Mjaa, tuosta
-boheemisuudesta...
Veskaria on tasan kahta lajia oman kokemukseni mukaan.
Boheemeja ja hienostuneita.
Bio-isäni oli
ja hän oli tunnettu eläissään ulkoisesta tyylikkyydestään
ja suomalaisittain ajateltuna, koreilun halustaan. Samoin on hänen siskonsa,
hänkin
ja oli 60 -ja 70-luvuilla Suomessakin tunnettu malli. Hyvin hienostunut jokaista elettäänkin myöden,
eikä päästä pahaa sanaa tai mitään vulgääriä suustaan.
Otto-äitini on
ja hyvin hienostunut nainen.
Hän myöskin hyvin kauniisti puhuva, vaikkakin hyvin rehellinen.
Boheemisuudesta ei tietoakaan, muutakuin vallankumouksellisin ajatuksin,
joita hän kertoo.
Oma Veskarini (haha, palasimme takaisin yhteen!) on tyyliltään hyvin hienostunut,
jopa niin, että välillä koen olevani liian boheemi hänelle, vaikka täällä (astrossakin)
mut luonnossa tuntevat tietävät kyllä, että pyrin ja tykkään klassisesta hienostuneisuudesta.
No, tosin Veskarin ajatusmaailma on taas ihan jotain muuta, kuten otto-äidillänikin.
Hyvin rajaton ja ennakkoluuloton uusia asioita ja kaikenlaisia ihmisiä kohtaan
ja se loputon syiden ja taustojen ymmärtäminen ja heikompien puolustaminen.
Äiti rakastaa rustata ja lukea runoja, Veskari lukea muiden ajatuksia ja kirjoitelmia.
Hän rakastaa kolumnejani, kuten äitinikin ja ovat kaksi innokkainta faniani.
Paras suomalainen ja pitkäaikaisin ystävättäreni on
ja kosmetiikka-alalla
luonut uransa ja rakastaa kauniita vaatteita ja omaa tajuttoman hyvän maun
pukeutumisen ja kaunistautumisen suhteen.
Olemme olleet ystäviä jo 17 vuotta.
No sitten otto-isäni, joka on
, on se boheemi keksijä ja suunnittelija mies.
Hän ei ulkoisesta koreilusta piittaa ja on usein nikkaroimassa ja rakentelemassa
mitä eriskummallisempia juttuja ja värkkejä.
Aina on jotain askartelua meneillään.
Hän rakastaa kaikenlaisia älypelejä ja suunnittelee niitä myös itse.
Arvaatte varmaan, että hän on insinöörinä ihan oikealla paikallaan.
Hän on juuri se, joka keksii ikuisesti ikiliikkujaa, vaikka sillä ei olisi mitään merkitystä
ja se olisi aivan turha kapistus.
Kaikille näille
:lle on yhteistä se, että heillä on maailman suurimmat sydämet,
aina auttamassa ja tukemassa heikompiaan. He ovat myös hyvin itsenäisiä ja selviytyjiä.
He ei huoli muiden avusta, vaan pärjäävät itse.
Rumia sanoja tai pahan puhumista kuulee heidän suustaan hyvin harvoin,
vaikkakin jokaisen suusta tulee totuus, mutta he sanovat sen kauniisti.
Kaikin puolin ihailtava taito!
Heillä on myös loistava huumorintaju ja ovat keveitä luonteiltaan, eivätkä
vaivu melankoliaan helposti ja niin, spontaaneja he ovat,
mutta mä rakastan sitä heissä, -olenhan
ja
