seuraava »

[nikki]

siellä se on pluton kainalossa 27 astetta  :stä
eli se plutoko se pistää tuijottamaan ja synkkiä aattelemaan?
tuota vesisadetta vähän ihmettelen tulikuulla mutta kai se sitten on NIIN joustava että antaa jupiterin losottaa veden merkistä skorpionista,
minulla taasen oli oikeen "täyttymys"päivä..
hoilotin mielessäni iltalypsyllä, että "on tuota onnea minulla,syli on täynnä sinua..ja työtä täynnä..
mutta kyllä se on itkettänytkin,että laijasta laitaan mennään..
työmatkalla lämmin punainen turistibussi kyljessään kolme joutsenta,
ja oravainen taasen..ei kahta kolmannetta..mukavia merkkejä vaikkei paljoo eteensä sateelta nähnyt
tänään
on
vanhan kansan merkkipäivä,mikonpäivä,"mikkelinpäivä"
josta taasen tulevia ennustettiin

"Mikkeliin mennessä pitää olla potaatit ja nauriit kuopassa (kellarissa)
ja akat nurkassa,etteivät jää talven alle routautumaan"
(voi akkaparat..)
"minkalainen ilma on mikonpäivänä,sellainen joulupäivänä"(apua!)
"jos mikkona sataa,sataa pyhäinpäivään asti"
"mitä mikon jälkeen lehti puussa,
sitä vapun jälkeen lumi maassa"
"jos menee lehdenlähtö sivu mikkelin,niin menee kesän tulo sivu erkin"
(erkki 18.5)
"jos mikkelinä syö paljon nauriita,saa paljon pukamia"
(omenia täällä ahmittu)
"mikkelipässi pitää teurastaa ja mikkelikaalisoppaa keittää"
(onko kukaan syönyt mykyrokkaa?tuhtia tavaraa,huh huh)
"haltijoille pitää antaa yhdeksän tippaa viinaa mikkona ja vähän voitaleipää,kotaliedekseen tehtyyn kuoppaan haudattava niin etteivät porolla peitettynä pala"
"lehmä syöpi hyvin talvellakin kun sille eteen ja hännänkin alle olkia antaapi"(tuli tehtyä,kauraolkee on runsaasti ja kuivan kesän jälkeen saavat totisesti myös olkee opetella syömään kuivarehuna)
ja
linnunradalta olisi voinut tutkia lumisateita kuin myös kuulaita pakkaspäiviä,mutta kun sataa...
ja
minulla on hirmusan ikävä Taikuria,
onko hän tehnyt hattutempun ja kadonnut?om någon vet..?
viimesin viesti reilu kuukausi sitten,
positiivista jupiterenergiaa jouskarikuu ikävöi...

[maarita]

nikki

synkkänä tuo ilma on ollut.

Mutta kyselit, onko kukaan syönyt 'mykyrokkaa'?
Minä olen syönyt lapsena useinkin, äiti sitä keitti.

Kuten monia muitakin perinneruokia, joita ei sitten tule enää tehtyä.
Ja lehmiäkin olen lypsänyt. Siihen aikaan kun sitä olen tehnyt, ei vielä ollut useimmilla mitään lypsykoneitakaan.

Täytyy sanoa, että tätä topicia luen kyllä ihan sinun, 'nikki',
kerrontasi vuoksi.
Sen verran värikkäästi osaat kuivaakin astrologiaa ilmaista.

Linnunratoja olen toki minäkin syksyisin tuijotellut. Tai paremminkin kaverini. Sieltä talven tulot sun muut katsellut.


     maarita           

[nikki]

mykyrokkaa syötiin Pielaveellä,
syksyisin sitä myytiin kylällä omiin astioihinkin,
ex-anoppi toi sitä aina tuliaisiksi poijaalleen kun ei "neveski"
sitä opetellut tekemään...
ensimmäinen lehmä,jota käsin lypsin kujasilla noin 10 v. oli Pimu
nimeltään..siit on valokuvakin...

[Pallaskissa]

"jos mikkelinä syö paljon nauriita,saa paljon pukamia"

Argh, sarkastinen Kauris-Kuu sai heti tarttumaan tähän, eilen tuli sitten  vahingossa syötyä pataa, jossa oli nauristakin... Heh, eiköhän tuossa sitten ollut loppuraskauden tarpeiksi  ?

Näyttää kyllä huonolta noiden sananlaskujen mukaan niin talven sää kuin kevään tulokin... Taitaa olla näin, että "jos erkkinä lunta katoilla niin kevät on pirusti myöhässä" 

Jostakin syystä tämä kuun asema ( ) saa tuon kuivakkaan sarkasmin leiman, nimenomaan kuivakkaan, onhan kuivuus Saturnuksen ominaisuus. Ja eipä tuolla näytä enää satavan.

PS. Perinneruokia olen syönyt osani minäkin, vaan onko teistä kukaan syönyt klimppisoppaa tai muttia? Itse asiassa monet perinneruoat ovat mainettaan parempia, kerran kesällä Hermanninpäivän heinätöissä syöty kokkelipiimä ja metsämansikat tekivät ainakin lähtemättömän vaikutuksen 

[pluto]

Huomasin eilen häpeäkseni, että muistan käydä tervehtimässä mummoani vain kerran kuussa. Sen lisäksi, että Kauris-Kuu sai minut taas muistamaan vanhuksia, se sai minut myös tuntemaan syyllisyyttä, eikä tietysti ihan syyttä...
Tein myös synastriakartan minulle ja mummolleni, kun aina olemme olleet sukset ristissä. Ei ollut suuren suuri yllätys, että kartta oli silkkaa neliötä neliön perään.

Mutta. Kuu ohitti eilen Pallaksen taivaalla ja myös nataali Kuuni. Näinköhän se avasi minulle jotain uusia oivalluksia nimenomaan Pallaksen merkittävyydestä. Olo on ollut oivallusten jälkeen jotenkin helpottunut, en edes tiedä miksi.

[nikki]

kuu kasvaa kauriissa loppuasteilla 25?
tein tuon kartan ja jäin miettimään muita juttuja,tais kuukin jo liikahtaa..
mietin perjantaista kuolonkolaria Varkaudessa,nuori matkustaja 17v. kuoli ja muutkin nuoret sairaalassa,kuski 18v. väisti hirveä ja törmäs sinne tänne ja lopulta kuuseen ja matkustajat lentivät autosta
"hevonkuuseen"..
tein ensin vahingossa kartan lokakuun 29.päivälle ja vielä enteellisesti kolarille,tuokaan kartta ei näyttänyt hyvälle,
yhteistä  ainakin ja auringon asteluku 6,
nyt vaakaa ja sitten  :a,
nyt  3 "liikenne"huoneen kärjellä sitten lokakuulla täsmälleen askendentillä,
tästä kolarista päättelin kuskin iästä että on ollut transiitti
  ,
miksihän mua jäi nyt vaivaamaan tuo "vahinkokartta"?
  yllättävä kuolema 8 huoneessa..
onko teillä kellään kokemusta kolarikartoista?
onkos se Konginkankaan kolari käsitelty täällä?
tuon auringon asteluvun voisi hyvin yhdistää numerologiaankin..
3-6-9 numerot lotossakin,
jotenkin ne on nyt tapetilla,
onko muilla kokemuksia? 

kauriskuu
-asetti rajat tyttären lentelylle,keskustelimme viinasta ja seksistä...
lopputulos:luottamus toimii..
-tajusi että vanha isä on haavoittuvainen ja kaipaa huolenpitoa,
  transiittina,isän  täsmälleen kuuni asteissa,tytär siis lämmitti saunan,nuohos uunit ja lämmitti,
nosti talven potut ja pesi pari ikkunaa,teki tuuvinkia,isä niin tykkää
pottumuussista ja omppukiisselistä,
että pluto,samoilla linjoilla,tänään on sitäpaitsi vanhustenpäivä ja alkava vanhustenviikko,käykää mummolassa,kuunnelkaa isoisän tarinoita
-kauriskuu mietityttää kovasti ja kaikenlaista,huolestuttaakin

[nikki]

2.10. rippipyhäni 1977,
tänään omistettu Pallaskissalle,sattumanvaraisesti avattu runokirja

Kiitos harhaluuloista,
kiitos hauraista kuvitelmista,
tämä puoli ylöspäin,varovasti.
Todellisuuden kosketukset,
milloin hellät,milloin tylyt,
todellisuuden heitot ja potkut
eivät voi mitään
kuvitelmalle.

Ihmiskunnalla on toivoa.
Vedet ja maa puhdistuvat vielä,
ilmaa on vielä kerran hyvä hengittää,
myrkkyjä ja aseita lakataan valmistamasta.
Vielä kerran me lepäämme puiden katveessa,
          luemme runoja
          kuuntelemme Sokrateen ääntä.
Tulevat uudet tunteet,
uusi herkkyys.

Kuvitelma,elätkö vielä?
Naivismini syvyyksistä minä huudan sinua.

                    ONNEA!

..ja pallaksesi avulla pähkäilet kirjailijan,runo vuodelta 1972

[Pallaskissa]

Pallas googletti  ja koskettavan runon tekijäksi löysi Eila Pennasen, kiitos nikki  Juuri eilen hämmästyin kuunnellessani radiosta Eeva Kilven haastattelua, en tiennyt että hän on paitsi hyvä kirjoittaja myös voimakkaasti tiedostava hahmo. Tai no, tiedostavuus kuuluu usein tarkkanäköisyyteen ja älykkyyteen, mutta lähinnä eläinoikeusaktiivisuus oli hänessä uusi (minulle) piirre.

...Haastaako Vesimieskuu ottamaan yhteiskunnallisesti kantaa? Minä en pelkää laittaa itseäni likoon ( ) 

[nikki]

haastaahan se,oikeen kunnolla kuu 3 astetta 4 astetta  taivahalla, sopivasti 0 astetta  .a,pinnan alta ryöppyää,
kuu yhtyy saturnukseeni ja alasolmuun,
kyllä ois kirveellä töitä tässä yhteiskunnassa,viedään saunan taa ja..
ja nimipäiväänsä viettää valio..mielleyhtymämonopoli ei yhtään suitse kielenkantoja....rasvatontahylagefiiiiiilusta..
perinneruuat kunniaan,niinpä,
vanhat kaiholla muistelevat yksinkertaisia herkkuja kuten kokkelipiimää,
nuo muut klimppisopat eivät olleet tuttuja,
sinulle tarjoaisin ryynirieskaa ja munavoita vaikkei juhannus olekaan,
tai mustikkakukkoo..
tuo Eeva Kilpi,ite tykkään hänen tuotoksistaan ja aikoinaan luin paljonkin,hyllystä löytyy poistokirjana ostettu Kesä ja keski-ikäinen nainen,lempeää ja koskettavaa tarinaa,luontoa luonnon keskellä

[Pallaskissa]

Itselleni kosketus Eeva Kilven tuotantoon tuli äitiyden myötä, onhan äitiyden "tuska" (naiseuden) yksi hänen pääteemojaan, kärsimys, heikkojen puolelle asettuminen.

Milloinkahan Valio myy itsensä kansainväliselle monopolille...
*huokaa* Mitä sitä ihminen enää osaa suuhunsa laittaa nykymaailmassa, ei liene kotitarveviljelyn lisäksi muuta "poliittisesti korrektia" tapaa saada suuhunpantavaa, luomusta ja reilusta kaupastakin joskus paistaa kyynisyys läpi, nikin toisaalla kaipaama maalaisjärki on vähemmistönä. No, jotenkin on vain luovittava! Ja paikallisessa supermarketissa tasapainoiltava laihan kukkaron ja lähiruoan ideaali välillä. Nyt on jääkaappi pullollaan todellaista lähiruokaa, oman pihan omenoista tölkit täynnä hilloa. Säästäväinen Kauris-Kuu eilen keitti pudokkaatkin hilloksi huolellisen tarkastelun jälkeen 

[nikki]

..johan se valio on pirulle pikkusormen antanut..

[Rakkauden enkeli]

Annoin pikkusormen ja se vei koko käden...

[nikki]

ensimmäinen periaatteesta luopuminen tai omantunnon vaimentaminen ja
luisu voi alkaa...joskus se on tarpeellinen oppikoulu mutta kenelle kun kyseessä on tälläinen yhtiö?
karjaportin sotkuista kärsivät eniten osakkeiden omistajat,
kimppakiva ei ole enää kivaa,kun säännöt eivät olekaan enää samat kaikille..valta ja vastuu pitäisi kulkea käsikädessä,
jos käytät toista muista myös toinen,
jos et muista,saturnus kyllä muistuttaa,
sanoo ystävä sukevalta...

[enska]

Käykääpäs katsomassa
jos taivas ei ole pilvessä
on mahtavan näköinen
tällä hetkellä tuo 
..todella goottia..

[Elektra]

voivoi - on taivas pilvessä, muttei kyllä näy kuutakaan - eikä aurinkoa

sumu nousee lammen päältä
terhenet veen emoilta
usvan neidot lainehilta

kovin on mieli matala
aatokset alakuloiset
tuumailuni totiset

syksy vetää puolehensa
maan marron makaajaksi
pirtin piiloon pötköttämään

siellä makaisin mallikkaasti
sohvan nurkkaan sijoittuisin
loikoisin ylen lötkönä

vaan ei salli kukkaroni
käydä jouten makaamahan
jäisi piltit pilputtomaks
ilman murkinaa musikat

siispä nuokun konehella
laskuja verkalleen tallennan
kirjoja laiskasti pitelen