jotenka peppilotta,
missäs se kuu lymyilee nyt?
ja
mateve,karmallista hyvää päivää sinulle!
oisko kirjasi mielen parantava voima...
"jos voit ratkaista ongelmasi,
miksi tarvitsisi murehtia?
jos et voi ratkaista ongelmaasi,
mitä hyödyttää murehtia?"
ja
teepussin filosofiasta jatkoa:
"kuinka paljon kärsimystä ovatkaan aiheuttaneet huolet,
jotka eivät koskaan toteutuneet"
enkä siis aattele että sinulla mateve ois huolta ja kärsimystä
siellä vällyjen sisällä,
ja muistahan kertoa miten uranus sitten yllätti:
"uudet tuulet puhaltaa.."
ja pluto,
en todellakaan mikkihiiri-päähinettä sovita sulle päähän,
aattelin käänteisesti hirtehishuumorilla,
sarkasmia tästä amerikkalaislainaus-kopio-linjastamme,
ja nimenomaan,sinun pitäisi USKOA niihin kykyihisi,
OMIIN SELLAISIIN!
tästähän nyt "laina"päivä tuppaa tulemaan,
tuolla voisarvitaikinaa tehdessäni aattelin tytärtäni,
joka uranusmaisesti aikoo yllättää mielitiettynsä menemällä päivää aikasemmin hänen luokseen,
jotta miksihän minusta tuntui jo hänen syntyessään että:
"lainaa vain,lainaa vain,oi pienokainen,
oot lainaa mulle hetkisen vain.."-maarit hurmerintaa
siis että muut äidit,
aatteletteko te näin koskaan,
vai onko minussa jotain vikavikaavikaa?
kun aina välillä aattelen jotta onko tuo oikeesti minun tyttäreni ja minä äiti?
joo,
kartallani,
äitikummajainen?
varmaan ainakin tyttäreni mielestä.............
taivahan
:kö näitä pistää miettimään?