seuraava »

[sitruunamelissa]

sitruunamelissa   yllättävää  

sitruunamelissa - sydämen ilo

elinvoimaa antavia ominaisuuksia, masennusta lievittävä ja sydäntä vahvistava rohtoa on käytetty unettomuuteen, hermostuneisuuteen...
lievästi rauhoittava
todettu kiihoittavan ruoansulatusta ja alentavan lievästi verenpainetta
kasvilla on parannettu myös jännityksestä johtuvia päänsärkyjä

pärjää Suomessa, mutta vaatii talvehtiakseen peitteen

nimim. sitruunamelissa - sydämen ilo  

eikö ole hienoa ja ihmeellistä miten luonto on järjestänyt meidän jokaiseen vaivaan ja ongelmaan lievitystä / auttajan      

[metsätonttu]

sitruunamelissa   yllättävää  

sitruunamelissa - sydämen ilo

elinvoimaa antavia ominaisuuksia, masennusta lievittävä ja sydäntä vahvistava rohtoa on käytetty unettomuuteen, hermostuneisuuteen...
lievästi rauhoittava
todettu kiihoittavan ruoansulatusta ja alentavan lievästi verenpainetta
kasvilla on parannettu myös jännityksestä johtuvia päänsärkyjä

pärjää Suomessa, mutta vaatii talvehtiakseen peitteen

nimim. sitruunamelissa - sydämen ilo  

eikö ole hienoa ja ihmeellistä miten luonto on järjestänyt meidän jokaiseen vaivaan ja ongelmaan lievitystä / auttajan      

Oi sitruunamelissa, sinä olet TOSI IHANA!!!
Olet joka kesä puutarhassani maustamassa salaatteja, jopa mansikkatorttua.

Olet oikeassa Sitruunamelissa! Luonto on järjestänyt paljon iloksemme ja auttajaksemme kaikenlaista. Myös toisemme, jokaisen erilaisen toisen!   

Kuinka kauniita olemme tässäkin kun unohdamme hetkeksi varjot ja pimeydet!

Kiitos että olette mukana näissä kauniissa mielikuvissa!

[tuulispää]

Heipparallaa! Minäkin mietin mikä olisi lähimpänä sydäntäni.Puu on tammi.Luinkin jo siihen liittyvän tekstin. Kukkaa mietin ja sitten se pomppas... pieni särkynyt sydän                                mielikuva syntyy heti et millainen on tulkinta,mutta olenpa kuullut että jos kukinnon varoen avaa löytyy sieltä ... sormus!... pitänee joskus tarkistaa 

[Antti-Tapio]

olen paju kiitos druideille
Laatu
Feminiininen

Elementti
Vesi

Luonnekuvaus
Paju-ihminen on salaperäinen, hänen mielensä on täynnä muotoutumattomia ajatuksia ja tiedostamattomia toiveita. Hän reagoi kaikilla aisteillaan, on romanttinen, empaattinen ja hyvän intuition omaava. Paju osaa nauttia hetken onnesta.

Hän saattaa vaikuttaa nöyrältä, mutta on päättäväinen ja toimelias. Pajussa on ripaus runoilijaa.

koska jos paju on tälläinen niin se olen minä

[metsätonttu]

Heipparallaa! Minäkin mietin mikä olisi lähimpänä sydäntäni.Puu on tammi.Luinkin jo siihen liittyvän tekstin. Kukkaa mietin ja sitten se pomppas... pieni särkynyt sydän                                mielikuva syntyy heti et millainen on tulkinta,mutta olenpa kuullut että jos kukinnon varoen avaa löytyy sieltä ... sormus!... pitänee joskus tarkistaa 

Tuulispää! Tuot rikkautta särkyneellä sydämellä puutarhaan kuin myös mieltemme puutarhaan! Tällaisena yrttimummona en tiedä tämän kasvin arvoa rohdoksena. Mutta kasvatan itsekin molempia, sekä pientä että suurta lajia.

Meillä kaikilla on varmaan joskus ollut myös rinnassa 'särkynyt sydän'. Ja niin kuin kerroit, että särkyneensydämen kukan sisältä voi löytää sormuksen, on myös jokaisen meidän sydämessä aarre, kun vain raotamme sitä ja etsimme. Tai toinen etsii.

Me hoidamme puutarhassa särkynyttä sydäntä. Mutta voitko sinä, Tuulispää, kertoa miten hoitaa ihmisen särkynyttä sydäntä?

[metsätonttu]

Kiitos Antti-Tapio!

Toit uusia ulottuvuuksia pajulle ja minunkin mielelleni!

Vai runoilija! Siksikö paju on levittäytynyt joka paikkaan, kaikkea katsomaan, kaikkea paikkoja kokemaan.

Tuli vain mieleen kelttiläinen ajatus runoilijasta, taitaa olla vanhaa iirin kieltä:
POET= Hän joka näkee

Runoillaan lisää kauniita mielikuvia!

[Pallaskissa]

Haluan siis taas leikkiä mielikuvilla. Kuvittelepa kukka, puu tai mikä kasvi tahansa, löydätkö jostakin itseäsi.

Kiitos leikistä, metsän tonttu 

...Pallaskissa olisi vanamo. Tai karpalo. Sitkeitä suikertajia molemmat, vanamo hento mutta huumaavan tuoksuinen, karpalo parhaimmillaan paljastuessaan lumen alta suurimman kirpakkuuden taltuttua.

[metsätonttu]

Haluan siis taas leikkiä mielikuvilla. Kuvittelepa kukka, puu tai mikä kasvi tahansa, löydätkö jostakin itseäsi.

Kiitos leikistä, metsän tonttu 

...Pallaskissa olisi vanamo. Tai karpalo. Sitkeitä suikertajia molemmat, vanamo hento mutta huumaavan tuoksuinen, karpalo parhaimmillaan paljastuessaan lumen alta suurimman kirpakkuuden taltuttua.

Hm.Ehm. Metsätonttu hieraisee käsiään kuin olis rahaa tulossa.

Vanamo. Minulla oli ystävä, joka teki parin vuoden työn, että saisi vanamon ihanan tuoksun esanssina ulos ja parfyymiksi, mutta ei onnistunut. Siskoni ihaili sitä myös, antoi toisen tyttärensä nimeksi Linnea. Vanamohan on ruotsalaisen kasvientutkija Carl von Linnén lempikukka ja sai häneltä nimenkin. Siihen aikaa ei tunnettu (1700-luvulla) tätä kukkaa ollenkaan. Linné löysi sen sitten Pohjois-Lapin sammalikosta ja sieltä se on levinnyt ympäri Pohjois-Euroopan.

Siis taidat olla persoona, itseksesi paljon köllöttelet, oleskelet niinkuin kasvisi sammalmättäällä. Mutta koska pidät rönsyilevistä kasveista, jollakin konstin sinun ajatuksesi ja mielipiteesi saavat laajaakin levikkiä. Vanamo levittää siihen tietoon arvokkuuden, mutta hieman kyseenalaistaen sitä mystisellä tuoksullaan. Karpalo räjäyttää sen aromillaan eloon ja siihen on pakko muidenkin tarttua.

Luin joskus karpalosta, että tiedemiehet jopa epäilivät siitä löytyvän aivan uuden ravintoaineen. Niin ihmeitä tekevä se on soluja uudistavana marjana. Siis jos et halua kovin äkkiä vanhentua, niin popsipa karpaloa. Koska pakastimeni on niitä täynnä, mielin monenlaisia keinoja sitä syödä, ettei kyllästyisi: soppana, jäädykkeenä, rahkan, hunajan tai kinuskkastikkeen kera.

Tiedättekö muita keinoja?

[Pallaskissa]

Luin joskus karpalosta, että tiedemiehet jopa epäilivät siitä löytyvän aivan uuden ravintoaineen. Niin ihmeitä tekevä se on soluja uudistavana marjana. Siis jos et halua kovin äkkiä vanhentua, niin popsipa karpaloa. Koska pakastimeni on niitä täynnä, mielin monenlaisia keinoja sitä syödä, ettei kyllästyisi: soppana, jäädykkeenä, rahkan, hunajan tai kinuskkastikkeen kera.

Tiedättekö muita keinoja?

Kiitos metsätonttu  . Intuitiivinen tulkintasi oli oikein mielenkiintoinen.

Karpalokiisseli nyt on tietysti parasta, mitä karpalosta voi tehdä, mutta erinomaista se on myös leivässä, sämpylöissä ja toki myös makeissa muffineissa. Vaan kiisselin jälkeen paras "jaloste" on ollut omatekoinen karpalolikööri. Sellaista nektaria, että voisi tarjota kenelle tahansa! Oletko tehnyt karpalosta hyytelöä, mehua? Mehusta voisi tehdä vaikka karpalomarmeladia, njam...

[metsätonttu]

Rakkaat kasvi-ystävät!

Nyt olen valmistanut teille jokaiselle oikein ystävänpäiväkorin silmäniloksi, energiaksi ja ennen kaikkea mielenvirkistykseksi! Te jokainen toitte siihen minulle tarvikkeet! 

Kas tässä! 

Iiso, iso kori tehty kuoripajusta. Toisella reunalla näkyy ruohojen kera valkoisia ja sinisiä liljoja, mukana kauniin punaista maitohorsmaa. Joukossa on piristämässä siniset pellavankukat ja keltaiset sinapinkukinnot.

Toisessa laidassa rehoittavat punaisenoranssit gerberat valkoisten päivänkakkaroiden kanssa ja vastapäätä vaalenapunaisia ruusuja valkoisten suopursujen kanssa.

Muratti kiertää kauniisti korin reunoja. Pohjalla on pehmeää pihtakuusta ja tuijaa. Siihen on asetettu koivutuohesta ropposia, joissa on ihania tuoreita marjoja: hilloja, mustikoita, puolukoita, karpaloita, mustia oliiveja ja komea omenakin joukossa ja pähkinöitä.

Ropposten väliin on kauniisti aseteltu kuusen ja männynkäpyjä ja siellä välissä keltaisia esikoita, voikukkia, sinisiä ja valkoisia vuokkoja, metsätähtiä ja kimppu herkkiä vanamoita.

Aivan muratin viereen on asetettu kaunista sitruunamelissaa ja väliin kaunis valkolehdokin tuoksuva oksa. Auringonkukka on kiinnitettu korin kantopunoksen juureen, myös hopeinen katajanoksa, jossa on mustia marjoja.

Ja kielonkin löydät murattilehtien välistä!
Maalaisin sen tähän, jos osaisin. Mutta silmillä voitte sen maalata mieliinne.
Uskomattoman kaunis ja vauras! 

Hyvää ystävänpäivää kaikille astrolaisille!! 

[tuulispää]

Meillä kaikilla on varmaan joskus ollut myös rinnassa 'särkynyt sydän'. Ja niin kuin kerroit, että särkyneensydämen kukan sisältä voi löytää sormuksen, on myös jokaisen meidän sydämessä aarre, kun vain raotamme sitä ja etsimme. Tai toinen etsii.

Me hoidamme puutarhassa särkynyttä sydäntä. Mutta voitko sinä, Tuulispää, kertoa miten hoitaa ihmisen särkynyttä sydäntä?

   

Olen sitä mieltä,että itse on itsessään särkynyt sydän eheytettävä.Myönnän sitä oppituntia käyväni.Helppoa se ei ole,mutta ymmärrän itse valinneeni kyseisen oppiläksyn elämään.Hoidoksi ei käy uusi salamarakkaus!  (Kantapään kautta opittu.) 
Vastaukseksi antaisin ohjeen (klisee?)  Opettele rakastamaan Itseäsi

[tuulispää]

Moi jälleen!
Tyttäreni toi omat mieli puun ja kukan leikkiin mukaan. Hän pitää kallasta,ja itse lisäsi että "vaikka se on hautajaiskukka".Minusta se ei ole "hautajaiskukka",näkeehän sitä morsiammillakin.Kun hän täytti 18v. ja kysyin mitä kukkia tuon,tuli vastaus het"kalloja". Niitä vaan ei löytynyt,paitsi tekokukkina.(täytti vuosia lokakuussa) No,kelpasi hänelle nekin.Kauppias osasi tehdä persoonallisen kimpun,kaksi kallaa ja suuri peikonlehti :)aivan tyttäreni"tyylinen". niin puun hän sanoi et se mikä kasvaa savannilla,mut kun ei nimeä muistanut,niin vaihtoi sen sypressiksi.

Totean tässä vielä et olen aivan onneton tän koneen kanssa,kun ei mulla ole aiemmin tietsikkaa tarvinnut käyttää.
et jos tekstit ja lainaukset vähän oudosti ilmenee,niin en kaikkia niksejä viel ymmärrä.Kovasti opettelen..

[Chandra]

KIITOS METSÄTONTTU UPEASTA RUNSAUDENKORISTASI!

Niin on iloisen kirjava ja monipuolinen!
Aivan kuin foorumin väki.

[Ozzette]

Juuri nyt voisin olla vaikka Itkupaju tai Verenpisara...  Ihana tuo Metsätontun runsaudenkori !

[metsätonttu]

Moi jälleen!
Tyttäreni toi omat mieli puun ja kukan leikkiin mukaan. Hän pitää kallasta,ja itse lisäsi että "vaikka se on hautajaiskukka".nimeä muistanut,niin vaihtoi sen sypressiksi.

Totean tässä vielä et olen aivan onneton tän koneen kanssa,kun ei mulla ole aiemmin tietsikkaa tarvinnut käyttää.
et jos tekstit ja lainaukset vähän oudosti ilmenee,niin en kaikkia niksejä viel ymmärrä.Kovasti opettelen..

Hei! Vaan sehän se jännää onkin, kun aloittaa tämän koneen kanssa. Joku aina auttaa ja antaa vinkkejä ja sitten hoksaa itse lisää.

Kuule, ei minunkaan mielestä kalla ole mikään hautajaiskukka, ruusutkin ovat sitten ja kaikki muut. Kalla on upea! Jopa se pieni, joka tuolla matalissa puroissa kasvaa. Ensimmäiseksi minulla tuli mieleen eräs amerikkalainen kukkaismaalari. Hän teki pienestä kukasta sellaisia metri kertaaa toista metriä suuria töitä ja kallankukkaa hän maalasi paljon myös. Nimi: Georgia O'Keeffe.

Kallahan on vehkakasvi. Huonevehkankin voi onnistua saamaan kukkimaan. Joskus.    Kalla-nimitys tulee kreikankielestä (Linnén antama) joka tarkoittaa KAUNIS. Sinun tyttärelläsi on varmaan oiva ja puhdas tyylitaju. Ja jos katsoo kallankukkaa oikein sisään asti, niin mitä näkeekään. Hups! Eli kukka on myös hyvin seksikäs, upealla maskuliinisella tavalla. Sehän vähän niinkuin hullaannuttaa ainakin kainon naisihmisen.  

Ja sypressissä taitaa olla vähän samaa juttua, kuin vartiosotilas, tyylikäs. Tyttärelläsi on varma, yksinkertaisen puhdas linja. Kunhan ei vain käyttäisi sisustuksessa liikaa valkoista.   Ainakin sypressin vihreää tulee olla! Ja jotain metallia ja kristallia, eikä se räväkkä punainen tyynäkään ole sohvalla pahitteeksi!

Hassuja tulee mieleen!