Uskon ja en.
Uskon siihen, että en voi muuttaa tiettyjä asioita elämässäni, kuten sitä mihin olen syntynyt ja kelle ja kaikkea mikä siitä kumpuaa.
Se taas, että elämäni tapahtumat olisi jotenkin ennalta määrätty tai suunnattu onkin jo toinen juttu.
Olen huomannut, että silloin kun haluaa tietyllä tavalla paeta vastuutaan jostain, voi helposti asian kuitata "kohtalon omaiseksi" ja toisaalta, jos haluaa jostain "grediittiä" itselleen, sitä voi silloin ajatella, että on itse valinnut ja toiminut ansiokkaasti itse.
Yritän olla ainakin moiseen sortumatta.
Sitä kun on kaikenmoista kokenut, on moni rakennelma ropissut alas ja tuo "kohtalo" on tietyllä tapaa siirtynyt aina jonnekin kauemmas. Määrittelemättömämmäksi. Joksikin, mihin ei ihmisellä ole kosketusta. Toisaalta niin pitkälle kuin itse voi vaikuttaa elämässään, niin pitkälle mikään ei ole "kohtalon" käsissä. Niitä rajoja voi vain aina koetella itsellään.
Monet "kohtalonomaisilta" tuntuvat tapahtumat, ovat auenneet joskus jälkikäteenkin ihan eri tavalla, kun on kokenut elämää ja sen eri syvyyksiä lisää. Mitä enemmän tiedostaa omaa kerroksellisuuttaan, sen enemmän siirtyy vastuu itselle omasta elämästä.
Ja toisaalta samalla, sen kauemmas kätkeytyy salaperäisyyden verhon taa, itse kohtalo.
Jos miettii astrologiaa, niin se herättää monenmoisia ajatuksia. Astrologia sinällään perustuu hyvin johdonmukaisesti todellisuuteen. Taivaankappaleet, aika, paikka yms ovat asioita, jotka meihin vaikuttaa, halusimmepa sitä tai emme. Toisaalta sitten taas tulkinnat taivaankappaleiden asennoista yms, ovat aina ihmisen tekemiä ja hyvin suppeita.
Siihen en usko, että elämä on koulu tai oppitunti. Se on tietysti eräänlainen näkökanta elämään ja tuo siihen sellaista katsantokantaa, ettei voi tarkastella itseään itsen ulkopuolelta. Mutta tässä hetkessä elettyä elämää ei voi tarkastella ulkopuolelta, sillä silloin ei ole tässä ja nyt.
(eilen tuli mielenkiintoinen ohjelma yle2:lta munkista, joka eli ensin 16 vuotta munkkina, sitten kokeili "tavallista" elämää 4vuotta ja palasi jälleen munkiksi)
Kohtalo on uskomuksissa käsitys, jonka mukaan asiat ovat tavalla tai toisella ennalta määräytyneet. Usko jonkinlaiseen kohtaloon kuuluu valtaosaan uskonnoista, ja jopa monille uskontokuntiin kuulumattomille. Joskus kohtalon vastavoimana pidetään vapaata tahtoa. Kohtalouskoa kutsutaan fatalismiksi.
Jotkut ajattelevat, että kohtalo tarkoittaa sitä, että ihminen toimii mekanistisesti syyn ja seurauksen lakien mukaan kuin kone, ja siksi seuraa ennalta määräytynyttä maailmanviivaa. Toisille kohtalon aikaansaa henkiolento, joka pyrkii tuottamaan ihmiselle tai asialle haluamansa kaltaisen tapahtumahistorian, vaikka tämä haluaisi muuta.
Ihmisen kohtalo saattaa joidenkin mielestä määräytyä esimerkiksi syntymähetkellä, toisten mukaan se on määräytynyt jo maailman syntyessä. Voidaan ajatella että on olemassa yksilön kohtalo, mutta myös suurempia, kuten kansakuntien tai maailman kohtaloita, joihin yksilön kohtalo nivoutuu.
Kohtalo saattaa olla täysin orjuuttava, johonkin suuntaan vetävä, tai jotain siltä väliltä. Joidenkin mukaan kohtalo toimii aina samalla tavalla, esimerkiksi huono-onniseksi syntynyt kokee aina huonoa onnea. Toisten mukaan kohtalo taas vaihtelee.
Ihmisen tai asian loppua tai huonoa onnea sanotaan myös sen kohtaloksi.
Ennustaminen perustuu siihen uskomukseen, että asioilla on jonkinlainen ennalta määräytynyt tulevaisuus, eli siis kohtalo.http://fi.wikipedia.org/wiki/Kohtalo