Nikki, kaunis kiitos ja kumarrus! Uskomatonta, kuinka paljon sait irti kartastani, suorastaan ihmeellistä. Täytyy oikein itsekin alkaa tutkia näitä ympyröitä ja neliöitä kartallani, josko niistä jonkinlainen taideteos syntyisi.
Olet varsin oikeassa, että olen kädentaitoihminen, ollut aina. Tuo metallitöiden tekeminen kuullostaa mielenkiintoiselta, sitä en ole koskaan kokeillut. Korusuunnittelu ja korujen tekeminen on myös huokutteleva ajatus. Keväällä jopa suunnittelin osallistuvani Kalevala-korujen Saaga-sarjan suunnittelukilpailuun.
Tosin se jäi kyllä tekemättä, mutta se ajatus. Jollain tapaa pidän vieraana sitä, että kauppaisin omia tuotteitani - ja pyytäisin rahaa. Ehkä se on syy, miksi käsityöalasta ei välttämättä tule minulle sitä ammattia, josta leipä hankitaan, vaan se toimii pitkin elämääni innoittajanani ja sopivana rentoutumiskeinona, mihin voi uppoutua vapaa-aikanaan tunneiksi. Tai sitten eläkkeellä voin heittäytyä vapaaksi sieluni toteuttajaksi, kun ei ole enää huolta siitä, että työllä pitäisi tienata.
Olen erittäin iloinen, että löysit minun kartaltani luetteloimiani ominaisuuksia, sillä nämä taidot tulevat kyllä tarpeeseen tulevassa ammatissani, mikäli unelmani vain ottaa tuulta siipien alle. Löydätkö kartaltani mitään, mikä viittaisi lääketieteelliseen kiinnostukseen ja kykyyn toimia sairaanhoidollisissa tehtävissä?
Kuitenkin merkittävin kartallasi on tuo
kaariminuutteja vaille tarkka yhtymä MC:lle.
Onko se sun feniks, joka liuhottaa pois paikalta kun ei enää huvita??
Onko se runoilija, laulaja, äänenkäyttäjä vai joku ihme koirankynnenleikkaaja?
Tamburiinilla tahtia?
Niin, tarkoitatko, että "
kaariminuutteja vaille tarkka yhtymä MC:lle " on se, mikä aiheuttaa tämän yleisen "kyllästymisen tai levottomuuden" vai että se vielä vahvistaa tätä luovuuden puuskaa, joka ottaa kynsiinsä aika ajoin ja riepottelee ympäriinsä? Noita koirankynsiä olen kyllä viime aikoina leikellyt ihan tosissani.
Itseasiassa vähän ihmettelen, miksi kädentyöt ovat jääneet aika vähiksi viime vuosina. Ehkä tämä omasta tahdosta riippumatta kotona -oleminen vähän tappaa luovuutta ja aiheuttaa jonkin sortin saamattomuutta luovuuden saralla.
Kiitos vain vinkistä tehdä se progekartta, mutta, en kyllä varmasti osaisi sitä tulkita, kun muutenkin nämä perusasiat ovat ihan hukassa. Ehkä se on joskus vain hyvä, ettei tiedä tulevaa, sopiva jännitys säilyy. No, joka tapauksessa saan tietää viimeistään kesän lopulla, tulenko valituksi uuteen koulutukseen ja vihdoin sitä kautta löytämään tulevan ammattini. Välivaiheena on vielä valintakoe, joten sekin vie minua lähemmäs päämäärääni. Ja toisaalta, nyt on itselläni sellainen vahva tunne, että eteenpäin mennään, sanokoon planeetat mitä tahtoo.