Häh. Ihmiset kannustaa toisiaan ihan liian vähän, jos noin vaan onnistuin kauneimman asian sanomaan!
Mutta kiitos etukäteen!
Ei siitä varmaan liian huolissaan kannata olla, että joku toinenkin on käsitellyt samaa aihetta. Maailmahan pursuaa kirjoja rakkaudesta, äitiydestä, ööö, onnettomuuksista, syövästä, halvaantumisesta, jne, jne, ja lisää tulee, mutta kyllä ne silti lukijansa löytävät. Sekaan vain siis.
Tuli tässä juuri nyt mieleen, että joitain aikoja sitten sitten luin kaksi kirjaa, jotka oikeastaan käsittelivät samaa aihetta - varhaisaikuisuuttaan elävän itsemurhahakuisuutta. Luin ne vieläpä peräkkäin, joten yhtäläisyydet ja eroavaisuudet huomasi selvästi.
No, siinähän kävi niin, että toinen kirja tempasi mukaansa, itketti ja liikutti, pysäytti pitkäksi aikaa, ja hakeuduin lukemaan samalta kirjailijalta muutakin. Toinen kirja lähinnä ihmetytti kun en millään pysynyt kertojan ajatuksenjuoksussa ja kielikuvissa mukana, vaikka sain senkin takakanteen asti luetuksi, koska tahdoin tietää, miten henkilöille käy. Joku toinen olisi voinut kokea päinvastoin, tai sitten pitää molemmista kirjoista, tai hylätä molemmat.
Hassua, mulle on viime aikoina tullut joka puolelta tuota Secret-kritiikkiä. Jossain aikaisemmassa vaiheessa sitä tuputettiin minulle, enkä tullut lukeneeksi. Ehkä ihan hyvä niin, vaikka sivistyksen vuoksi sen voisikin joskus pistää lukien.
Itsekin ajattelen, että on haitallista seurata yhtä opettajaa tai opasta. Montaa voi kyllä hetkisen kerrallaan kuunnella ja miettiä asioita, koska joillakin on oikeasti hyviä ideoita, mutta oma omatunto kyllä kertoo lopulta parhaiten, mikä sopii itselle.
Toivottavasti itsellänikin vielä terävöityy käsitys noista krempoistani. Olisi oikein hyvä.
Tällä hetkellä tunnen olevani jollain lailla muutosvaiheessa (joka on aivan äskettäin tullut päälle), tietyt vanhat hyvinvointiin liittyvät rutiinit tökkivät oikein urakalla mutta uusia ei ole tullut vielä kunnolla tilalle. Saa nähdä että mitäs nyt sitten.