Tässä hiljattain ymmärsin vihdoin sen, että ihmisillä on erilaisia temperamentteja. Joillekin raivoaminen on ihan arkipäivää ja joillekin muita kohtaan ilkeily ei merkitse yhtään mitään. Ehkä peilaan joidenkin ihmisten käytöstä liikaa omaan tunnemaailmaani. Saatan rauhallisena ihmisenä luulla, että jollakin on pahakin ongelma, kun hän vain elää arkeaan.
Minäkin olen vähitellen oppinut ymmärtämään sitä.
alussa ja nuorena luulin (sitä ajattelematta syvemmin, tiedostamattani) että kaikki muutkin on samanlaisia kuin minä, ja kaikki muutkin toimii samalla logiikalla (tai sen puutteella
). no nykyään tai senkin myötä mitä enemmän opin tuntemaan itseäni, niin alan nähdä kuinka tuo ei todellakaan pidä paikkaansa. siis erilaisia temperamentteja ja yksilöitä todella ON, ja heidän arvostuksensakin, millä tavalla ottavat jonun asian, mitä mikäkin asia heille merkitsee, ovat niin erilaisia!
ihan kuin puhuttaisiin 'erilaisista kulttuureista', jokainen yksilö olisi kuin oma maansa, jossa on omansalainen kulttuuri. jotkut enemmän samantapaisia, jotkut hyvin erilaisia.
sekin, mille antaa painoarvoa, on niin vaihtelevaa yksilöiden kesken.
minuakin varmaan 'herkkikseksi' syytetty/pidetty, ihan sama, mutta joidenkin minun näkökulmasta 'karkeus' on heille normaali volyymi....jne 1000 erilaista tilannetta.
edit. mutta tämä tekee kyllä elämästä paljon mielenkiintoisempaa, kun todella havaitsee kuinka erilaisia ihmiset on, ja jos osaa arvostaa sitä , 'Kuinka hienoa, että tämä ihminen voi opettaa minulle jotain uutta'. tarkoitan enemmän 'opettaa minua ymmärtämään uusia asioita ihmisistä'...en tarkoita että 'oppia muuttumaan itse samankaltaiseksi'.