seuraava »

[Alzbeta]

Selkälokki, juuri tuo samainen biisi muistui mieleeni tuosta sanasta. Tosin olen kuullut sen vain Jonna Tervomaan laulamana. Kun se oli sen jonku leffan tunnari tai jotain... Todella upeat lyriikat ja hienoa ironiaa.  :

"Exän exän  ex..." No huh huh... ES.  En ihmettele, jos et tällä hetkellä edes etsi rakkautta.   

Ei minuakaan suomimusa kyllä oikeeen saa syttymään... tyyliin "tahdon rakastella sinua..."   

Kieltämättä se Baby I love youuu kin toimii paremmin... jossain mielessä kuin tuo... 

Ja niin off topic taas että hiphei hurraa... 

[Ajatus]

Höh, kun googletin tuon sanan, niin löytyi sellainen sivu jossa oli selitetty tuota sanaa ja itsessäänhän se liittyy kankaakudontaan tietty.

Heh, tästä on pakko kommentoida sellainen juttu, että itselleni tuo sana on ihan tuttu lapsuudesta, äiti kutoi mattoja ja itsekin olen käyttänyt nauhapirtaa ja tehnyt sillä pirtanauhan (http://www.tkukoulu.fi/~hmantere/pirtanauha/). Pirtanauhat kuuluvat ainakin kansallispukuihin, tosin itse en sellaista omista, vaan vain mielenkiinnosta kokeilin, kun sain tuollaisen nauhapirran tädiltäni lainaan. Ihan hienojahan ne pirtanauhat ovat.

Ärsytti vain se, kun jossain Levyraadissa Njassa kommentoi kyseistä Jonna Tervomaan uudelleen levyttämää kappaletta suunnilleen niin, että "tuon ikäinen ei edes tiedä mikä on pirta"...kun itse olen Jonnaa tietääkseni pari vuotta nuorempi ja pirta on ihan tuttu kapistus. :

[valonkantaja]

JupiterGirl, voisiko olla ettei rakkaus ole valmis tulemaan kohdallesi, kun sinulla on noita suhteita kohtaan niin kyyniset näkemykset? Sinun pitäisi irrottautua kaunoistasi entisiä suhteita kohtaan, puhdistautua pettymyksistä... Ehkä se oikea ja todellisen rakkauden arvoinen mies tulee sitten, kun et enää pähkäile minkä takia miehet ovat k*sipäitä...

[valonkantaja]

Itse en ole ollut kauaa sinkkuna, mutta pähkäilen silti ihan liikaa, miksei se uusi mies voisi jo ilmestyä jostakin, ja onko sellaista edes olemassa, sellaista miestä, joka todella veisi jalat alta?!

Tiedän, että en ole vielä selvinnyt erosta... Tiedän, että nyt pitäisi keskittyä elämään itsensä kanssa ja tulla sinuiksi sinkkuuden kanssa ja saada terve suhtautuminen miehiin ja suihteisiin..

Perskules, nyt loppu haikailu! 

[CorvusLeonis]

Kunpa olisi vain hauskanpidon päälle ymmärtävää seuraa eikä sellaista joka alkaa melkein heti kättelyssä vaahdota perheestä. : Sellainen säikyttää meikäläisen kyllä mäkeen.

[CorvusLeonis]

Olen ainakin tarpeeksi paljon miettinyt voisinko ruveta ilkeäksi ja niin edelleen kuten exäni. Ei kai ole tarkoitus? Oli tekosyy mikä tahansa.

Minulle kävi noin teininä kun otin silloisesta partnerista (jumalattoman kaunis ja ilkeä tapaus) esimerkkiä. Ja sitten siirsin esimerkkiä epähuomiossa eteenpäin. Juuri tämän takia ei kannata koska jonakin päivänä saa itsensä niskaansa ja miten sitten suu pannaan? Itsekin saatan jonakin päivänä joutua kysäisemään exiltäni, mikäli jälleen tapaamme, että onkos kivaa olla minä vai olisko korkea aika etsiä tasapaino.

[CorvusLeonis]

Tällaista on nähty, että joskus pokaamani, mutta sängyssä estoiseksi osoittautuneet tapaukset ovat muuttuneet käsittelyni jäljiltä älyttömiksi seksikoneiksi. Ja koska itse sain hyvää opetusta. 

En kuitenkaan kehu. Näyttäähän se kuitenkin lähinnä siltä että ihmisistä tulee jonkin sortin elukoita, ja itse olisin suuntaamassa hieman eri suuntaan näin kehitystasolla. Mutta onneksi kaikki on ratkaistavissa.

[CorvusLeonis]

Pari kolme herkkupalaa olisi nykyään tähtäimessä ja helposti iskettävissä, mutta koska nyt tiedän mitä saan aikaiseksi, ei välttämättä kiinnostakaan iskeä niihin kiinni. Kuten aina sanon, ei ole hyvä jos ihmisistä tulee sellaisia kuin minä.

[CorvusLeonis]

Kumma että edes keskustelen kanssasi.

Oletko skorppari?

Tulee vaan sellainen fiilis.

Muistaakseni sinä olet sellainen jolle ei tunnu missään jos joku loppuu tai lähtee? Ei mitään väliä?

Skorpioni kyllä, kuujousimies ja nousuvaaka. Loppuja en tosiaan ainakaan sure (tulee aina uusi päivä, uusia tapahtumia ja uusia ihmisiä) mutta tietty kokematta jääneet mahdollisuudet (kuten jonkin petitempun kokeileminen) kalvaa aina jonkin verran ja menneitä tulee ainakin jonkin verran prosessoitua, tyyliin mitäs sitä ollaan menty tekemään ja olikos se jees vai ei. Jotkut tehdyt harmittaa, mutta koskaan en ole katunut oikeasti koska asioista on tarkoitus oppia. Mutta kohdalleni osuneet ovat erehtyneet puhumaan tulevaisuudesta viitaten tavalla tai toisella meikäläiseen, joka vain haluaa pitää hauskaa ja elää hetkessä! Ja vielä pahempaa, viitanneet meihin sekä yksityisesti että julkisesti parina, mikä ei tule kuuloonkaan koska minä olen ikisinkku. Ja joka tapauksessa mulla on automaattinen kiire ulos mistään mikä viittaa varsinaiseen suhteeseen. Jos ja kun kerran pystyy iskemään mieleistään seuraa ja on vielä hyvä sängyssä niin elämä jatkuu kuten ennenkin. 

[CorvusLeonis]

Juuri kaikki tällainen tekee rakastumisesta niin mautonta.

Joo, ei pidä olla rakastunut, mutta ei sen pitäisi hauskanpitoa estää. :

Toissa viikolla herttainen kultakutri sanoi meitsille, ettei halua sydämensä särkyvän toistamiseen ja näin ollen kieltäytyi seksistä. Arvaa oliko minulla hauskaa enää siinä vaiheessa. Halusi vain että pitelen ja halin (tunsin itseni kymmenvuotiaaksi kakaraksi) ja tein kaikkeni yrittääkseni nähdä asian positiiviselta kantilta, tosin maanisesti irvistellen koska piti sitten koko yö pidellä alapäätä kurissa. No tällaista tämä elämä on.

[Aniel]

En taitaisi sinuun rakastua mutta hyvä niille jotka rakastuu.. joopa joo.  Enkä ole rakastunut kaikkiin yhden yön tapauksiin. Ei se riitä. Miehet alkaa muuten kieltäytyä seksistä just siksi koska ne rakastuu seksissä - elukat?? - ja siitä sen on huomannut 2 vikan kanssa ainakin. Onkohan ne tolla tasolla niin helppoja sitten.  (eli CL sänkyjuttusi riittänee tässä threadissa nyt)

Missä tuollaisia miehiä on??? Rakastuu seksissä... hmmm. Mieluumminkin haluaa vaan lisää seksiä ja kammoksuu mitään vakavampaa, kuten olen kauhulla (sori vaan) lukenut Herra CorvusLeoniksen ajatuksia.... 

[CorvusLeonis]

En taitaisi sinuun rakastua mutta hyvä niille jotka rakastuu.. joopa joo.  Enkä ole rakastunut kaikkiin yhden yön tapauksiin. Ei se riitä. Miehet alkaa muuten kieltäytyä seksistä just siksi koska ne rakastuu seksissä - elukat?? - ja siitä sen on huomannut 2 vikan kanssa ainakin. Onkohan ne tolla tasolla niin helppoja sitten.  (eli CL sänkyjuttusi riittänee tässä threadissa nyt)

Missä tuollaisia miehiä on??? Rakastuu seksissä... hmmm. Mieluumminkin haluaa vaan lisää seksiä ja kammoksuu mitään vakavampaa, kuten olen kauhulla (sori vaan) lukenut Herra CorvusLeoniksen ajatuksia.... 

Mitäs kauhistelemista niissä on? Ihan normaaleja. :

[Aniel]

niinpä  Kaikki mielenkiintoiset on noita omien polkujensa tallaajia ja tylsimykset puolestaan roikkuu minun hameeni helmassa... 

[rita70]

Anna itsellesi aikaa...tiedän, että sitä et halua kuulla. Kuulin sen itse niin monta kertaa. Sitä ei halua olla yksin vaan haluaa rakastaa ja tuntea läheisyyttä, aidosti ja rehellisesti. Varsinkin kun arki on muutenkin tavallaan raskasta lapsen kanssa. Tiedän senkin.

Olin lähes 20 vuotta parisuhteessa uskollisesti. Lapsikin on. Ongelmia oli myös, mutta ei alkoholin eikä "vieraiden" takia. Mustasukkaisuus oli iso ongelma mm. Päädyimme siis eroon. Asiat sujuvat ex.än kanssa asiallisesti, onneksi, ajatellen lasta.

Olin ja olen rakkaudennälkäinen, haluan rakastaa ja tuntea sitä toiselta osapuoleltakin vilpittömästi. Minulla oli aika kova kiire saada hyvä ja luotettava parisuhde. Yhden tapasin ystävieni kautta, ei onnistunut. Yhden tanssiravintolassa, kesti vuoden, eli ei onnistunut. Mies oli kuusi vuotta vanhempi, eikä halunnut uusperheen isäksi. Siis ei rakastanut tarpeeksi, no en tainnut minäkään, mutta jokainen koettu suhde kuluttaa ja jättää jälkensä, tavallaan.

Olin siis taas yksin, enkä halunnut olla. Laitoin siis sen netti-ilmoituksen, jota olin ollut kovin vastaan....tapasin muutamia, jotka ei todellakaan kolahtanut millään tavoin, jäi vain yhteen kahvihetkeen. Sitten taas yksi nettitapaaminen...joka jatkuu edelleen...ei mitään kolahtamisia kuitenkaan... vuosi on kulunut. Miehellä oli heti alusta lähtien niin kova kiire, että minulla päätä huimasi, olisin halunnut tutustua rauhassa mutta tilanne eteni kovin nopeasti siihen, että hän muutti meille. Edelleenkin asioissa on epäselvyyttä siis varsinkin talousasioissa ja luottamuksessa. Mies väittää kovasti välittävänsä minusta ja lapsestani. Yritän uskoa. Ei meillä huonosti mene arjessa, mutta se jokin puuttuu!!

Siis se jokin puuttuu...on ikävää kirjoittaa tällaista. Oma tunne sydämessä ei ole vakuuttava!! Mietin ja pohdin tulevaisuutta ja tätä hetkeä. Onko järkeä jatkaa?? Onko missään järkeä?? Se iso asia, luottamus. Tuntuu siltä, etten pysty luottamaan kuin itseeni. Olen nähnyt ja kuullut ympärillä olevilta ihmisiltä paljon pettämisistä. Ne on ikäviä asioita ja ne loukkaa aina! Tosin, tuskin se pettäjäkään pystyy olemaan itsensä kanssa tasapainossa.

Eli, anna itsellesi aikaa...älä kiirehdi parisuhteeseen vaan yritä nauttia jokaisesta päivästä, luottaen siihen, että löydät itsellesi sopivan miehen, jonka kanssa voit elää rauhassa ja rakastaen arkea. Mutta muista se, että sen tunteen sydämessä pitää olla hyvä, älä tyydy puolinaiseen tunteeseen, mihin minä olen tyytynyt ja vieläkin epäröin. Tosin se saattaa johtua siitäkin, että olen aurinko vaaka ja kuu leijona ja nouseva neitsyt?? Ehkä! Mies on Aurinko neitsyt ja kuu leijona.

Kaikkea hyvää sinulle.

[^^Queen Nefertiti^^]

Mitäs minä oikein kirjoittelin vuosi sitten.. samassa pisteessä ollaan, ei tunnesiteitä, mutta nyt ne eivät tunnu olevan niin.. huutavan tärkeitäkään.. sellainen rento, itsetyytyväinen, avoin olo sisällä.. en uskottele itselleni tarvitsevani ketään, mutta siinäkö se syy sitten on ettei rakastu ja retkahda vaan on rationaalinen ja taloudellinen. 

Niin ja tänään sellainen jännä tunne kuin ei kukaan olisi koskaan haavoittanut tai ollut esittämässä esitystään elämässäni. Ihan kuin olisi 15-20 vuotias jälleen, syömässä jossain Pariisin ravintolassa, odottaen mitä tuleman pitää.

Eikö se ole niin että sisällä pitää olla jokin tyhjä kohta, että rakastuisi? Vai miten se on? On kuin siellä olisi omaa voimaa ja valoa niin paljon, että miten se toisen tarve..

Luotan siihen,
että oikeat asiat ja ihmiset
tulevat elämääni juuri
oikeaan aikaan.

Mikä on ystävät hyvät, se oikea aika? Oikea syy, oikea henkilö? Ei kai tällaisessa mielentilassa voi rakastuakaan.