seuraava »

[Ajatus]

Minä jo luulin, että tunnet ilmaisutapani... Erehdyin. Ilmaisu "syötti" ja sen merkitys ja sisältö taitavat olla myös vieraita, otaksun?

Hei solnesko, tästähän tuli vääntö. Tunnenhan minä toki jo ilmaisutapasi, mutta jostain syystä näytän ymmärtävän jatkuvasti toisin, kuin sinä asian tarkoitat sanoa. Ja sinä näytät jatkuvasti ymmärtävän toisin, kuin minä tarkoitan asian sanoa. Mitenkäs ne meidän Merkuriukset ja Marsit meneekään..?

Tarkoitus oli vain korostaa sitä, että meitä vähemmän aggressiivisesti tunteitaan ja ajatuksiaan ilmaiseviakin on olemassa.

Niin? Olenko sen kieltänyt? Enkö tuonut kysymys-esimerkein tarpeeksi huonoja vaihtoehtoja esiin? Niihinhän sinä tartuit ikäänkuin ne olisivat olleet esittämäni ihannetilanne...

Toivottavasti et saanut käsitystä, että osoitin sanani juuri sinua vastaan tai että halusin kyseenalaistaa kirjoituksesi? Tätä en halunnut. Halusin tosiaan vain korostaa sitä näkökulmaa, että tunteiden ilmaisutyylejäkin on erilaisia. Siihen sain kipinän kirjoituksestasi - tai ehkä juuri tuosta suorasukaisesta ilmaisutyylistäsi.

Jos monet muut sinusta tuntuvat ajattelevan kaikkien rauhallisesti käyttäytyvien olevan teennäisiä (näin tekstisi antaa ymmärtää), niin mitenkäs minä siihen syypää olen - etenkin, kun en sellaista sanonut. 

Sanoin myös, että sain sen kuvan että sinäkin ajattelet näin. Ajatteletko?

Hypitkö muuten joka toisen lauseen yli lukiessasi? Mihin jäivät mahahaavapotilaat, suolitukkoiset yms.? Mitä minä niistä sanoinkaan? Entä perheväkivaltaiset? Niitäkö "hiljaiset" olisivat? Ööööö... Eikö paremminkin ne, jotka eivät osaa eivätkä uskalla tuntea ja/tai käsitellä tunteita? Logiikkasi menee niin lujaa ohitseni, että olen äimänä.      (En yksinkertaisesti tajua, mistä poimit nuo ajatukset, jos et muka reagoinut johonkin sanottuun tai sanomattomaan "peilinä"!)

Täytyykö mielestäsi aina kommentoida joka asiaa erikseen, että osoittaisi että on lukenut ne? Myös sinun logiikkasi menee joskus aika lujaa minun ohitseni, joten tasoissa ollaan. Mutta tuosta peiliasiasta täytyy sen verran sanoa, että Keho on siinä täysin oikeassa. En myöskään ole kieltänyt, ettenkö toimisi sinulle tässä peilinä. Samalla tavalla sinä toimit sellaisena minulle. Näin se homma etenee.

[hopeatähti]

Volumet päälle ja klikatkaa "turpaan" jokaista vuorotellen
http://svt.se/hogafflahage/hogafflaHage_site/Kor/hestekor.swf

[Eklektikko]

Hei!

Sanaya kirjoitti tuolla pari sivua sitten asiasta, jonka olen kokemuksesta myös huomannut hyvin tärkeäksi:

Jos vihan tunteeseen lisää ajatusketjuja vihan tunne lisääntyy. Vihan "purkaminen" verbaalisella vuodatuksella ei siis poista vihaa, vaan lisää sitä.

Toisaalta on otettava huomioon, että vihan tunne on itse asiassa hyödyllinen hälytin: Se ilmoittaa että rajojamme on rikottu tavalla tai toisella. Mutta miksi huudattaa sitä itse hälytintä toisen korvaan? Riittää kun huomaa, että on tarvis puuttua rajojen rikkomiseen. Ja kun sen tekee rauhallisesti ja asiallisesti, silloin kyseessä ei ole em. vihaa lisäävä verbaalinen vuodatus.

Jos siis hälytin huutaa oikein kovaa, eli viha on tosi suuri, on parempi rauhoittua ensin ennen kuin ryhtyy toiselle puhumaan siitä rajojen rikkomisesta, joka vihan aiheutti. Muuten viha lisääntyy.

Fyysiset toiminnot - se nyrkkeilysäkki - voivat olla sinänsä hyvä keino, mutta kuinka helppoa niitä on käyttää ilman niitä vihaisia ajatusketjuja, jotka lisäävät vihaa?

Vihaa tulee helposti paettua toimintaan ja puheeseen sen sijaan, että vain olisi sen tunteen kanssa ja kokisi sen. Ja toisaalta jos on ollut liian kiltti, eikä ole puuttunut asiallisesti niihin rajojen rikkomisiin, niin ensin alkuun tulee ylilyöntejä, sillä se vihahälytin on ikään kuin ylikalibroitunut, kun sitä ei ole suostunut kuuntelemaan.

t. Eklektikko

[Ajatus]

Jos siis hälytin huutaa oikein kovaa, eli viha on tosi suuri, on parempi rauhoittua ensin ennen kuin ryhtyy toiselle puhumaan siitä rajojen rikkomisesta, joka vihan aiheutti. Muuten viha lisääntyy.

Näinpä. Jos toisen hälytin huutaa, ei toisen ääni pääse kuuluville. Jos molemmat hälyttimet huutavat, ei kummankaan ääni pääse kuuluville. Molemmissa tapauksissa tilanteen selvittäminen on mahdotonta.

Olen työskennellyt pitkään osaksi asiakaspalvelun parissa ja kohdannut siinä jos jonkinlaista ihmistä ja reaktiota. Monesti korvaani on huudettu aikansa, mutta kun se energia on saatu purettua pois, voidaan taas keskustella. Mikä hassuinta, on melkein enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun jaksaa vain antaa sen toisen vihaenergian ensin purkautua yrittämättä estää sitä, päättyy puhelu ystävälliseen sävyyn ja soittaja saattaa jopa pyytää anteeksi käyttäytymistään. Puheen sävy voi muuttua aivan totaalisesti. Tässä on kuitenkin haastetta kuuntelijalle, ettei ime niitä vihaenergioita itseensä, vaan antaa mennä korvasta sisään ja toisesta ulos. Ilmeisesti työ on tarkoitettu minulle opetukseksi, koska aikaisemmin kammosin moista. Nykyään osaan jo paremmin suojata itseni, mutta liputan silti sen vanhan konstin puolesta: kun suutut, laske ensin sataan.

[Mirjam]

Lueskelin tuossa tätä viestiketjua ja tulin ajatelleeksi, että kuinkakohan moni kokee, että hänen näkymyksensä on se oikea? (minun lisäkseni siis  ) Se oli vitsi ! 

Siis jokainenhan meistä on aivan erilaisessa vaiheessa elämässään. Kukaan ei voi tekstinkään perusteella tietää, mitä kokemuksia toisella jo on takanaan ja minkä perusteella päätynyt tämänhetkiseen näkemykseensä.
Pyörittelemme palloa ja jokainen katsoo sitä eristä kohtaa....
Varmaankin jokaisen näkemys on perusteltua nyt ja tässä itselleen.

Ja niinhän sitä sanotaan, että kukaan ei voi nähdä enempää toisissa, kuin mitä itsessään on kohdannut!
Jonkun toisen kapealtakin tuntuva näkemys, voi ollakin todella laaja, koska ei kykene näkemään sitä kuin omien kokemustensa kautta.

Olenkin pohtinut, että mitäpä, jos onkin niin, että olemme kaikki kaikessa samalla viivalla, mutta koemme vain sitä oman kokemusmaailmamme kautta ja siksi olemme näkevinämme erovaisuuksia sillä tapaa, että jonkun toisen näkemys tai kokemus, olisi suuremman hekisen kehityksen tai itsetutkiskelun tulos tai jollain tavalla "edistyneempi" . 
Ikäänkuin tämä loisi ajatuksen, että ihminen voi kehittyä "ajassa" irrallaan ohi muiden tai jälkeen jääden!


Ja oikestaan jos näin olisi, se olisikin eriarvoisuuden 'perusta' kaikessa.
Näin oikein suppeaan ajatukseen litistettynä. 

 

[selkälokki]

Hei solnesko superpässi!
Toivottavasti nyt kestät suoruutta sitten myös omalla kohdallasi!!
Nimittäin ärsytät minua aivan älyttömästi.

En tiedä, jotainhan sinä tietenkin peilaat minusta esiin, mutta sarvet alkavat
kasvaa täälläkin osoitteessa esiin aina, kun alat inttämään jostain asiasta.
Kerropa  mitä luulet minusta peilaavan esiin? 

Ja tällä suoralla ilmaisulla nyt kokeilen, auttaako se sitten kun sanoo asiat suoriksi..Toivottavasti jää siis migreeni pitämättä

[selkälokki]

Viikkovillitys
26.10.2005 keskiviikko


Kuu neliö Mars

Kuun neliö perääntyvälle Marsille nostaa tunnelatausta kaikilla kiinteillä merkeillä (Härkä, Skorpioni, Leijona Vesimies).

Jaa, oispa tuo pitänyt lukea ennemmin....
Taispa mars laittaa ajatukset suustani kiivaasti tulemaan...

[Mamie]

Solnesko kaikesta päätellen inhoaa mua.   Mutta samapa tuo...

Juu... kamalasti.   Heti, kun saan sinut käsiini, laitan ojennukseen... 

Heh 

[Elektra]

Solnesko kaikesta päätellen inhoaa mua.   Mutta samapa tuo...

Juu... kamalasti.   Heti, kun saan sinut käsiini, laitan ojennukseen... 

Heh 

Oliks tää nyt se "vitsaa säästämättä" -juttu?
Hui kun ootte riettaita

[solnesko]

Jos siis hälytin huutaa oikein kovaa, eli viha on tosi suuri, on parempi rauhoittua ensin ennen kuin ryhtyy toiselle puhumaan siitä rajojen rikkomisesta, joka vihan aiheutti. Muuten viha lisääntyy. ... Fyysiset toiminnot - se nyrkkeilysäkki - voivat olla sinänsä hyvä keino, mutta kuinka helppoa niitä on käyttää ilman niitä vihaisia ajatusketjuja, jotka lisäävät vihaa? ...

Hyvä ajatuskuvio sinulla. Siitä piste. 

[solnesko]

Olen työskennellyt pitkään osaksi asiakaspalvelun parissa ja kohdannut siinä jos jonkinlaista ihmistä ja reaktiota. ...

Minä työskentelen vakituisesti asiakaspalvelussa - ja olen kaiken lisäksi pidetty... Usko tai älä...   

[solnesko]

Oliks tää nyt se "vitsaa säästämättä" -juttu?   Hui kun ootte riettaita

Riettaitako? No voi hyvänen aika... Mitähän kamalaa sinun pikku päässäsi oikein pyörähti?  

[Ajatus]

Minä työskentelen vakituisesti asiakaspalvelussa - ja olen kaiken lisäksi pidetty... Usko tai älä...

Miksen uskoisi? Muistaakseni olit Kalat-nousuinen (harvinainen nousumerkki suomalaiselle muuten), joten sopii palveluun ja osaa sopeutua eri tilanteisiin. Mielenkiintoinen yhdistelmä tuon Oinas-painotuksen kanssa! Kurkkasin muuten mielenkiinnosta kompositiokarttaamme (Astro.com:in AstroClick Partner) ja sieltähän löytyy mm. aurinko oppositiossa sekä Uranukseen että Plutoon, plus kuu ja Merkurius oppositiossa Plutoon... Synastriassakin aurinkosi tulee "kivasti" omaa Plutoani vastapäätä. Meidän olisi varmaan parempi olla keskustelematta ollenkaan.

[Synapsi]

Huomenta

Flunssa kaatoi vuorokaudeksi petiin ja sainpas aikaa miettiä syntyjä syviä. Tämä vihakeskustelu täällä näytti hyvin sen, mistä Mirjam jo kirjoittikin. Vaikka syömme samankaltaista ravintoa, tunnemme samantyyppisiä tunteita, kaikki me toteutamme ihmisenä olemista ihan sillä omalla tavalla. Ja jokainen ON oikeassa.  Omalla tavallaan.

Minä en sitten millään suostu uskomaan, että meillä olisi ”vääriä” tunteita. Nykyinen maailmanmeno ei vaan käy aina yksiin limbisen vaistojärjestelmämme kanssa. Kulttuuri ja sosiaalinen kehitys tietysti määrittelee paljon sitä, miten ollaan toistemme kanssa tekemisissä ja käyttäydytään. Italia on hyvä esimerkki kulttuurista, jossa tunteita tuuletellaan paljon avoimemmin kun täällä härmässä. En ota kantaa, onko parempi systeemi.

Yksi toinenkin vihaan liittyvä systeemi askarruttaa, nimittäin kyynisyys. Väitän, että se on myös jonkinlaista muotoaan muuttanutta (hyväksyttävämpään muotoon), passiivista vihamielisyyttä. Kyynisiä ihmisiä pidetään helposti fiksuina, ja jopa arvostetaan tämän ominaisuuden takia. Sitten he moukaroivat kanssaihmisiään satiirin piikeillä muiden hurratessa vieressä (okei, pientä liiottelua). Mielipiteitä? Täytyy jo tässä heti mainita, että täällä foorumilla sitä ei ole pahemmin näkynyt. Siksi täällä tulee roikuttua.

Mirjam, taas olet hyviä juttuja täällä kirjoitellut. Palaan asiaan kanssasi, kunhan saan voimani takaisin. Nyt taas niistämään, niisk. 

[Hiisitär]

Mielenkiintoinen havointo tuo kyynisyyden esille tuominen  Tuntuu todellakin siltä, että (ainakin täällä Suomessa) kyynisyys, mutta myös välinpitämättömyys/kylmyyys on arvostettu piirre. Lähes kaikki supersankaritkin ovat yleensä tavalla tai toisella kyynisiä ja välinpitämättömiä. Heistä heijastuu kuva, että "minua ei hetkauta mikään, olen kuin peruskallio". Ilmeisesti moinen piirre on ihailtu muuallakin kuin täällä angstisessa Suomessa  : Kukapa ei haluaisi olla kuin tyyni peruskallio, jota ei hetkauta mikään vastaan tuleva asia! Ei ainakaan negatiivisesti.

Yleensä kyynisyys tuodaan myös luonteenpiirteenä esille, kun esimerkiksi esitellään itseään toiselle: "Olen vapauden kaipuinen, sosiaalinen, kyyninen, kokkaan hyvin..." Kyynisyys mainitaan siellä niiden piirteiden joukossa, jotka koetaan itsessään hyväksi. Tuskin kukaan tasapainoinen ihminen alkaa esitellä itseään "Olen pikkumainen, mustasukkainen, itken ja kiivastun helpolla, minulla on ärsyttävä tapa narskuttaa hampaita..." mutta kyynisyys tuodaan aina esille, jos henkilö on vähääkään kyyninen.

Olen ymmärtänyt kyynisyyden niin, että se on eräänlaista "piilo vittuilua" ja seinää vasten ahtamista, jota uhri itse ei tajua. Sivistynyttä mielenilmaisua ja ärsyttämistä siis. Kyynisyys ottaa kantaa, on voimakasta, filosofista, kiertelee ja kaartelee asiaa monelta näkökulmalta. Ehkä tässä syy miksi kyynisyyttä arvostetaan (joskin minusta pois moinen arvostus!  )