Onpas vaikea kysyä kun ajatuksia ja kysymyksiä olisi niin paljon, elämä ihan sekaisin. Rahahuolia, mieshuolia, ystävähuolia, kaikesta huolehdin kuinka tulen selviytymään. Jaksanko ottaa yhden huolettavan elämääni mukaan. Lähteekö elämä rullaamaan koskaan sillä hiukan paremmalla puolella? Vai olenko kokonaan jumiutunut tähän tilanteeseen. Rakastaako mies oikeasti minua vai olenko hänelle vain hänen oman itsetuntonsa kohottaja, jokin jota voi esitellä "saan minäkin"...
Tuntuu, että kaikki huolet kaatuu yhtäaikaa päälle, eikä niistä koskaan pääse eroon. Saanko koskaan "rauhan" ja olla hiukan onnellinen?
Suuressa mittakaavassa minun murheeni on varmasti pieniä, mutta tälläkin hetkellä vain mietin, miksi ne kaikki aina kasaantuvat kerralla, jos hetkeksi pääsen niistä, tuntuu, että ne hyökkää uudelleen suuremmalla voimalla. Mikä tarkoitus tällä on elämässäni? Mikä tarkoitus on koko elämälläni?