seuraava »

[Nefertari]

Nefertari, kukaan ei pidä härkiä päästään viallisina   . Pohdimme härkiä vaikuttajina ja johtajina ja yleisesti sitä että heitä löytyy paljon historiasta.
Se on mielenkiintoista. Ja eihän aurinkomerkki ketään "vinksahtaneeksi" tee.

 

ei tietenkään...minulla vaan sattuu olemaan välillä kieroutunut itsesarkasmi päällä...

[Artemis]

No hyvä  Se naisen ja miehen tiellä pitää 

[Chandra]

Ozzette.

Minua kiinnostaisi tuo maaninenpuoli.Siitä ei ole pajoakaan tietoa,debressiivisestä kyllä ihan omasta takaa.

Yhden kerran sain pidempään keskustella henkilön kanssa,jolla juuri maanisdebressiviisyys.
Siinä keskustellessamme,tokaisin että olisipa minullakin välillä tuo toinen vaihe päällä,niin tulisi edes siivottua.
Sillain oli onneksi samalla aaltopituudella,että osasi myös ajoittain ottaa huumorilla nämä jutut.

Tokaisi että,älä veikkonen toivo!!Että siinä vaiheessa hän saa koko kaupungin sekaisin.
Törmäsin häneen ennen joulua pikaisesti.Vuosia oli kulunut ja hänellekin kuului hyvää.
Emme ehtineet paljon jouluruuhkassa keskustella,mutta se kyllä näkyikin hänestä.

Kertoisitko jotain näistä oireista?En tarkoita edes omakohtaisia,vaan mitä yleisesti tiedät.Kaavioista en ymmärrä mitään.Että ihan suomeksi vaan.

TERKUIN:Chandra

[Ozzette]

Tässäpä jotakin tietoa maanisesta puolesta...
Maniassa mieliala on epänormaalisti kohonnut (käy ns. kierroksilla ja kohkaa kuin Duracell-pupu) tai potilas on poikkeuksellisen ärtyisä ja aggressiivinen. Huomionarvoista on, että mielialan kohoaminen ei ole välttämätöntä, vaan mania voi esiintyä myös lisääntyneenä ärtyvyytenä, jopa aggressiivisuutena. Erityisesti nuorten mania on usein ärtyisää ja aggressiivistakin. Kun potilas tuntee mielialansa kohonneen, ei se välttämättä ennusta lähestyvää maniaa. Silloin kun hän yhtäkkiä huomaakin käsittelevänsä perhe- ja työelämän vaikeita asioita kuin nero ja yksinvaltias, vaikka aikaisemmin oli melko realistinen ja neuvottelukykyinen, on kyseessä jo melko varmaan mania. Ylipäätään maanisessa vaiheessa tehdään (ja halutaan tehdä) sellaisia asioita, joita terveenä ei tehtäisi. Tähän antaa tukea kohonnut itsetunto sekä kadonnut seuraustenpelko ja itsesuojeluvaisto. Manian kestoksi riittää viikko.
Sitten kiteytys:
a) YLIKOROSTUNUT ITSELUOTTAMUS (ajatukset omasta kaikkivoipaisuudesta ja voimistunut käsitys omista kyvyistä)
b) UNENTARPEEN VÄHENEMINEN (potilas kokee tarvitsevansa vähemmän unta)
c) LISÄÄNTYNYT PUHELIAISUUS
d) AJATUKSEN RIENTO (Tunne, että ajatukset kulkevat nopeasti.Keskustelu voi siirtyä nopeasti aiheesta toiseen.Joskus potilaat kuvaavat tilannetta seuraavasti:on kuin katsoisi useampaa televisiota yhtäaikaa.)
e) HÄIRIÖHERKKYYS (potilas ei jaksa oikein keskittyä riittävästi mihinkään ja hänen toiminnassaan on havaittavissa alituisia muutoksia)
f) LISÄÄNTYNYT TOIMELIAISUUS (Ihminen aloittaa monia samanaikaisia tehtäviä ja yrittää enemmän kuin on reaalisesti mahdollista.Hän ärtyy helposti ja hänen on vaikea pysyä aloillaan.)
g) SOSIAALINEN ESTOTTOMUUS (potilaan käyttäytyminen on usein sosiaalisesti poikkeavaa)
h) LIIALLINEN TUKEUTUMINEN RISKIALTTIISIIN TOIMIIN (Esim.tuhlailu,hurjat seikkailut ja vastuuton ajotapa)
i) LISÄÄNTYNYT SEKSUAALINEN HALUKKUUS JA/TAI HOLTITTOMUUS

Maniaan kuuluu, että siitä on potilaalle merkittävää haittaa ammatillisissa tai sosiaalisissa toiminnoissa. Haitta voi ilmetä myös pelkästään sosiaalisissa toiminnoissa, esim. parisuhteessa, ei välttämättä ammatissa.
Potilaat eivät koe maniaa yleensä sairaudeksi, eivätkä tämän vuoksi hakeudu hoitoon. Usein maniapotilas on ainakin pääosin sairaudentunnoton uskoen olevansa elämänsä kunnossa. Maniapotilaat tekevät omaisilleen ja ystävilleen vaikeita ja hankalia asioita, koska eivät tajua olevansa sairaita. Samat potilaat, jotka kärsivät syvästä masennuksesta, sotkevat asiansa maniassa luullen olevansa hyväkuntoisia. Nk. Hypomania on muuten sama,mutta lievempi muoto, eli lievä mania.

KAIKKI TÄMÄ VIHKOSESTA: JUHANI AER,LKT,PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI: KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ Ohje potilaalle ja omaisille 

[Artemis]

Kiitos infosta Ozzette! Itse olen ailahtelevainen luonne ja minulla noita manioita ja masennuksia tulee ja menee, tietenkään ei samassa mittakaavassa kuin niillä jotka kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat. Itsekin tunnen välillä olevani maailman voimissani ja hetken päästä taas olen syvällä maansisässä maanmatosena...

[Ozzette]

Juuh, olkaa hyvät vaan ! Hyvä, jos selvensi asiaa ja oli avuksi. Sepä tuossa maniassa onkin niin petollista, kun tuo todellisuudentaju hämärtyy. Ei itsekään välttämättä huomaa tai oivalla omaa holtitonta ja "epänormaalia" käytöstään... Luulee tosiaan, että on elämänsä kunnossa ja pystyy about mihin vaan. Itselläni ylikorostunut ego/minäkuva (luulee olevansa joku yli-ihminen), olen joskus esim. luullut parvekkeella tupakoidessani, että osaan lentää, mutta ONNEKSI ns. terve järki sanoi, etten osaa ! Holtittomuus melkeinpä kaikessa (etenkin rahankäytössä), hirveä "kohkaaminen" sinne tänne ja puhun kuin papupata, lisäksi en pysty kunnolla keskittymään, vaan en pysty pysymään paikoillani ja olen hyvin levoton. Saattaa levottomuuden takia myös tulla ns. pakkoliikkeitä, eli saatan hermostuneesti koko ajan nousta sohvalta ylös-alas, edestakaisin. Taikka muuten kuljeksia ympäri asuntoa ihan päättömästi, välillä ihan hengästymiseenkin asti. Taikka esim. heijaan itseäni, tai vaikka sätkyttelen jalkojani taukoamatta. Että tuollaista minulla...

[meruska]

Entä, kuinka lääkinnän väitetään vaikuttavan noihin edellä jaoteltuihin maanisuuden oireisiin ja millaisia omia kokemuksia teillä on?

Lääkärithän eivät testaa itseensä noiden määräämiensä erilaisten psyykenlääkkeiden saatikka niiden yhdistelmien päällekkäisiä/vahvistavia/kumoavia vaikutuksia, vai kuinka?

Millaisia sivuoireita olette lääkkeiden käytön yhteydessä havainneet ja onko teillä ilmennyt muitakin kuin resepteissä mainittuja oireita?

Kiitos lisävalaistuksesta asiaan!

 

Kaikki reseptilääkkeet ovat tutkittuja ja testattuja. siis ne on jo koekäytetty vapaaehtoisilla koe henkilöillä... Ja tutkimustulokset selvästi osoittavat että kyseiset lääkkeet vaikuttavat juuri siihen sairauteen, mihin ne on tarkoitettu, muuten niitä ei myytäisi kyseiselle vaivalle lääkkeeksi. Ja yhteisvaikutuksiakin tunnetaan ja lääkkeiden päällekkäisyyksiä tulisikin välttää mutta valitettavasti joissakin tapauksissa tämä ei ole mahdollista(en erittele sen enempää).

Mielestäni lääkkeet eivät ole se suurin ongelma, vaan luontaistuotteet joita käytetään lääkityksen kanssa yhtä aikaa (luontaistuotteita ja niiden vaikutuksia ei ole kattavasti tutkittu) eikä mainita/myönnetä tätä lääkärille. Useat luontaistuotteet tehostavat lääkeaineiden imeytymistä ja estävät maksassa ja munuaisissa tapahtuvaa metaboliaa (lääkeaineen poistumista), mikä taas aiheuttaa lääkkeen vaikuttavan aineen pitoisuuden nousun elimistössä korkeammaksi, kuin on tarkoitettu. Tämä taas aiheuttaa sivuvaikutuksia ja vakaviakin vaurioita sisäelimiin ja muita vaarallisia oireita (tajunnan lasku, kouristukset hengityslama). En toki väitä että luontaistuotteet olisivat pahasta. Joitakin ne auttavat, varsinkin asiantuntevissa käsissä ne ovat täysin turvallisia... Mutta luontaistuotteiden myyjät eivät ole koulutettuja alan asiantuntijoita (lääkäri, farmaseutti), tämän vuoksi on järkevää keskustella oman lääkärin kanssa tai apteekin henkilökunnan kanssa ennen kuin alkaa nauttimaan luontaistuotteita sisäisesti oman lääkityksen rinnalla tai itsenäisesti poistaa tai vähentää lääkitystään.
...Asiasta voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkälti mutta tässä on alku.

... Juu huomatkaa, puhuin sisäisetä lääkityksestä, joka vaikuttaa aineenvaihduntaan. Aromaterapia ja energiahoidot eivät ole mikään huono juttu.

[meruska]

Hmm... miten tähdellinen, täydentävä näkökulma, meruska.

Vaan olisikohan niin, että vaihtoehtohoidot (homeopatia, fytoterapia, aromaterapia yms.) toisaalta taas pikemminkin "jalkauttavat" synteettisiä aineita eli kiihdyttävät kemiallisten lääkeyhdisteiden prosessoitumista - poistumista "myrkkyinä" ulos kehosta.

Kun taasen synteettiset lääkkeet puolestaan suureltikin vähentävät esim. vyöhyketerapian tehoa.

Mene ja tiedä...

 :

Ehkä. Muista että puhuin sisäisestä vaihtoehtolääkinnästä... Eikös se vyöhyketerapia käytä hermopisteitä? Tällöin eivät varmaan kaikki lääkkeet vähennä sen vaikutusta, vaan ehkä ne jotka ovat suoraan suunnattu tähän hermorata järjestelmään..

Niiden hoitomuotojen, joiden on tarkoitus nopeuttaa elimistön aineenvaihduntaa ja poistaa kuona-aineita (myrkkyjä) elimistöstä tehokkaammin varmasti tehostavat myös lääkkeiden poistumista . Tämähän on vallan loogista. Kiihtynyt aineenvaihdunta poistaa tasapuolisesti kaikkia aineita. Tämä taasen voi aiheuttaa lääkeainepitoisuuden laskemisen niin alas ettei lääkkeellä ole enää tarkoitettua hoitovaikutusta ja sairausoireet palaavat... mikä ei tietääkseni ole toivottavaa. Tämä aiheuttaa lääkärillä käynnin joka titenkin nostaa lääkeannostusta. Jos vaihtoehtoiset hoitomuodot tämänjälkeen lopetetaan, palaa aineenvaihdunta hiljalleen ennalleen ja tällöin elimistössä oleva lääkeainepitoisuus nousee liian korkealle, mikä taas aiheuttaa sivuvaikutuksia enemmän.. Huomaatteko ongelman? Tämän vuoksi pitäisi hoitavan lääkärin tietää muista mahdollisista käytössä olevista hoitomuodoista ja näin lääkitys pystytään muokkaamaan sopivaksi.

Lääkkeitä ei olisi keksitty ellei niistä olisi mitään hyötyä. Mutta ei olisi keksitty akupunktiotakaan.

Jokainen voi  käyttää vaihtoehtohoitoja lääkehoidon tukena, sijasta tai muuuten vain tarpeeseen. Loppujen lopuksi jokainen on itse vastuussa itsestään.

[Q]

Omasta kokemuksestani sanoisin, että tämän sairauden hoidossa/hallinnassa ratkaisevinta ja tehokkainta on opetella tuntemaan itsensä ja sairautensa/vajavaisuutensa. Ajan myötä, hyvän terapeutin ja rakastavien lähimmäisten avulla ja tuella voit oppia hallitsemaan ja hillitsemään mielialanvaihteluita. Kuinka paljon ja miten tehokkaasti riippuu tietenkin monesta tekijästä, mm sairautesi/tilasi vakavuudesta, saamastasi tuesta ja ymmärryksestä ja omasta kyvystäsi ymmärtää ja tunnustaa tilanteen vakavuus ja sen vaikutukset elämääsi ja ihmissuhteisiisi.

Ensimmäinen askel tällä tiellä on tietenkin se, että ylipäätään pystyt tunnustamaan sairauden olemassaolon ja myönnät sen vaikeuttavan elämääsi. Täytyy myös oppia hyväksymään se, että mahdollisesti, tai oikeastaa todennäköisesti tarvitset ulkopuolista apua selvitäksesi sen kanssa, oli tuo apu sitten terapia tai lääkehoito tai mikä muu tahansa. Vaikka lääkärit usein antavatkin ymmärtää, että esim lääkehoitoa on jatkettava läpi koko elämän ja että se on ainoa todellinen keino hallita tätä sairautta, näin ei välttämättä tarvitse olla! Kannattaa uskoa ja luottaa siihen, että jonakin päivänä voit mahdollisesti pärjätä myös ilman niitä, mutta ei epärealistisesti kuvitella, että se päivä olisi juuri nyt tai edes huomenna. Siihen voi mennä aikaa ja sen eteen täytyy nähdä vaivaa, mutta mahdollista se on.

Oman kokemukseni mukaan vaikeinta on juuri oppia realistisesti ja riittävän kriittisesti arvioimaan omia voimavarojaan ja henkisiä valmiuksiaan selviytyä tietyistä asioista. Etenkin manioissahan tunne on lähinnä kaikkivoipa jumaluus, joka ei tietenkään vastaa lähimainkaan totuutta. Maniat ovatkin usein mielestäni kohtalokkaampia, kuin masennukset, jolloin arviointikyky on usein sentään vähän parempi ja toisaalta lamaantuneisuus usein estää saattamasta älyttömiä tai vaarallisia suunnitelmia loppuun. Mania-tilassa taas on liian helppo tehdä kaikkea arvaamatonta ja harkitsematonta. Silloin herkästi yliarvoi oman kykeneväisyytensä, koska olo ihan oikeasti tuntuu hyvältä, jopa loistavalta. Manian aikana on liiankin helppoa lopettaa kerrasta lääkitys, terapiat ja muut omaa hyvinvointia ja pärjäämistä ylläpitämään rakennetut järjestelmät. Muiden ihmisten suojelemis ja hillitsemis yritykset saattavat jopa raivostuttaa, koska itse ei edes välttämättä halua siitä olosta pois. Melko traagista sinänsä, koska juuri silloin sitä eniten todella tarvitsisi apua ja rajoja. Masennuksen aikana taas on usein paljon vastaanottavaisempi kaikenlaiselle avulle, mutta toisaalta taas itsellä ei silloin välttämättä ole voimia sitä lähteä hakemaan. Kun osuu taas kerran huikean vuorenhuipun jälkeen rysäyksellä rotkon pohjaan on jälleen hyvinkin altis myöntämään, ettei kaikki ehkä olekaan niin loistavasti ja oma päänuppi kunnossa.

En usko, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä on koskaan mahdollista täysin parantua, eikä käsittääkseni myöskään länsimainen lääketiede tällaista mahdollisuutta näe. Kuitenkin uskon sen sijaan täysin siihen, että sen kanssa voi oppia elämään ja sitä voi oppia hallitsemaan niin, että elämästä on jopa mahdollisuus nauttia ja että sitä voisi jopa jossain määrin kutsua "tasapainoiseksi" ja "normaaliksikin". Asiaan kannattaa tarttua kokonaisvaltaisesti, eikä vain koittaa hoitaa joitain tiettyjä täsmällisiä oireita tietyillä ja täsmällisillä menetelmillä (kuten esim lääkehoidossa yleensä tehdään). Vaihtoehtohoidoista voit saada montakin mukavasti hyvinvointiasi ja henkistä tasapainoasi tukevaa apukeinoa. Terveet ja tasapainoiset elintavat ylipäätään ovat tärkeässä asemassa myös tämän sairauden hoidossa. Kiinnitä huomiota ravitsemukseen ja riittävään rasvahappojen, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantiin. Liiku, harrasta ja NUKU säännöllisesti.

Kun tarkastelet itseäsi ja toimiasi mahdollisimman objektiivisesti huomaat varmaan, että tietyt asiat, tilanteet ja ihmiset tukevat henkistä tasapainoasi ja hyvinvointiasi. Toisilla taas on päinvastainen vaikutus. Koita mahdollisuuksien mukaan välttää kaikkea sellaista, joka horjuttaa tuota äärimmäisen herkkää ja särkyväistä tasapainoasi ja ajaa sinut äärimmäisyydest toiseen, masennuksesta maniaan. Yksinkertainen, sopivasti rutinoitunut arki on paras ja turvallisin ystäväsi, niin tylsältä ja harmaalta kuin se kuulostaakin. Tasapainoilu kuilun ja korkeuksien välillä on meille äärimmäisen haastavaa ja avuksi kannattaa valjastaa ihan mitä tahansa, millä vain voisi olla vaikutusta -siis positiivista sellaista. Esimerkiksi tietyillä väreillä on maadoittava ja rauhoittava vaikutus; ruskea luo turvallisuutta, vihreä rauhoittaa ja sininen viilentää, koitapa kahlita niillä alkava maniasi. Masentuneena taas voit löytää ilon pilkahduksia ja energian purskahduksia keltaisesta, oranssista ja voimakkaasta punaisesta. Aromaterapiasta voit löytää myös omat, itsellesi sopivat "upperit" ja "downerit", joita vaihtelet tarpeen mukaan. Musiikillakin on suuri vaikutus mieleen ja sieluun. Jopa ihmisistä ympäriltäsi löydät nämä dualistiset ominaisuudet! Jotkut saavat levottoman mielesi tyyntymään ja palauttavat sinut maan pinnalle, toiset taas osaavat nostattaa ylös syvimmästäkin suosta. Muista vain, että äärimmäisyydestä toiseen osaat vähän liiankin hyvin poukkoilla ilman sitäkin, että käyttäisit näitä kaikkia apukeinoja korostamaan ja vahvistamaan vallalla olevaa tunnetilaasi . Sinä tarvitset niitä päinvastoin hillitsemään ja tasoittamaan itseäsi.

Jos jotain positiivista koittaa tässä tilanteessa nähdä, niin ainakin sen, että maanisdepressiivisyyteen on sidottu valtava määrä luovaa energiaa -se täytyy vain oppia kanavoimaan oikealla tavalla! Mikä se sinun tapasi sitten onkin: taiteet, käsityöt, ruuanlaitto, liikunta, puutarhanhoito...Me olemme myös taatusti tunneihmisiä, niin hyvässä kuin pahassakin. Ei meistä koskaan tule tasaista harmaata massaa, eikä tarvitsekaan. Pitää vain oppia karsimaan ne vahingollisimmat ääripäät pois ja liihotella sitten sillä välillä ylös ja alas loivempaa ja seesteisempää polkua 

[meruska]

Oma läheiseni ei itse kuitenkaan käytä minkäänlaista luontaislääkitystä.
Se jos mikään onkin huolenaiheenani: mitä lääkkeet ovatkaan tehneet hänen "kropalleen". Lisäksi ennen niin eloisasta ja sanavalmiista ihmisestä on "puuroutunut" tahdoton, totunnaisuuteen vajonnut, vähäilmeinen ja köyhävirikkeinen "säkki".

Yhyy...

Ainakin hän on hengissä. Ja ehkä annostus tai lääkeaine on väärä. Joskus menee tovi ennen kuin löytyy oikea taspaino. Sinun tehtäväsi on olla tukena. Pahinta mitä voit tehdä on kertoa "miten hauskaa seuraa" ystäväsi oli ennen. Arvaa vain miltä hänestä silloin tuntuisi! Lähetä hänelle positiivisia energioita ja enkeli turvaksi suojelemaan ja antamaan voimia.

[Elektra]

Niin - ikävä kyllä olen nähnyt myös näitä puuroutuneita ihmisiä - mutta voisiko lääkitys olla väärä, kun sehän on ammattitaidolla räätälöity kunkin yksilöllisen tarpeen mukaan  :

Hieman lisää pohdintoja...

Esim. päänsärkylääkkeiksi lääkärit määräävät lääkkeitä, joiden sivuvaikutuksena mainitaan mm. päänsärky...

Nykytrendi on että keksitään lääke, jolle pitää keksiä asiakaskunta... mielenkiintoisia syndroomia hoidetaan nykyään  

Täydentävät hoitomuodot saattavat tosiaankin vahvistaa ja vähentää lääkkeen vaikutusta. Siksi omahoito siinä vaiheessa kun ollaan valittu kemiallinen lääkitys, ei ole oikein suotavaa. Ammattitaitoiset terapeutit voivat kuitenkin selvittää mahdollisen lisäavun ja yhteistyössä lääkärin kanssa saattavat saada purettua liikaa lääkitystä ja löytää oikean tason elimistön tasapainottamiseen.

Aromaterapiassa jotkut öljyt käyttävät samoja solureseptoreita kuin jotkut kemialliset lääkkeet - tämän vuoksi on tärkeää käydä ammattitaitoisella hoitajalla.

Fytoterapiassa jotkut yrtit kumoavat joidenkin kemiallisten lääkkeiden vaikutuksen - mutta jotkut yrtit saattavat myöskin voimistaa niitä... ammattitaito...

Kukkaterapialla ei ole vastaavia kontraindikaatioita. Se on energiahoito...

     

[Q]

Enkelit ja henkioppaat avuksi!

Tätä aihetta pohtikaamme yhdessä lisää - niin ongelma eikun aukeaa!!!

 

...anteeksi, en voinut mitään :

Siis ihastuttavan optimistinen asenne, mutta tässä nyt taas peräänkuulutan sitä realistisuutta, joka kaksisuuntaiselta pääsee muutoinkin ihan tarpeeksi helposti karkaamaan, ilman että sitä niin kamalasti rohkaistaisiinkaan.

Ymmärrän kyllä tavallaan pointtisi hyvin. Lääkehoitoon ja länsimaisen koululääketieteen tarjoamiin ratkaisuihin yleensäkin on järkevää suhtautua kriittisesti, kun on kyseessä sairaus tai tila, joka kumpuaa pikemminkin sielusta ja psyykestä kuin silkasta fysiikasta ja kemiasta. Silti lääkehoidollakin voi, ja usein onkin, paikkansa ja aikansa ja ainakaan itse en varmasti olisi pärjännyt edes hengissä tietyn elämän vaiheen yli ilman niitä.

Enkeleistä ja henkioppaista voi joku saada apua myöskin, mutta yskinomaisena pelastajana ja "vapauttajana" ne tuskin toimivat.

En nyt osoita tätä pelkästään sinulle, vaan myös muille ketjuun vastaileville, että jos ei sairaudesta (tai miksi ikinä tätä tahtookaan kutsua) ole omakohtaista kokemusta tai laajempaa tietoa, niin kannattaa muistaa että maniassa tuo arvostelu- ja ohjeiden suodatus kyky ei tosiaan aina ole maan mahtavin. Siksi hyvääkin tarkoittavat neuvot saatetaan tulkita liian kirjaimellisesti ja yksioikoisesti.

Täältä omalta koneelta käsin voi olla vähän vaikeaa tulkita ja arvioida toisen ihmisen vointia ja henkistä tilaa. Siksi haluan ainakin omalta osaltani muistuttaa, että kuka kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai mistä tahansa muustakaan mielenterveysongelmasta kärsivä tätä ketjua lukeekaan, pitäisi mielessä sen, että täällä olemme neuvoja antamassa vain me yksityiset, anonyymit ihmiset, joilla ei välttämättä ole lääketieteellistä koulutusta tai pätevyyttä todella vastata näihin kysymyksiin. Kaikista ratkaisuista ja päätöksistä oman tilanteen ja sairauden/ongelman hoidon suhteen kannattaa ensin keskustella sinua hoitavan lääkärin ja/tai terapeutin kanssa ja myös sellaisten läheisten, jotka parhaiten tuntevat sinut ja tilanteesi ja osaavat parhaiten arvioida sitä silloinkin, kun oma arviontikykysi on syystä tai toisesta mahdollisesti alentunut tai hämärtynyt.

 

[meruska]

Enkelit ja henkioppaat avuksi!

Tätä aihetta pohtikaamme yhdessä lisää - niin ongelma eikun aukeaa!!!

 

...anteeksi, en voinut mitään :

Siis ihastuttavan optimistinen asenne, mutta tässä nyt taas peräänkuulutan sitä realistisuutta, joka kaksisuuntaiselta pääsee muutoinkin ihan tarpeeksi helposti karkaamaan, ilman että sitä niin kamalasti rohkaistaisiinkaan.

Täältä omalta koneelta käsin voi olla vähän vaikeaa tulkita ja arvioida toisen ihmisen vointia ja henkistä tilaa. Siksi haluan ainakin omalta osaltani muistuttaa, että kuka kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai mistä tahansa muustakaan mielenterveysongelmasta kärsivä tätä ketjua lukeekaan, pitäisi mielessä sen, että täällä olemme neuvoja antamassa vain me yksityiset, anonyymit ihmiset, joilla ei välttämättä ole lääketieteellistä koulutusta tai pätevyyttä todella vastata näihin kysymyksiin. Kaikista ratkaisuista ja päätöksistä oman tilanteen ja sairauden/ongelman hoidon suhteen kannattaa ensin keskustella sinua hoitavan lääkärin ja/tai terapeutin kanssa ja myös sellaisten läheisten, jotka parhaiten tuntevat sinut ja tilanteesi ja osaavat parhaiten arvioida sitä silloinkin, kun oma arviontikykysi on syystä tai toisesta mahdollisesti alentunut tai hämärtynyt.

 

Näin on näreet.

[Ozzette]

Hienoa keskustelua herättänyt tämä !  Omasta puolestani voin sanoa sen, että olen tämänkin sairauteni kanssa jo täysin "sinut". Ja ERITTÄIN hyvin olen itse oppinut havaitsemaan, milloin mihinkin suuntaan ollaan menossa. AINA kyseenalaistan kaikkea, enkä "sokeasti" usko mitä puhutaan tai kirjoitetaan. Eli MINUN kohdallani oma tämänhetkinen lääkitykseni & terapiani toimii vallan mainiosti !! Lähinnä tahdoin vain saada tietoutta/kokemuksia yms. mitä muilla ehkä on tai on ollut kokemuksia erilaisista hoidoista tai lääkkeistä. Joku sopii toiselle, toiselle taas ei. Minulle esim. Risperdal ei sopinut LAINKAAN ! Se sai minut juuri tuollaiseksi jähmeäksi, tahdottomaksi, ilmeettömäksi, sammaltelevaksi, väsyneeksi zombieksi. Ja kuukautisenikin loppuivat täysin ja KOKO AJAN oli täysin kummallinen olo. Sen sijaan taas Seroquel sopinut minulle todella hyvin ! Minulla on myös onneksi todella hyvä huumorintaju ja sopivasti itseironiaa, joiden myötä olen myös hyvin pärjännyt. Sillä pärjää melkoisen pitkälle, kuten yleensäkin positiivisella ajattelulla, jota etenkin rakkaat SISKONI minulle opettaneet. Suurkiitos heille !!  VAIKKAKIN  minulla siis todettuna 3 sairautta, kaksisuuntainen mielialahäiriö, alkoholismi ja paniikkihäiriö (johon juuri tänään sain varmistuksen) Luultiin ensiksi epilepsiaa... En ole "seinähullu"... ! Lähipiirini voi todistaa !  Heh, hee...     

[Chandra]

Kiitos infosta Ozzette.

Tuota noin,oireet ovat siis lähes samat kuin amfetamiinin käyttäjilläkin.
Nyt ymmärrän kyllä tämän"älä veikkonen toivo"tokaisun.

Tästä on puhuttu paljon vähemmän kuin masennuksesta,joten olipa valaiseva ketju.Ymmärrys kasvaa taas siihenkin suuntaan.Kiitos!