Hänellä on persoonallinen ulkonäkö, komea ja charmikas, mutta tavallisuudesta poikkeava.
Oharit.. :
..hahaha... Katso mun karttaa ja kysy,
kuka tekee ohareita ja katoamistemppuja.
Mä olen vähän niin kuin master of this. Mä katoan, koska mulla tarve hengittää yksin
ja vältellä ongelmia.
Siksi mua ei vaivaa yhtään, jos mies ei soita vaikka 2-3 viikkoon. En minäkään.
En piruuttanikaan, jos niikseen, koska miehen tulee juosta minun perässä ja palvoa ja itkeä mua
ja niin tapahtuu.
Me olemme päättäneet, että pidän oman asuntoni Wienissä.
Voin tulla tänne koska vain kun niin koen ja tarvitsen omaa aikaa.
Mä olen edelleen ystävä exieni kanssa, enkä ole eronnut ovet paukkuen ja siltoja poltellen,
puukot selässä ja lähestymiskiellot vetämässä.
Jätin kaiken sellaisen Suomeen, kun muutin pois.
Tuo mies saisi "kadota" hiukan, mutta puheluita ja tekstareita tulee jo heti aamusta,
kun hän on Dubaissa ja minä täällä Wienissä. Toisaalta mä taas tykkään siitä.
Jos vilkaiset minun karttaa ja mietit minun olevan jonkun sinulle tärkeän henkilön
uusi tyttöystävä ja hän sanoo naivansa minut, niin mitä kaikkea löydätekään..?
Seksuaalinen aktiivisuus, flirttailu, uskottomuus, tunteet menee ja tulee, ihastuu helposti,
suuttuessa on oksat pois, poltettu ja kustu päälle. Laaja sosiaalinen piiri,
joka tarkoittaa myös paljon miehiä ympärillä ja paljon kiusauksia.
Ja tämä mies tietää sen. Se on ollut samoissa piireissä vuosia ja vaikka mä en ole aikaisemmin siihen
kiinnittänyt niin paljon huomiota, niin hän on seurannut minua ja vaiheitani.
Mustasukkaisuus ja omistushaluisuus halu on siellä,
mutta molemmat tietää sen ja enkä mä mikään avuton miehen armoilla elävä rupusäkki ole,
joka ei kykene sanomaan ja keskustelemaan, missä se oma siedättävyyden raja menee,
eikä se ole mikään idiootti, joka ei ymmärrä tehdä töitä itsensä kanssa,
kuten en ole itsekään ja töitä munkin pitää tehdä, että spontaani uskottomuuteni saan kuriin.
Täällä päin ihmiset keskustelee ongelmistaan ja vioistaan keskenään.
Minä lupaudun tekemään töitä itseni kanssa hänen kanssaan,
että se arki on mahdollisimman miellyttävää molemmille osapuolille.
Hän tekee oman osansa, ettei ole repimässä hiuksia päästään tai minun päästä,
tempauksieni johdosta.
Väitän, että minä tulen olemaan se vaikeampi osapuoli tässä suhteessa,
koska tuo mies tuo kaikki rakkauteen, parisuhteeseen ja sitoutumiseen liittyvät
traumani ja haavani esiin.
Joku päivä nekin on vain kohdattava ja käsiteltävä. Nyt on hyvä aika ja tilaisuus.
Jos se ei toimi, niin ei toimi ja elämä jatkuu ja miehiä maailma puolillaan.
Muistot jää, kuten sen kaunis sukunimi, jota en tule muuttamaan pois, jos sen otan
ja ystävyys aivan varmasti.
Lapsikin jos niikseen ja sillä on silloin loistava isä.
Aina kannattaa yrittää, muutoin jää elämässään polkemaan paikoilleen
jonnekin perähikiälle nurisemaan kaikkia vaivojaan.
Me olemme lähdössä avioliittoon hyvin realistiselta pohjalta.
Ei miltään suurilta tunteilta mun puolelta, jotka hän kyllä yrittää opettaa mulle.
Mun puolelta tämä tulevaisuutta ajatellen erittäin
järkevä veto, jota voisi verrata
hyvän työtarjouksen vastaanottamiseen, mutta privaatti-elämässä.
Mä saan vakaan pohjan elämälle, arvostetun nimen, hyvän taloudellisen turvan (olenhan lähdössä
opiskelemaan seuraavaksi 4-5 vuotta lääkäriksi)
ja kunniallisen aseman kahden naimisissa olleen miehen rakastajana olemisen jälkeen.
Mä elän kuitenkin Keski-Eurooppalaisessa ja katolilaisessa kultuurissa,
enkä Suomessa ja näillä asioilla on jonnin verran merkitystä täällä.
Hyvän ystävän voi aina naida, mutta ei suurta rakkautta, koska se rakkaus sammuu
3 kk- kahdessa vuodessa ja sen jälkeen kärvistellään katkerina siinä kylmässä suhteessa.
Ei sekään kovin kiehtovalle kuullosta. Parempi hyvä ystävä ja kumppani se aviomies,
niin voi tehdä virheitäkin ja olla oma inhimillinen itsensä.
Ystävän kanssa se sitä paitsi on hauskempaa.
Se kehittyy sitten aikanaan rakkaudeksi, jos niikseen on käyvä.
