Kyllä, olen vuosien varrella johtunut siihen psykologiseen päätelmään, että äitini tunsi syyllisyyttä siitä, että minä puunasin huonettani aina joka viikonloppu. Se alko jo valittaan, että "ei niitä pölyjä nyt JOKA VIIKKO tarvi pyyhkiä" ihan tuskastuneena. Selvää syyllisyyttä.
Veljeni (aurinko ja nousu Neitsyt) sen sijaan siivosi huoneensa hyvä jos kerran vuodessa ja hänen huonettaan äiti siivoili iloisesti hymähdellen.
Ei ymmärrä äitejä. Kyllä sitten jos en siivonnu joka viikko huonettani niin se alko valittaan että siivoisit ton huonees.
Tarvinneeko sanoa, että kun ikää tuli lisää niin opin katkeralla tavalla, että äitiä ei voi ikinä miellyttää, aivan mahdotonta, joten tulin siihen tulokseen, että antaa olla. Enpä edes yritä.
Tästä tietysti jäi traumat, mutta se on sitten oma tarinansa... :
Sun täytyy vaan kutsua ihan tuhottomasti aina porukkaa kylään, niin on yleisö, johon tehdä vaikutus.
Ai niin se mun uneni... :