seuraava »

[metsätonttu]

Kun pakkanen paukkuu ja kissakin ikävystyy sisälle olemiseen, niin mielikuvat pikkuhiljaa hiipivästä keväästä, kukista, kärpäsistä ja auringosta tulee väkisinkin mieliin.

Haluan siis taas leikkiä mielikuvilla. Kuvittelepa kukka, puu tai mikä kasvi tahansa, löydätkö jostakin itseäsi. :

Minulla itsellä ensimmäiseksi tulee mieleen violetinsininen iiris, jonka terälehdet osaksi lupsottaa laiskasti, osaksi kuin lentoon haluaisi lähteä. Mutta kuin pieni aurinko on sen sisin, hyvää uskoa täynnä.

Toiseksi haluan olla paju, taipuisa, kaikkialle tunkeva, ärsyttävänä rikkakasvinakin, mukana, sisukkaana, lempeänä, moneksi muotoutuva.

[Chandra]

Tähän aikaan yöstä jo vähän väsy,mutta tuo kuvauksesi,,

Innostuin keväästä ja ajatuksissani hups,olin mökin pihalla.
Sieltä sinivuokkona nostan pääni,vielä vähän talvesta unisen.
Uteliaana herään ja pling,,silmät sepposen selälleen ja kaikkea uutta ja ihanaa ihmettelemään.

Olen käkkyrämänty kalliolla.Sitkeä ja paljon nähnyt.Jääräpäisesti siinä nökötän,paahteessa ja sateessa,myrskyissä ja tyynellä säällä.

[selkälokki]

Tällä hetkellä sanoisin kevätesikko.
Niitä ei voi ohittaa, ne ovat niin kauniita, värikkäitä, optimistisia ja kuitenkin sellaisia viattomia ja rehellisiä. Jotenkin ne minulle symboloitvat uutta alkua, pimeän jälkeen ja tuovat piristävää energiaa kotiin.
 

[Athene]

mulle tulis mieleen auringonkukka!

[täysikuu]

Ensimäisenä mieleeni tuli kaunis, hauras mutta silti upea kissankello.
Sininen iltautu, paljon kukkia varressa ja taipuisa. Kukkii kauan ja mikä parasta juuri mummolan pelloilla!
Kissankello minä olisin!

[Kirsi]

Lilja

Nuokkuvasta nupusta nostan pääni avaten terälehdet kohti aurinkoa ja katselemaan maailman menoa täydessä loistossa.   

Kirsikka

Kaunis ja makeakin... 

[Ozzette]

Kaipa sitten olen kuurankukka tai horsma, rentun ruusu. Eipä kai tarvitse sen enempiä perusteluja...   

[metsätonttu]

Tähän aikaan yöstä jo vähän väsy,mutta tuo kuvauksesi,,

Innostuin keväästä ja ajatuksissani hups,olin mökin pihalla.
Sieltä sinivuokkona nostan pääni,vielä vähän talvesta unisen.
Uteliaana herään ja pling,,silmät sepposen selälleen ja kaikkea uutta ja ihanaa ihmettelemään.

Olen käkkyrämänty kalliolla.Sitkeä ja paljon nähnyt.Jääräpäisesti siinä nökötän,paahteessa ja sateessa,myrskyissä ja tyynellä säällä.

Nyt ei metsätonttu yrittitietoineen voi olla hiljaa. Näen noissa symboleissa syvyyksiä. Latinanakieliset nimet voisivat kertoa omaa tarinaansa, mutta pikaisesti mitä muistan. Mäntynä, Chandra, sinussa on syvät parajntajan voimat. Kunpa suomalaisetkin nälkävuosinaan olisivat tieneet männynhavu-uutteen mahtavat kivennäis- ja vitamiinivarat! Olisivat olleet terveempiä, talvellakin. Nythän vasta virallisesti on huomattu tämän uutteen kyvyt. Tunnethan saman väräjävän voiman nyt kevätauringosta kuin mäntykin. Olen aina ihaillut sen yläoksien kylpemistä talviauringossa aivan kuin auran näkisin sillä. 

[metsätonttu]

Tällä hetkellä sanoisin kevätesikko.
Niitä ei voi ohittaa, ne ovat niin kauniita, värikkäitä, optimistisia ja kuitenkin sellaisia viattomia ja rehellisiä. Jotenkin ne minulle symboloitvat uutta alkua, pimeän jälkeen ja tuovat piristävää energiaa kotiin.
 

Pimpanulla, muistan esikon nimen, mutta en muista missä kielessä. Latinaksi Primula veris ei sano mitään, mutta minun yrttiopettajani kirjassaan 'kukkaisvaelluksia' kertoo, että nuoret neidot joivat esikkomehua ja saivat punaiset posket. Vanhemmat joivat sitä, että rypyt häviäisivät. Siis sinussa on varmaan ihana nuorekkuuden voima, kuten aina esikoissa, jotka nauravat riemusta kukkiessaan. 

[metsätonttu]

mulle tulis mieleen auringonkukka!

Et olekaan aivan vaatimaton! Ruotsissa sitä kutsutaan auringonruusuksi!
Kukista varmaan tämän vuosituhannen näkyvin kukka, jo paljon Suomessakin viljelty. Oikea voimanyrtti, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin (ulkoisella tarkoitan sen visuaalista voimaa).

[metsätonttu]

Lilja

Nuokkuvasta nupusta nostan pääni avaten terälehdet kohti aurinkoa ja katselemaan maailman menoa täydessä loistossa.   

Kirsikka

Kaunis ja makeakin... 

Siis kukkana sukulaiseni! Tässähän me!

Mutta kirsikkana vasta kukoistat. Muista se, jos selkä välillä painuu kasaan. Olet kirsikkapuu, herkkä kukkana, mutta ravitseva ja makea kypsinä hetkinä! 

[metsätonttu]

Ensimäisenä mieleeni tuli kaunis, hauras mutta silti upea kissankello.
Sininen iltautu, paljon kukkia varressa ja taipuisa. Kukkii kauan ja mikä parasta juuri mummolan pelloilla!
Kissankello minä olisin!

Serkkuni myös rakastaa kissankelloa yli kaiken. Tien viereen pitää pysähtyä ja hän onnesta mykkänä kyykkii niiden keskellä. Teidän aurannekin on varmaan saman värinen. Herkkä, kuultava, keijukasmainen ja vähän ujo. Sellaista kaunista ujoutta, joka vetää puoleensa. ? :

[metsätonttu]

Kaipa sitten olen kuurankukka tai horsma, rentun ruusu. Eipä kai tarvitse sen enempiä perusteluja...   

Etpä vähäinen olekaan. Kaskimaiden kuningataryrtti, valloittaja. Oletkos löytänyt vielä omia voimavaroja?! Tuosta 'rentusta' muistan, että muinoin venäläiset jopa viljelivät horsmaa ja valmistivat siitä teetä, jota maailmalla myytiin myös teenä. Hyvää oli, kunnes huomattiin, että ei se oikeaa teetä ollutkaan. Ja ihan totta. Olen itsekin kokeillut. Olen lasipurkin työntänyt täyteen lehtiä, laittanut uuniin jälkilämpöön ne hiostumaan, niin että ne ovat tummuneet. Sitten olen kuivannut lehdet. Tosiaan hyvää teetä! Lähtee nesteet liikkeelle.

Joten ensi keväänä laitapa ystävä-kukkaasi salaatteihin ja kuivaa teeaineeksi ennen kukintaa. 

[sartsa_93]

Auringon kukka se varmaan myös lähinnä...vaikka viihdyn myös yksinkin.  välillä mutta olen tosi räväkkä persoona ja haluan aina esiintyä...

terkkuja,

[Ozzette]

Etpä vähäinen olekaan. Kaskimaiden kuningataryrtti, valloittaja. Oletkos löytänyt vielä omia voimavaroja?!

Noh, täytyy myöntää, että ne juuri nyt ovat "hakusessa"... Eli muuten menee oikein hyvin, mutta psyykkisesti ja fyysisesti olen tosi uupunut. Mennyt niin älyttömästi energiaa kaikkeen tähän rahajuttujen säätämiseen... Mutta kyllä se tästä !! Pitää antaa itselleen aikaa, levätä ja "ladata akkuja" kunnolla !