kiitos pallaskissa..
minua kehtuutti eilen,sekä ihmetytti tuo elämänilon
,
kunnes tajusin yöllä puhelimen soidessa että se oli niin selvä merkki
kuin olla voi
ihmisestä,mutta sitten olikin jo liian myöhäistä..kummallista tää elämä..
mutta kuu onkin nyt "mystisissä" kuvioissa suorakaiteessa:
24 ast.
(kohta kyllä jo opponoi pluton kanssa) ja toinen "palikan" oppositio tuo
,
onko tässä sellanen pullonpyöritys-leikki seurapiireissä?
pokeririnki taikka räsypokka,mutta kuka huijaa...?
minua tämä päivä on masentanut,
tuo suorakaide olis saanut olla mulle päälle ajanut rekka,
ois litistynyt tästä välinpitämättömyydestä selkärangattomaksi,
niitä päiviä kun millään ei tunnu olevan ei niin mitään merkitystä,
ihmisen elo niiiiiiin jonninjoutavaa,
ja mistäkö pohjimmiltaan kyse?
siitä ettei tämä elämä toteutakaan MINUN TAHTOA,
vaan käsikirjoitusta kirjoitetaan jossain muualla tältä osin,
että kun kirjoitin saqirlatille jotta antaudu,niin ihan yhtä paljon saan takoa sitä omaan päähäni 8 huoneessa..ylen vaikiaa on..
noista muistoista,
ihan ekana,pallaskissan lapsuusmuistoista tuli niin lämmin olo,
sellanen lasten kukertava nauru,giggling,giggling,kaikui korvissa,
on varmaan isoisä aatellut:"on tuota onnea minulla,syli on täynnä sinua.."
hopi-intiaaneilla oli muistaakseni sanonta:"ihmiseltä,jolla ei ole ollut isoisää kertomassa,häneltä ei voi vaatia"
minulla ei ole ollut,valitettavasti..
ja nuo hämähäkit,nehän risteilee sinun kartallasi,pallaskissa..
josta tuli mieleen oma lapsuusmuisto,
pari unta lapsuudesta alle kouluikäsenä:
nukun tuvassa pinnasängyssä (sellanen vedettävä,nukuin siinä pitkään)
isä ja äiti nukkuu lähellä,
jompikumpi laittaa minua nukkumaan tuohon sänkyyn ja sen pohja kuhisee käärmeitä,minua kauhistuttaa..
toisessa unessa liitelin usein köyden varassa tuvan nurkasta nurkkaan,
jalat eivät saaneet tavata lattiaan,aina siinä ja siinä hilkulla..
oikea muisto,
on talvi,äiti meinaa viedä meitä neuvolaan veljen kanssa,
kantaa saavin kamariin uunin eteen ja pesee meidät siinä,
vetää meidät kelkassa tuonne neuvolaan,
neuvolasta muistan piikin ja valkoiset pingispallot,joilla leikin ennen "koitosta"..
muuten lapsuudesta tulee mieleen hehkuva aurinko ja juoksentelu alastonna pitkin pihaa..
ensisuudelmaa en muista,
ei ole tainnut olla kovinkaan järisyttävä kokemus,
sen kyllä muistan,kun se sitten oli sitä...