Joulu, joulu tulee pian.
Lunta satelee jo.
Eipä haittaa ollenkaan,
vaikk' ei näy Aurinko.
Onneksein heräsin ennen tuiskun tuloo,
eikä tuule kovasti,
vaikk' siitä kovin kertoivat
ympär Suomee - radioo.
(Hiukan mukaillen tämäkin joululaulun pätkä.
Kyseessä siis sävel: Joulu, joulu tullut on...)
Tämä ja oivallus komerossa olevien merkkien
vaikutuksesta ja tarkoituksesta per nenä.
Tarkoitan siis, että nuo komeromerkit kertovat
sisältä päin ohjautuvista luonteista.
Että komero-tyypit eivät ole toisten ohjailtavissa,
eikä kurmotettavissakaan kovin ainakaan.
Kun osa luonteesta ja sen pontimista eivät ole heti
otsasta luettavissa, ei sellaista henkilöä kovin
helposti saa toinen hallintaansa eikä valtansa alle.
Iloitkaamme siis näistä piilossa olevista piirteistämme,
itsekukin.
Meidänlaisiamme tarvitaan hiukan ohjeilemaan kaiken
maailman hitlereitä, stalineja, putineja ja ehkä myös
trumpeja.
Taitaa niitä olla vielä muitakin, joille maistuu paremmin
elämä, kun saavat latistaa toisten persoonallisuuksia ja
käyttää muita hyväkseen.
Todenpuhuja tosin ei saa yösijaa, mutta
hyvä omatunto kulkee varsin usein mukana, otsalohkossa.
Voi mikä upea päivä. Mikä oivallus.
Ooh la laa!
Ja voi laulaa
Kiri Te Kanawan tunnetuksi tekemää joululaulua:
Kaupungin Joulu
Lumi hohtaa, katu johtaa pienen puistikon luo.
Ja ympärill' tuoksuu jo Joulu.
Lapset nauraa, joku kauraa puiston linnuille tuo
ja varmaan jo kuuletkin sen:
Kellot soi! kellot soi!
Joulu on saapunut jälleen. Viimeinkin viimeinkin.
Suurkaupunkiin!
Sorry, olen armoton jouluihminen.
Tunnelma vie mukanaan.
PÄIVÄN PARAS OLO!