
jolla hutkia niitä, joita oma, hey..! EGO ei kestä.  

Se kuitenkin on ainoa tapa valitettavasti. Egosta kun pääsee irti saavuttaa sen (joskus pitkän matkan päästä) jo raamatussakin kuvatun "pääsyn taivaaseen". Ei sitä täysin voi kadottaa se on täysin totta, mutta silloin kun oppii ymmärtämään että sen sanomat asiat eivät ole oikein niin ollaan totuutta jo huomattavasti lähempänä.

Väitän, että näitä aitoja henkisen tien kulkijoita, jotka pystyvät
hyväksymään kaikki ihmiset varallisuudesta, luonteenpiirteistä
tai vaikkapa korkeasta elämisentasosta huolimatta sellaisina kuin he ovat
vetämättä herneitä nenään ja kuuntelevat kiinnostuneina, eivätkä hetkahda suuntaan tai toiseen,
vaikka ajatus/tyyli/tapa/luonteenpiirre/what ever olisi erilainen ja jotain sellaista,
mitä hän ei itse toteuta elämässään, on hyvin, hyvin vähän koko maailmassa.

Sinällään mielenkiintoisia ajatuksia kyllä, mutta valitettavasti sulla itselläsi on sen verran pieni tuo näkemys asiasta että vaikea on ymmärtää miksi paasaat asiasta niin suurella innolla? On totta että näitä ihmisiä on vielä todella vähän maailmankaikkeudessa, mutta niitä kuitenkin on olemassa. Ensimmäinen sellanen jonka jokainen jossain tasolla tuntee itsessäänkin on tämä meidän oma Jumalamme, riippumatta siitä missä ymmärryksessä sen käsittää ja millä nimellä. Ei hänellä ole egoa, ja hyvinhän tuo on pärjännyt. Jos sillä ois ego, ei tätä maailmankaikkeutta olisi ollut olemassa enää pitkilleen, koska se haluais sen kaiken vain ja ainoastaan itselleen, miks ihmeessä kenenkään muun pitäisi saada nauttia siitä.

Egohan on se, joka reagoi sen toisen egoon.

Jaa, no näkemys tuokin.

Komppaan Basilikaa siinä, että egosta ei eroon pääse, mutta sen kanssa voi oppia elämään
ja ottaa sen hyvät puolet käyttöön ja tunnistaa sen huonot puolet.

Toisaalta joo, toisaalta ei. Kuten oon sanonut, niin siitä pääsee eroon tavalla jossa sen vaientaa tekemästä päätöksiä omassa elämässään, jolloin tuo sanomasi pitää paikkansa.

Väitän, että moni ns. egoisti on lähempänä tasapainoista jumaluutta
kuin moni ns. henkinen ihminen. Kysymys on siitä, että hyväksyy sen itsessään
ja kokee, että on hyvä juuri sellaisena kuin on

Mä taas väitän et kaikki oikeasti henkiselläpolulla kulkevat ovat huomattavasti lähempänä Jumaluutta kuin yksikään egoisti, joka ei sitä omalta itseltään edes huomaa olevan olemassa. Ego on siis se minä minä asenne, siitä irti päästäneet taas ajattelevat muutakin kuin itseään.

-eli päästään kiinni tuohon RV:n alkuperäiseen ajatukseen syväotteella. [/color]

Muutenhan tämä ketju olisi vinoutunut ironiaksi,
että "olen ihan hyvä sellaisena kuin olen ja tuo ei ole,
koska hän mielestäni egoisti kaikkine noine juttuineen.

Olen hyvä sellaisena kuin olen = minä en kaipaa mitään muuta/muutoksia
ja en koe häviäväni kenellekään toiselle vertailussa,
eikä mielenrauhaani kukaan toinen/erilainen voi järkyttää. 

Lähinnä ironiaksi noi kaikki sun väitteet joka tapauksessa oon joutunu ottaa, kun näkemykset asiasta ovat kuitenkin niin kaukana siitä mitä on kokemuksen kautta tullut itselle. Se jos mikä on sitä egoismiä, ja ajoittain se mullakin puskee vielä pintaan, mutta aika hyvin sen kans alkaa päästä jyvälle asioista kun huomaa millon se puuttuu peliin. Jokaisen mielenrauhaa voi järkyttää kun on tarpeeksi tehokas elämäntuli, huomasin sen tuossa miitin yhteydessä varsin hyvin. Hitler lienee oivallinen esimerkki siitä mitä tehokkaalla elämäntulella voi saada aikaiseksi.

Mutta kuten sanottua, kukaan ei ole toista parempi sieluntasolla. Fyysisellä ruumiillisella tasolla taas eroja on suuria, mutta niiden vertailuun yleensä tarvitaan se ego, ja kuten sanottua en koe mitään tarvetta vertailla ihmisiä näiden perusteella, vaikka kovasti sä yritätkin siihen suuntaan koko ajan mua ajaa. Kokeile ihmeessä joskus hieman hellittää egostasi niin saattanet hieman edes ymmärtää mistä puhun. Muutoin toivon erittäin antoisaa syksyä sinne euroopan vauhdin hurmaan. Suotta me riidellään asioista, koska näkemyserot ovat liian suuret ymmärtääksemme koskaan toistemme näkökantoja. Ymmärsin että olet tulossa pikkujoulujen aikaan tänne, joten voisin sulle antaa pienen näytteen egottomasta sielustasi, josko se hieman avaisi ymmärrystä omasta itsestäsi paremmin, mut se vaatii hieman rankempia järjestelyitä. Katsotaan nyt sitten.

[Asterix]

Kuules Veskari..
Minä en pysty edes lukemaan tuota kilometrin pituista vuodatustasi ilman,
että alkaa naurattaa ihan vietävästi!
-RV-parka laittoi hyvää hyvyyttään topicin, kuinka yksilö on HYVÄ JUURI SELLAISENA KUIN ON
ja täällä sitä nyt väännetään, miksi joku/jotkin yksilöt (esim. allekirjoittanut)
EIVÄT OLE HYVIÄ ja perustelut päälle!

Joko sinulla on surkea luetun ymmärtämisen taito,
keskittymisvika tai/ja fanaattinen (egoistinen) hetki tai sitten muuten vaan jumalattoman huono päivä,
joten kannattaisiko lukea nuo viestini uudelleen, kun on parempi päivä ja hetki,
jolloin et ota itseesi asioita, jotka puhutaan yleisellä tasolla ja kun asiat ei vääristy ja paisu mielessäsi?  :

Avautuisiko hiukan eritavalla..?  

Onneksi me ihmiset olemme erilaisia, jos kaikki olisimme henkisen tien kulkioita, elama tuntuisi aika pitkaveteiselta, meillahan on vapaus valita joko Diorin aurinkolaseja tai ystavia jotka todella ovat valmiita nousemaan vaikka klo 3 yolla jos tarvis vaatii....plaah
Mehan taalla maaraamme oman polkumme-jotkut rakastavat luxusta ja jotkut ei-mita ihmeen valia silla loppujen lopuksi on.
Siinahan se juju juuri on, etta erilaiset ihmiset arvostavat erilaisia asioita-antakaa kaikkien kukkien kasvaa....

Komppaan, paitsi että fixaan hiukan;  

Vapaus valita Diorin aurinkolaseja JA ystäviä,
jotka ovat valmiita nousemaan vaikka klo 3 yöllä jos tarvis vaatii....plaah...
Mielestäni se EI ole JOKO-TAI-kysymys/asia -onneksi!  

[Veskari-83]

Niin, siinäpä se juuri nähdään. Näkemyserot ovat liian suuret, sun ego puskee läpite ja yrität korjata huonoa omaatuntoa soimaamalla mua. Kuten ehdotin, suotta me riidellään aiheesta kun tuskin kumpikaan toisen näkemystä ymmärtää kuitenkaan. Mä en sitä egoistisuutta itsestäni löydä, ja joskus kun sulla hieman lisää näkemystä asiaan on tullut niin lue myös tuo mun teksti uudestaan. Kaikkea hyvää sulle joka tapauksessa syksyysi.

[Ikuinen Trikki]

Kyllä kai me olemme täydellisiä joka jamppa ja pirkko joka ikinen hetki, nyt. Juuri sellaisia Luojan kuvia. Ja siihen täydelliseen itseemme kuuluu myös ego, joka kaiketi myös jonkinlaista roolia elämässämme näyttelee. Ehkä elämässä egon tarkoitus on muukin kuin sen kuolettaminen?

Tätä egonkuoletushommelia kokeilin, monta vuotta itseäni vastaan taistelin. Ja siitä ei kyllä hyvää herunut, yhä vain vähemmän itseäni rakastin. Ja kun egoasi vastaan kamppailet, ei se siitä häviä, ei kuole, vaan yhä vahvistuu ja pitää suurempaa meteliä itsestään. Joko luulee itsestään liikoja, tai vähättelee, surkuttelee.

Sitä hyväksymistä, antautumista ja itseään rakastamista egoineeen päivineen, sitä olemista itseään, sitä suosin nyt. Minun egoni, joka karjuu leijonan lailla, luulisin sen vielä näyttelevän osaa elämässäni. Kokonaisena haluan tätä maailmaa ihmetellä, en jakaa itseäni osiin: rakastaa yhtä osaa ja hylkiä toista. Ei se ole ihmekään, että välillä ego huutaa, kun se on hyljeksitty oman itsemme kokonaisuudessa.

Ego, hyvä renki mutta huono isäntä. Kyllä sille paikkansa on, meikäläisessä ainakin, luulisin.

Ja nuo "henkiset mestarit ja opettajat", jotka ovat hyvin itsetietoisia, egottomiako he? Epäilen. Egohan se saa ihmisen tuomaan julki omaa mestaruuttaan, tietoaan, erinomaisuuttaan. Ego kai jakaa ihmiset opettajiin ja oppilaisiin?

Rakkautta joo!!!

[Ikuinen Trikki]

Lainaus:

"Mä en sitä egoistisuutta itsestäni löydä, ja joskus kun sulla hieman lisää näkemystä asiaan on tullut niin lue myös tuo mun teksti uudestaan."

Egoistisuudeksi ehkä kuitenkin tämän lainauksen tulkitsisin, suonet anteeksi Veskari-83. En haluaisi toisten kiistoihin sotkeutua, mutta Veskari-83:n ego se siellä huutelee, ja luulee että omaa enemmän näkemystä lähimmäiseensä verrattuna. Tämä kai on niitä egon suurimpia kompastuskiviä, kun se luulee olevansa joko enemmän tai parempi, tai vähemmän tai pienempi. Ego ennenkaikkea näkee itsensä joko ylä- tai alapuolella jonkun, jaottelee, ei näe elämää yhtenä.

Tämä juuri osoittanee hyvänä esimerkkinä, että on se ego hyvä itsestään tunnnistaa, toisinaan jättää sen löpinät omaan arvoonsa, mutta ennenkaikkea oppia tuntemaan, ettei sotke henkistä kehitystä egon kehitykseen.

[Ave^^]

Komppaan tässä todellakin Ikuista Trikkiä. Itsellänikin kokemusta tuosta egon kuollettamisyritysten aiheuttamasta umpikujasta. Sillä se ego loppujen lopuksi nostaa päänsä aina joka puolelta, ja varsinkin juuri silloin kun kuvittelemme sen voittaneemme. Voittaneemme? Mitä olemme voittaneet? Tuhonneet yhden osan itsestämme, joka meihin selvästi on jotain tarkoitusta varten luotu. Kuitenkin se puoli, jota täten itsessämme vihaamme, on siellä olemassa, ja mitä tuskaa onkaan sen huomaaminen. Onhan ihminen kaksijakoinen-ties kuinka monihaarainen, ja kaikkien näiden haarojen kanssa kun oppii tulemaan toimeen, siinä se rauha piilee.

Ja sitä paitsi, mielestäni ihmisen yksi kehitystehtävä on rikkoa rajoja ja tuoda omaa itseänsä esille. Sillä tavalla oppii tuntemaan itseänsä paremmin. Miten voisit suoraan hypätä siitä tunteesta että olet muiden poljettavana siihen että ymmärtäisit yhtäkkiä etteivät asiat olekaan niin? Kyllä siinä matkanvarrella on vihaa ja korjaavaa ylemmyydentunnetta, ja vain käymällä nämä tunteet läpi voi päästä eteenpäin. Ja nämä tunteet, ne kuuluvat ihmisyyteen. Tiedät olevasi elossa silloin kun reagoit sinua vastaan tuleviin hyökkäyksiin. Miksi kieltää oman inhimillisyytensä?

[Veskari-83]

Lainaus:

"Mä en sitä egoistisuutta itsestäni löydä, ja joskus kun sulla hieman lisää näkemystä asiaan on tullut niin lue myös tuo mun teksti uudestaan."

Egoistisuudeksi ehkä kuitenkin tämän lainauksen tulkitsisin, suonet anteeksi Veskari-83. En haluaisi toisten kiistoihin sotkeutua, mutta Veskari-83:n ego se siellä huutelee, ja luulee että omaa enemmän näkemystä lähimmäiseensä verrattuna. Tämä kai on niitä egon suurimpia kompastuskiviä, kun se luulee olevansa joko enemmän tai parempi, tai vähemmän tai pienempi. Ego ennenkaikkea näkee itsensä joko ylä- tai alapuolella jonkun, jaottelee, ei näe elämää yhtenä.

Tämä juuri osoittanee hyvänä esimerkkinä, että on se ego hyvä itsestään tunnnistaa, toisinaan jättää sen löpinät omaan arvoonsa, mutta ennenkaikkea oppia tuntemaan, ettei sotke henkistä kehitystä egon kehitykseen.

Omalla tavallaan totta, ja siksi sanoinkin että vasta alussa olen henkiselläpolullani. Mutta edelleen se ego on jotain sellasta joka jokaisen pitää osata kuulla, mutta jättää huomiotta. Se on jotain sellasta jota ilman tulee loistavasti toimeen. Se, miten sen jokainen käsittelee on sitten täysin oma valinta. Mitään paremmuus järjestelyä ei ihmisistä ole olemassa sieluntasolla, mutta fyysisesti ihmisiä on todella helppo rankata todella moneen erilaiseen ryhmään. Eniten ilkeää kuitenkin mitä ihmiset voivat toisilleen tehdä, on juuri tämä jaottelu, niin rotujen kuin vaikkapa kaveripiirien suhteen. Olet siinä mielessä oikeassa, että jokaisessa se ego on olemassa, mutta se, kuunteleeko sitä vai ei on sitten se suurin ero jos jotenkin ihmiset pitää jaotella. En itsekkään koe vielä olevani kovin vahva aiheessa, ja siksi se monesti yrittääkin puskea pintaan, mutta mitä enemmän itseäni opin tuntemaan ja tutkimaan, sen paremmin huomaan jättäväni tämän jaottelun sivuun.

Ihmiset omilla puheillaan yleensä tekevät tämän jaottelun niin helpoksi, ja tiedänkin jo näin lyhyen briiffauksen sekä lukemisen perusteella, et moni on jakanut jo pelkästään tämän ketjun perusteella ihmiset todella moneen kastiin. Mä en varmasti oo kovinkaan monen suosiossa, mutta mitäs se mua haittaa, jokaisella on omat mielipiteensä jokaiseen asiaan, eikä niitä toisilta pysty kieltämään eikä edes kannata yrittää kuten jo tässäkin on huomattu. Itsensä tutkiminen lienee se tärkein tapa huomata missä on vikaa, ja mitä voisi yrittää korjata. Kaikella on kuitenkin merkityksensä, ja mä koen että tämä keskustelu on avannut näkemään laajemmin muiden mielipiteitä omalla kohdallani, mutta valitettavasti kaikki eivät ole yhtä suvaitsevaisia toisten mielipiteille. Jospa joskus tulevaisuudessa saamme vielä mahdollisuuden elää yhteiskunnassa jossa turha egoismi jätetään taustalle ja keskitytään parantamaan ihmisten keskinäistä yhteenkuuluvuutta ja jätetään turha jaottelu vähemmälle. Näin saataisiin turhat sodat ja muut vastaavat lopetettua ja keskityttyä ihmiskunnan yleiseen kehitykseen. Ajate: esim. jos kaikki rahat jotka on käytetty sotimiseen, olisi käytetty vaikkapa tieteen hyväksi, niin olisimme menossa jo toisissa Galakseissa ja emme riitelisi bensanhinnasta vaan saisimme esim. ilmaista puhdasta energiaa auringosta.

Normaali vesimies on jo tähänkin tietenkin perehtynyt paljon ja yrittänyt parantaa maailmaa tuhanteen eri kertaan, siinä koskaan onnistumatta, mutta suotakoon se meille anteeksi Rakkautta ja iloa kaikkien elämään kuitenkin

[^^Queen Nefertiti^^]

minuakin ihastuttaa miten Veskari jaksat kohta kohdalta paneutua toisen käsityksiin.. huomaa että kovaan ääneen täällä huudetaan.. eikös viisain ole hiljaa, ja toimittaa bisneksiään, or what. itselläkin meinasi vahingossa mennä aihe kahden uskonsotaa käyvän maan juttuun, kun tapasin ihmisiä Israelista, mutta miksi; vaikka kansa tappaa toista, josta tunnen ihmisiä, en ala itse riidellä..

tosin uskonto voi olla tosi erilainen, ja silti se joka uhoaa, todella ajattelee olevansa paras?

"juuri sellaisena kuin olet" ei oikeastaan sisällä arvotusta, kilpailua, viisastelua..

niin tässä oli vaan perspektiiviä Euroopan yhtenäisyyden ulkopuolelle. muuten onko allaolevassa astrossa arvotusta??.

     Your Careerscope - Tomorrow, August 26, 2009
You are able to spot tremendous opportunity where everyone else sees tragedy. This is a tremendous gift; so don't let it go to waste - especially today. You have the power to rectify a dying situation and turn it into a complete success story.

[Norna]

 Psykologinen Ego eli ID on varmaan aika lähellä tätä egoa josta täälläkin puhutaan. Siis meissä oleva viettipuoli, lapsi, joka tuottaa erilaisia haluja Minäminä-tyyliin. Puhutaan siis päivätajunnasta joka olet sinä tässä, sitten on ID, eli Ego joka on se viettipuolen edustaja ja sitten on yliminä, tai ns Superego joka on meissä oleva vanhempi, aikuinen. Ehkä sen voisi yhdistää jotenkin henkeen meissä tai jotain. Päivätajunta pyörii tässä näiden kahden välillä.
 Jotenkin näin se psykologiassa menee, joku viisaampi voi valistaa enemmän.

 Oma ajatuskehitelmäni egosta yhdistää sen usein puhuttuun sisäiseen lapseen. Se lapsi voi olla kuriton, surullinen ja vihainen tai pettynyt johtuen lapsuudenkokemuksista yms. Lisäksi me vielä usein mollaamme itsessämme olevaa sisäistä lasta ja sen haluja jotka pohjimmiltaan eivät minusta ole pahoja, joten lyömme lasta jota on ehkä jo lyöty aiemmin. Tai sitten sille voi antaa täyden vallan rellestää ilman mitään rajoja jollainen toiminta vaan kasvattaa sen valtaa.
 En usko siis itsekään että sitä voi kokonaan poistaa meistä mutta lasta voi kasvattaa, rakkaudella. Sille voi luoda rajat, rakkaudella. Siihen voi mielikuvissaan ottaa yhteyden ja kysyä miksi se pelkää, miksi se on surullinen ja mitä se oikeasti kaipaa ja siten tulla tietoiseksi siitä. Minulle kaikki egon-sisäisen lapsen-tms luomat pelot ja itsekkäät toimintatavat ovat seurausta rakkaudettomuudesta. Jos sitä vastaan taistelee, taistelee itseään vastaan eikä ainakaan minusta se ajatus vie kovinkaan pitkälle.