seuraava »

[Ajatus]

Kun puhutaan vielä, että se huone missä on paljon planeettoja, on 'työhuone' myös. Joten tuollaisesta määrästä työtä, Ajatus, 1.huoneessa! Sinun ei tulisi siis koskaan olla piilossa, tutkijankammioissa tai muussa sellaisessa. Tulee tunne, että sinun tulisi olla vieläkin enemmän näkyvillä kuin mitä olet (siis siinähän oppii tuntemaan myös itseä). Työstää pois kaikki ennakkoluulot, ujostelun ja vähättelyn asenteet ja toimia kunnon näkyvästi.

Aivan, olen joskus kirjoittanutkin, että tuo ykköshuoneen suma varmaankin tekee sen, että asiat on koettava omakohtaisesti, pyöritettävä "itsen" kautta. Persoonan kehitys noin ylipäätään on aina kiinnostanut, ja lapsuuden merkitys siihen. Esillä olemisesta...niin, kaikkihan nuo ykköshuoneessa ovat kuin tarjottimella. Olen tosin huono olemaan esillä, mutta se lienee yksi juttu joka olisi jollain tapaa opeteltava. Kiitos rohkaisusta!

Selviääkö se 'itse' koskaan? Jotenkin omaan sen ajatuksen, että kun katsomme tähtien saavuttamattomuuteen, toinen tie siihen on katsoa sisälle päin.

Taitaa olla loputon tutkimusmatka, vähintään yhden elämän mittainen.

[Ajatus]

Mun mielestä Ajatus ensinäkemältä on kauris eikä kala. 

Tää menisi perinteisen "nousumerkki näkyy ensin" -teorian piikkiin. Olen joskus näyttänyt perheelle videota jostain työhön liittyvästä seminaarista jossa olin puhumassa (hyvin kaurismaisesti esiintymässä) ja heille se taas oli aivan uusi puoli minusta. Niin että Kalat-puoli näkynee parhaiten vain niille, jotka tuntevat minut jo aika hyvin, tai niille, jotka näkevät jostain syystä hyvin tuon Kauris-kuoren läpi. Voihan tuo olla synastriakysymyskin?

[Ajatus]

Yleinen ensivaikutelma minusta on ollut muiden sanojen mukaan hiljainen/ujo,mykkä(kö/ko?!), tai sitten päinvastoin olen näyttänyt hirveän vihaiselta/ilkeältä/pahalta ihmiselta (joka on tosin saattanut johtua siitä että on ollut huono päivä  ) Eli yleisesti vaikutan päinvastaiselta kuin oikeasti olen

Tunnistan tuosta -ystäväni, joka on auringoltaan . Voin kuvitella, että hänestä saa joskus samanlaisen vaikutelman, vaikka pohjimmiltaan hän on puhelias ja eläväinen tyyppi. Ja noista kohtaamisista - ilmeisesti nousu-Skorpparin elämänpolkuun vain kuuluu kohdata "vaikeita" ihmisiä ja käydä sitä kautta läpi niitä merkkiin liittyviä isojakin teemoja: seksiä, valtaa, elämää ja kuolemaa.

[Esmiralda]

Oikeastaan minullakin on tuo  vaikka en ole aikaisemmin tunnistanut sitä itsessäni. Niin vahvasti tuo 1-huoneen Jupiter Jousimiehessä on minuun vaikuttanut. Jotkut sanovat, että kun olen niin lähellä asteissa Jousimiestä, sekin vaikuttaa.

Uskon, että vasta tuossa keski-iällä olen käynyt syvemmästi läpi Skorpionin vaikutusta ja se on todella vienyt minua johonkin aivan muuhun maailmaan, kuin tuo iloinen Jupiter-Jousimies tuossa. Joten nuoruuden olen ulospäin keveästi ilostellut ja kulkenut, mutta alla muhinut aivan toinen maailma.

Olen oppinut omimaan tietyllä ylpeydellä tuota skorpionia itsessäni. Se ei ole helppo osio, mutta sitäkin mielenkiintoisempi, haasteita täynnä! Kun pojallanikin on sama tuplana (Aurinko myös) ymmärrän häntä ehkä paremmin omien haasteitteni kautta. 

[Artemis]

Minut nähdään aina kilttinä ujona rapulaisena. En aina edes käsitä miten ihmiset menevät niin vikaan mielikuviensa kanssa. Kun olen heidät sitten hetken tuntenut, he ihan hätkähtävät jos kiroilen vaikkapa. He oikeasti näkevät minussa jonkinlaisen neitsyt Marian ja kun oinaspuoleni alkaa selkeytyä heille on shokki valtaisa   

Enkä tietoisesti todellakaan pidä yllä mitään kiltintytön imagoa, en ymmärrä mistä se johtuu. Ykkönen on mulla tyhjä, ASC ravussa.

En tiedä että onko sillä sitten vaikutusta että pluto, aurinko, venus, kuu ja mars neliöivät askendanttiani?

[*Kide*]

Tähän vastailen, koska osuu nyt niin hyvin ajatuksiin joita pyörittelen ja maistelen , mistä ovat tehty nämä katkeran makeat elämän lääkkeet...

1.huoneessani ei ole kuin  ja aivan rajalla 2.huoneen kanssa 
1.huone kattaa sekä  ja 

Yleensä kun tulen tilaan, koen monien huomaavan ja aina en pidä siitä...
Jostakin syystä (mars?!) koen muiden usein kokevan minut hyökkäävänä, hankalana ja omituisena... ehkä olenkin, mutta en tahallani.
Kun jotakin tahdon, sen teen ja saan. Jos jokin uhkaa tai aiheuttaa harmia, todellakin hyökkään... vaikka koen suurta tuskaa ja aivomyrskyä, miksi joudun tekemään niin? Miksi en vain saa olla oma hankala, omituinen itseni?
 

[Ave^^]

Hieman mua mietityttää mitä se tarkoittaa, kun ihmiset pysähtyvät katsoessaan mua silmiin. Aloittaa jonkun lauseen ja sitten kun käännyn kattomaan niin se lause alkaa hidastua.. Ja minä vaan rauhallisesti katon ja odottelen että mitä sieltä nyt tulee. Se mulla kyllä on tapana, että silmiin kattelen vaan niin järkähtämättömän tyynenä enkä sano mitään. 

Ykköshuone on tyhjä, ellei pallasta laske mukaan. Asc kaloissa. Olen rauhallinen, tyyni, aina hieman surumielinen, vakava. Ja sitten kun innostun, jousimies herää esiin, ja kasvon ilmeitä multa kyllä löytyy miljoonia. 
Luulen että vaikutan herkältä, mutta en tiedä kumpi nousee enemmän esille, tuo vakavuus vai herkkyys. Se riippuu varmaankin katsojasta, tietynlaisen taustan omaavat ja varmaankin vanhemmat ihmiset näkevät tuon herkkyyden enemmän. Jotkut voivat jäädä jumiin siihen vakavuuteen ja pelästyä sitä. Tunteet on pinnassa, ja mua on kyllä helppo liikutella niihin vetoamalla.
Ja kyllä, eri ihmisten seurassa olen aina hieman erilainen. Sillä minulla ei ole mitään pysyvää persoonallisuutta, vaan teen aina niin kuin fiilikset vievät.

Kaikkea olen sisältäkin miltä ulkoa näytän, sekä sisältä olen vielä kaikkea muutakin. 

[Esmiralda]

Huh tytöt tiedän huoneita!! En minä taida tuota kaikkea alkuunkaan! Jospa joku auttaisi! Nikkiii!!

Kide ja Suljin, huomatkaapa tuo Mars!

Mutta etsin lisää tietoa 1.huoneesta, sillä olen huomannut että eri astrologit painottavat eri asioita.

Tässä yksi ja nyt en muista mistä olen tämän poiminut (ehkä Maria Solimanin tekstiä).

1. Huone (minäitse-huone) Henkilölle ominainen tapa ilmasta itseään (AC) 

1. huone on tärekin huone. Se liittyy ihmiseen itseensä ja millaisena muut pitävät kyseistä henkilköä ensi silmäyksellä. Siihen liittyy ulkoinen luonne suhteessa muihin ihmisiin sekä monet henkilökohtaiset intressit. Käytös, ulkonäkö, ruumiinrakkenne ja yleinen terveydentila ovat ihmisen ulkoista olemusta. Koska 1. huone vastaa Oinasta ja aloitekykyä, myös elinvoima, elämänasenne, määräteitoisuus ja toiminnallisuus sisältyvät tähän huoneeseen. Se on myös Marsin ja tulen huone, mistä syystä avoimet riidat ja tastelut kuuluvat sen piiriin.

[Esmiralda]

Näkisin että 1.huone näkyy myös siinä, miten tulette uuteen tilaan, jossa on ihmisiä.

Tuletteko toisten seurassa, pyyhällätte siihen yksin ja reippaasti, kuin kuningatar,  myöhästyneenä vai varmasti ajoissa vähän ennenaikaisesti, arasti jääden taka-alalle, miettien että onko kampaus ja asu kohdallaan, viivytellen, pälyillen, etsien pelokkaana tuttua johon turvautua. Tai ette mene sisälle ollenkaan, jos ei ole kaveria?

Nämäkin piirteet varmasti löytyvät merkeistä.  :

[Ratkaisu]

Näkisin että 1.huone näkyy myös siinä, miten tulette uuteen tilaan, jossa on ihmisiä.

Tuletteko toisten seurassa, pyyhällätte siihen yksin ja reippaasti, kuin kuningatar,  myöhästyneenä vai varmasti ajoissa vähän ennenaikaisesti, arasti jääden taka-alalle, miettien että onko kampaus ja asu kohdallaan, viivytellen, pälyillen, etsien pelokkaana tuttua johon turvautua. Tai ette mene sisälle ollenkaan, jos ei ole kaveria?

Nämäkin piirteet varmasti löytyvät merkeistä.  :

Tuli tästä mieleen, että koen ainakin  ja myös sen, että 1. huoneessa on sekä  , että  vaikuttavan siihen kuinka astun huoneeseen. Jousimiesmäisen vapautta rakastavana menen yleensä paikkoihin mielelläni yksin, esimerkiksi harrastuksiin menen mieluummin yksin, koska silloin ei tarvitse jumittaa sen saman vanhan kaverin kanssa jossain nurkassa, eikä tarvitse myöskään hyppiä toisten aikataulujen mukaan esimerkiksi kyyditysasioissa sun muissa. Eli tulen yleensä yksin ja aina ajoissa, mikä voisi ehkä olla tuohon  viittaavaa, pidän välillä parempana olla menemättä ollenkaan kuin mennä myöhässä, jota en kyllä usein tee. Kun tulen tilaan hymyilen usein tai sitten tilanteesta riippuen kuljen (pakko myöntää) nokka pystyssä ja ryhdikkäästi huoneen keskelle. Otan kontaktia muihin sitten kun en jaksa enää odotella että joku muu avaa suunsa. Sitten tutummassa porukassa puhun paljon ja rakastan vähän provosoivia keskustelunavauksia. Joten olisikohan tämä sitten aika lailla sekoitus  ja  =D

Itsellä on vähän hatara kuva noista omista 1. huoneen planeetoista, enkä kyllä osaa sanoa miten ne vaikuttavat. Mitä mieltä te olette, elikkäs sieltä löytyy  , ja  . Hommaa ehkä vaikeuttaa se, että tähän mennessä olen lähinnä koittanut sisäistää noita enemmän persoonallisia planeettoja ja ne alkaa olla jo aika hyvin hallussa, näiden planeettojen vaikutus on vähän epäselvä. Koitin vähän googletella josko olisi löytynyt jotain hyvää saittia noiden huonesijainneista, mutta vielä ei ainakaan löytynyt, kahtellaan kohta uudestaan =)

[Esmiralda]

Kiitos In, kuulosti tutulta nuo sinut sisääntulemiset! 

Valitettavasti minulla ei ole Kaurista kartalla lainkaan, ja saatan myöhästyä. Kun tapasin ukkoni ensimmäistä kertaa taidenäyttelyssä, tulin näyttävän tummissa tiukoissa vaatteissa ja jatsareissani eikä kasvoilla mitään häpeää vaikka myöhästyin.  :

Sieltä ja monesta muustakin tilaisuudesta ukko (onneksi Kauris) kyllä muistaa minut, eli olen ollut kai näkyvillä. Ja muistaa myös muistuttaa että 'ei saa myöhästyä'. Kauriille tyypillisenä hän sanoo, että sellainen ihminen joka myöhästyy, haluaa tärkeillä ja tuoda itseään esille. En ole samaa mieltä, en sen takia myöhästy, on vain niin tuhannen tuhatta asiaa ja mutkaa matkassa, vaikka kuinka ajoissa lähden. Tosin olen vanhemmuuteen parantanut tapojani, ukkoni opastamana. 

Mutta samoiten, menen ja otan kontaktia. En jää odottamaan että kuka tulisi ja puhuisi. Ja samoiten, matkustan myös hyvin mielelläni yksin. Ainakin kun lähdin maailmalle töitä etsimään, en missään nimessä halunnut ketään mukaan. Pienet matkat tosin voi nähdä tuplaten kun on kaveri mukana.

Mutta en minäkään osaa lukea tuota rajoittavaa Satunusta tai räjäyttävää Uranusta huoneessasi, vaikka noinhan ne ovat toistensa poissulkevia. Neptunus varmaan voi luoda jonkinlaista vaistonvaraisuutta, et varmaan lyö päätäsi helposti seinään, etkä tarjoa kättä viholliselle.

[Ratkaisu]

Mutta en minäkään osaa lukea tuota rajoittavaa Satunusta tai räjäyttävää Uranusta huoneessasi, vaikka noinhan ne ovat toistensa poissulkevia. Neptunus varmaan voi luoda jonkinlaista vaistonvaraisuutta, et varmaan lyö päätäsi helposti seinään, etkä tarjoa kättä viholliselle.

Niin no tuo vaistonvaraisuus ehkä näkyy siinä, että harvemmin kukaan pääsee minua yllättämään millään asialla ja uutiset eivät kovin usein hätkähdytä ja aika usein tulee sanottua miehelleni kun kuulemme jotain uutisia ystävistämme, että enkös minä sanonut, että noin tuossa tulee käymään. Niin no, viholliset pysyvät kyllä kaukana, ja no aika harvoin tulee erehdyttyä ihmisistä. =)

[Asterix]

Ja muistaa myös muistuttaa että 'ei saa myöhästyä'. Kauriille tyypillisenä hän sanoo, että sellainen ihminen joka myöhästyy, haluaa tärkeillä ja tuoda itseään esille. En ole samaa mieltä, en sen takia myöhästy, on vain niin tuhannen tuhatta asiaa ja mutkaa matkassa, vaikka kuinka ajoissa lähden. Tosin olen vanhemmuuteen parantanut tapojani, ukkoni opastamana. 

 

Minä en ole juuri koskaan ajoissa missään! Paitsi töissä, jos on tärkeä tapaaminen.  
Mä olen aina vähintään 15-20 min myöhässä, usein miten puoli tuntia. Normaalia!
Viime viikonloppuna olin 1,5 h myöhässä Jouskarin tapaamisesta illalliselta,
sitä ennen nukahdin vahingossa ja olin 2,5 h myöhässä sovitusta ajasta.
Aloin katsos heti vain opettamaan sitä tavoille ja kiltisti se on odottanut.  

Täällä voi myöhästyä. Sulla on aina juttuseuraa tutuista ja sitä paitsi yksinäisyyttä
ja odotusta ei ole olemassa -se on harhaa.  

Tuosta ykköshuoneesta...
Minusta pitäisi huokua suorastaan pyhä papillisuus ja hartaus esiin kuin suuri neon valo;
"Seuratkaa minua ja pelastukaa te kadotetut lapset..!"

Mulla on siellä   'Totuuden, uskontojen ja filosofioiden merkki. "Minä etsin totuutta" '
  ja    

[Ratkaisu]

Hui, itselle tulee kyllä niin ahdistunut olo myöhästymisestä, että olen todennut paremmaksi ja helpommaksi olla aina ajoissa. Pommiin nukkuminen on aivan järkyttävää kun herää siihen sydän hakkaa ja tulee niin huono omatunto, vaikka sitä ei tahallaan teekkään ^^ Ja niin, pitää koittaa olla ajoissa niin voi hyvällä omallatunnolla valittaa muiden myöhästymisistä, mikä saa kyllä itseltä hermot palamaan aika nopeasti xD

[Asterix]

Hui, itselle tulee kyllä niin ahdistunut olo myöhästymisestä, että olen todennut paremmaksi ja helpommaksi olla aina ajoissa. Pommiin nukkuminen on aivan järkyttävää kun herää siihen sydän hakkaa ja tulee niin huono omatunto, vaikka sitä ei tahallaan teekkään ^^ Ja niin, pitää koittaa olla ajoissa niin voi hyvällä omallatunnolla valittaa muiden myöhästymisistä, mikä saa kyllä itseltä hermot palamaan aika nopeasti xD

Mua ei haittaa yhtään.  Elämä ei ole mennyt yhtään sen huonommaksi,
vaikka ei ajoissa ole ollutkaan.  Mikä pakko on olla minuutilleen stressaamassa jotain,
ellei ole sellaisessa työssä tms. kun mun mielestä riittää, että on about paikalla?

Tosin suomalaiset ovat aina minuutilleen, mielellään 15 min aikaisemmin. 
Töissäkin, vaikka ei ollut edes asiakaspalvelussa, piti sinne toimistoon vääntää itsensä
vahtaamaan kelloa klo 08:45 ja lähteä vahtaamasta kelloa tismalleen klo 17:01
Ruoka"tunti" tasan 30 min, kahvitauko tasan 20 min ja piste.
Jos olit minuutin tai pari myöhässä, niin montakos kuppia kahvia tuli juotuakaan,
kun työt ei maistu?

Täällä tehdään 10-12 h päiviä, mutta tärkeintä on, että työt tehdään kunnolla,
töihin tulo, lähtö ja lounastunnit ei ole niin nuukaa, eli kelloa ei tarvitse vahdata työkseen.