Ja nyt jousimieskuu tulossa neppikseni päälle
en voi olla ajattelematta lastenelokuvia
miten pienenä osasin valita uneni elokuvista
katsoisinko ruususen, tuhkimon vai lumikin..
pystyin myös ohjamaan elokuvia ja päättämään halusinko nähdä ne värillisinä vai mustavalkoisina
vau mikä taito...ilmaiset ilot
hei...
ootko maalannu, valokuvannut, videokuvannut tai kirjoittanut fantasioita?
komppailen nikkiä, oletko ajatellut elokuva alaa...
huoh, mulla oli tuo fantasiapuoli lapsena ja vähän isompanakin niin, että luultavasti
uskoin oikeasti eläväni siinä. fantasioiden konkretisoiminen harrastuksena, eli taiteisiin liittyvät eri muodoissaan, ovat kyllä ihania.
tykkäsitkö lemniskata pienenä näytellä?
minä tapasin kovastikin käsikirjoitaa, puvustaa lavastaa ja esittää omia näytelmiä...
äiti luki paljon satuja, kiitos siitä hänelle.
moni satu ja satukirjan kuvitus on jäänyt ikuisesti mieleen.
hih...isä
puhui satuja totena...
näissäkin on ero
taas tuli elävästi mieleen se, kuinka värikkäänä ja ihmeellisenä lapsena näki maailman, jokainen paikka oli täynnä salaisuuksia, vaikka vadelmapensaan alta saattoi löytyä kokonainen maailma, puhumattakaan siitä mitä saattoi nähdä pilvissä
linnoja tietenkin