Mikä mua muuten vaivaa, en saa järkeviä lauseita aikaan tänään lainkaan..
Perääntyvä
ja
...?
Älä ota väärin, tuo Jouskari-mies on mitä ihanin, kun se on hyvällä tuulella.
Mun on vaikea ymmärtää hänessä sen niin rajuja mielialanvaihtumisia
ja pulttien ottamista asioista, mikä on täysin sen mielikuvituksen tuotetta, eikä perustu
mihinkään vallitsevaan faktaan.
Se mies on kuin vuoristorata, -ainakin tällä hetkellä.
Kyllä mä ymmärrän sen, että tuo pitkä Jenkkien matkani on tällä hetkellä suuri peikko sille,
mutta sen voi sanoa suoraankin, eikä kiukutella ja tehdä ongelmaa sinne,
missä sitä ei ole.
Tosin tässä vaiheessa suhdetta en ole varma, onko kysymyksessä ohimenevä ilmiö,
vai onko se ihminen, joka työstää itseään tekemällä ja elämällä ongelmia,
toisin sanoen, onko se ihminen, joka ei osaa tai ei tunne elävänsä, ellei sillä ole
jokin ongelma ja sellainen tyyppi saa lähteä.
Mä tykkään suhteellisen tasapainoisesta ja normaalista elämästä,
josta voi nauttia, eikä olla varpaillaan koko ajan, mistä se toinen ottaa seuraavaksi ottaa pulttia.
Mä en ole masokisti, en sitten millään ja mä en saa siitä nautintoa.
Mulle on myöskin hankalaa se, että mulla on tunne, että mä en voi puhua
ja keskustella suoraan ja huolettomasti sen kanssa mistään, vaan pitää varoa jokaista sanaa.
Ei hyvä.
Siinä ei ole toisen kunnioittamista, eikä luottamusta.
Kuten sanottua, tiskiveteen olen shampanjan vaihtanut, mutta tehty mikä tehty
ja nämä kortit pitää pelata kädestä, mitkä olen nostanutkin.
Veskarille on turha mennä itkemään tässä vaiheessa, hän on valmis, jos on valmis,
kokeilemaan uudestaan myöhemmin. Hänkin tarvitsee aikaa.
Tuo Jenkki-matka on loisto juttu tähän väliin. Kuukausi, pari sapattia töistä ja Wienistä ja kaikesta.
Mulla on tarpeeksi aikaa laittaa omassa päässä asiat järjestykseen.
Virheen, pahan virheen olen tehnyt,
mutta näillä korteilla pelataan peli loppuun
ja lopussa katsotaan, miten kävi.
Elämää se vain on ja se muuttuu koko ajan.
