Mutta pohjimmiltaan voidaan kyllä miettiä mikä saa suomalaiset niin melankoliseksi ja synkiksi, että sitä huonoa oloa pitää hukuttaa viinaan.
Tässä ehdotuksia syiksi:
Kulutuskeskeinen kulttuuri joka arvioi ihmisarvon kulutuskyvyn/rahan/vallan/ulkonäön/omaisuuden tai muiden ulkoisten tekijöiden perusteella. Kaikki nämä ulkoiset tekijät ovat muuttuvaisia, eli niiden pysyvyyteen ei voi koskaan luottaa. Niiden kautta hankittu ihmisarvo on siis koko ajan ikään kuin vaarassa. Vähempikin stressi ajaa juomaan...
Nykykulttuurimme tapa luokitella ihmiset voittajiksi ja häviäjiksi. Mitäpä sitä sitten luuseriksi luokitellun enää kannattaakaan muuta tehdä kuin dokata itsensä hengiltä...
Tuloerojen kasvu yhdistettynä koventuneisiin 'jokainen on oman onnensa seppä' -asenteisiin. Kokoomusvetoinen konsensus tuntuu nykyään olevan ainakin se, että jakomäkeläisen päihdeongelmaisen yksinhuoltajan lapsella on tasan samat mahdollisuudet elämässä kuin vaikkapa nyt johonkin Suomen rikkaimpaan sukuun kuuluvalla lapsella. Tässä vaiheessa se jakomäkeläinen sekä lakkaa äänestämästä moisia kusipäitä, että alkaa madollisesti dokata, ellei ole jo aloittanutkin aikaa sitten...
Ja ilmasto: Ennen maailman aikaan elämä hidastui talvella kun oli pimeää ja kylmää. Nukuttiin enemmän, työskenneltiin vähemmän ja jos vain varastot sallivat, niin taatusti myös pulskistuttiin hieman. Nykyään edellytetään samaa pakkotahtia ja samaa hoikkuutta ja kuntoa kesät ja talvet. Oma teoriani on, että ei ole mitään sellaista kuin kaamosmasennus ilman tuota pakkotahtia: Jos saisi ihan luvan kanssa hidastaa ja vähän pulskistua talvisin, olisi kaamos, mutta ei mitään masennusta. Se masennus kun aiheutuu ihan vaan siitä vaatimuksesta jatkaa talvisin samaa tahtia kuin valoisampana vuodenaikana.
Suomi on ollut aika lailla kärkipaikoilla tuloerojen ja köyhyyden kasvussa viime aikoina, vaikka maailman mittapuulla olemmekin toki edelleen hyvinvoivia. Ne vähemmän hyvinvoivat - lapset, vanhukset, vammaiset jne. - eivät vain saa ääntään kuuluviin, jolloin tulee jonkinlainen illuusio siitä että kaikilla muka olisi asiat hyvin.