seuraava »

[pikkari]

Mä peruutan ton ekan lauseen. Ei ollut yöllä oikein rauhaa kirjoittaa kun naapuri oli käymässä ja höpisi mieheni kanssa ihan vieressä.
Sun kirjoitus jäi mieleen tosiaankin koska niin läheltä liippaa mun kokemuksia.
Tosin mulla nää jutut lähti tietyllä tavalla jo ihan lapsena mutta vasta aikuisena oon tajunnut mitä jo silloin on tapahtunut.
Mun vanhemmat on toki ymmärtäny ja tajuavat nyt vanhemmiten vielä enemmän. Faija kyl sanoi kerran että jos sä pidät yhteyttä kaiken maailman henki-ihmisiin, ole varuillasi. Näiden juttujen kanssa ei leikitä.
Tietenkin tajusin jo aikoja sitten mutta pakkohan sitä apua on pyytää jos meno kiihtyy ihan älyttömäks, siis sen toisen puolen. Mieheni vihjaili samaa että jos sä olet meedioiden kanssa usein tekemisissä, ilmiöt lisääntyy.
Kun yritin just päinvastoin saada vaikka mitä apua että ne loppuu kokonaan
Mikä sit eniten auttoi?
Paha sanoa. Puhuin pappien, lääkäreiden,meedioiden, energiaparantajien ja luoja ties kenen kanssa. Moni ystävä tiesi myös tilanteesta mutta kukaan ei uskonut ihan täysii koska eivät ole koskaan kokeneet ainakaan niin paljon kuin minä, vaikkakin mediaalisia ystäviä on muutama. Rukoilin tosi paljon ja usein todellisessa pelossa.
Ihan kamala aika oli ja niiiiiiiin paljon toivon että toi tilanne ratkee pian.
Mä kuitenkin jäin tällaseks pikkunäkijä-minimeedioksi ja pystyn sen nykyisin hyväksyy että olen hieman erilainen.
Näitä kohtaamisia henkimaailman kanssa on silloin tällöin eikä se tunne enää pelota koska osaan aika hyvin jo tunnistaa kuka mut kaikki sanomat ei aukee, joskus kyllä.
Siitä energiasta voi aikas pitkälle päätellä miks tultiin. Mutta kyllä niitä hyiiiiiiiiiiiiii-juttujakin on ollut.
En haluu edes miettiä mutta pelko on kyllä paha ja sen takia minul oli niin raskasta.
Nyt jo aika hyvin poisoppinut siitä mutta kyllä sellasta energiaa joka oikein huokuu pahaa, on vaikea ympäröidä rakkaudella. En halua vaikka tämä näkijänaisen oppi mulle olikin
Mä käsken ne pois. En ole minkään demonin hoitaja.
Nadenin saa kiinni parhaiten aamupäivällä puhelimitse. Toki on tosi kiireisenä ollut lähiaikoina mutta et sä soittamalla mitään häviä
Miks toisia testataan näin? Mä oon uskonut Jumalaan jo suurinpiirtein vauvasta. Miks sitä uskoa piti näin testaa, kiusaamalla. Niin mä sen silloin koin, ja välillä vieläkin kun ajattelen sitä aikaa.
Tempasin kyllä niin rohkeen aloituksen näihin henkijuttuihin että siitä varmaan johtui osa häiriköinnistä
Nyt hymyilyttää oma tyhmänrohkeus mut olin  alle kolkyt kun autoin yhtä nuorta miestä näissä asioissa. Olin muka tietävinäni jotain. Hän käytti huumeita, luki mustaa raamattua ja oli psykoosissa aika ajoin
En ollut lainkaan peloissani hänen höpinöistään vaan halusin hänet irti siitä palvontaringistä.
No, silloin tapahtui kans vaikka mitä kummia ja yht`äkkiä se tyyppi katos eikä ole sen päivän jälkeen näkyny
Tää oli muuten eka kerta kun soitin meediolle.
"Mä en ole yksin tässä asunnossa..." Tällä tiellä edelleen 
 

[tervatonttu]

Mukava vaihtaa vähän ajatuksia, kiitos tästä.
 Itseasiassa voiko olla että minun olemus puskee läpi, koska itse olen nuori(tai ainakin nuorehko..!) sekä nainen Tämä tapauksemme on keski-ikäinen mies.


Tällä meidän valosoihdulla ei oikeastaan ole pelkoa enää ollut mukana kun on asioihin paneutunut ja tietoa hankkinut,  pystyy itsekin suurimman osan vierailijoita pyytämään pois, mutta tämä porukka joka erottuu muista, tämä on sitkeää. Ja puhun porukasta koska se on ko. henkilön oma näkemys että on useampi paikalla kun liikettä näkyy ja tuntuu. Niin, en tainnutkaan ensimmäisessä viestissä älytä tähdentää että nimenomaan olo tulee tukalaksi kun liikettä alkaa näkyä, on sähköistä "säteilyä" sekä etupäässä kasvojen koskemista. Kurjat hiplaavat myös silmää, ja nyt puolen vuoden aikana lääkärikin totesi silmän kunnon heikentyneen kovasti.

Itseasiassa olimme kumpikin yhteydessä Ireneen, mutta ei hänkään valitettavasti saanut tilannetta purettua  . Eräs henkilö on pitänyt kirousta syynä, mutta kiroksen langettajaa tai syytä ei ole selvinnyt, toinen meedio taas epäilee että omat pelkotilat aiheuttaa, joku taas arveli syyn olevan alemman tason olennot. On tehty sukukarman poistoa, oman karman taakan helpotusta..  Sukulaiseni on käynyt akupunktiossa ja ihan peruslääkärissäkin useammat kerrat, tuloksetta. Tai siis että terve on  ei hätää Erilaisten yhdistysten kanssa olemme myös olleet tekemissä, myös Henkisen kehityksen väen. Ja joka kerran uskoo ja toivoo että tähän jää nämä hommat, hän ei enää tahdo kuullakaan koko aiheesta!
Ehkä tämä sitten joku koulutus on, mutta katalinta juuri on kun tämmöistä saa taakakseen pyytämättä ja mitään asian eteen oikeasti tekemättä! Vapaa tahto, käyttöohjeet vaan hukassa...  Ja varsinkin kun nämä hyväkkäät eivät tosiaan avaudu kenellekään, hengaavat vaan läheisyydessa silloin kun huvittaa!

Silti yksi hyvä puolikin asiassa on, vuoden aikana on tutustunut ihan valtavaan määrään ihmisiä joille nämä asiat ovat yhtä todellisia kuin maitokaupassa käynti.

Kiitos sinulle, eiköhän tämä vielä joskus aukene, tavalla tai toisella 

[pikkari]

Aha. Nyt valkeni enemmän kun kirjoitat lisää.
Sinä oot ollu tälle ihmiselle suuri apu. Enemmän kuin nämä auttajat. Teillä on joku yhteinen juttu eli että sinä avaudut myös näille asioille ja ehkä tarkoitus on että te jotenkin autatte yhdessä. No jos ei muuten niin ainakin toinen toisianne koska opitte lisää vielä muiden kautta ja he opiivat myös teistä ja näistä kokemuksista.
Jokaiselle ne on ainutlaatuinen, yksilöllinen tapaus vaikka sen kohtais yhdessä.
Kirous? Kauheeta että tollasta sanotaan.
No en mä sit ollutkaan väärässä eilen kun näen sinut... Itseasiassa voiks tää toimii nyt näin... Ootteko te kauemmin tunteneet näissä merkeissä?. Kun minä koen sen niin että sinä olet se kultainen lamppu ja hän kuin kanava.
Teissä on yhteinen virtaus niin että vahvistatte toinen toistenne mediaalisuutta. Mulla on mieheni kanssa sama juttu ja tää kirjoitus on täysin intuitiivista koska en tapausta tunne mutta sellanen tunne on et sun kannattais vielä olla siinä vierellä ja huoleti kaiken lisäks. Sinus on sellanen keveys josta hän pitää paljon.
Sä oot keventäjä, näin sanotaan    Miks Irene ei pystynyt auttaa?
Mulle hän on ollut oikein superpsykiatri henkimaailman asioissa.
Mutta tässä tapauksessa ollaankin eri sfääreissä.
Jos ei pelota, on toki helpompaa tietenkin mut onks tää kaveri hommaillu jotenki pimeellä puolella TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ? Mä oon ollut ihan kammo myrkynkeittäjä  aiemmin ja vaikkas mitä pahojain tehnyt ja siks ne pelot liittyy siihen pimeeseen puoleen.
Antaa vaan anteeksi itselleen sen mikä tehty on ja jatkaa eteenpäin, MUTTA jos se tumma liittyy tähän elämään hänen tekojensa kautta, ei siihen auta kuin rukous Kristuksen nimeen.
Tää on jotenkin oudolta tuntuvaa edes kirjoittaa. Mikä ihme raskas painaa? Miks näkyy tumma enkeli?

[neverknow]

Kuulostaapas tutulta tämän keskustelun tapahtumat..mulla kans kotoolta poisteltu henkiä..näen ja tunnen asioita..pahin pelko jo takana..mutta naksuu,poksuu ja viileitä viimoja käy..omat energiat jyllää ylä chakroissa ja asioita tapahtuu..en tiedä liikuttelenko asioita omilla energiilla mutta luulen niin  Kirjoitinkin aiemmin oman ketjun "näen ja kuulen liikaa" ja olen sitten miten ottanut etäisyyttä henkimaailmaan..oli poissa kotoa muutamat päivät..nyt taas kotona ja johan poksuu..rajamailla lepäillessä minuun oli yhteydessä joku entis ajan noidaksi ristitty nainen, taisi olla venäläissyntyinen tai puhui saman kaltaisella aksetilla..etunimi oli daniela ja sukunimi jäi vähän unholaan mutta joku hartsikova? tai vastaava..en siis nukkunut mutta ns. unessa pelastin tämän danielan ja toisen naisen roikkusta puutangoilta kauloissa olevista pnnoistaan kiinni..vaikea selittää..kun olen auttanut heitä niin tämä toinen nainen kuiskasi nimensä korvaani. Voisinkohan saada häneltä apua? tarkoittaako vastapalvelusta ? vai onko huono idea ja ilkeilyä? ei kyllä vaikuttanut negaenergialta  :

[pikkari]

Napsuminen voi olla myös enkelienergiaa 
Sanotaanhan että mediaalista ihmistä voidaan koetella vahvastikin, mutta ne ilmiöt/kummajaiset tulle kyllä aikas vahvan suodatuksen läpi valvottuna eli kyllä silloin myös enkelit sekä oppaat ovat myös vahvasti läsnä
Ite en ole tätä tajunnut niinä rajuimpina aikoina.
Helpottava ajatus kuitenkin 
Voimia kaikille toivon ja mukavaa Pyhäinpäivää 

[Verninia]

Eilen illalla taas tapahtui. Olin käymässä lapsuudenkotona, jossa jotenkin erityisesti tuntuu olevan pimeällä kaikkea negatiivista. Voisiko johtua metsän läheisyydestä? Voiko sieltä tulla jotain negailua? Koko mökki on metsän keskellä...

Kaikki alkoi kotipuhelimen soimisesta: kello oli puolta yötä ja (koti)puhelin soi kaksi kertaa niin, että ääni ehti pirahtaa symmetrisesti kaksi ja kaksi kertaa, kuitenkin niin ettei vastaamaan ehtinyt. Kaikki tapahtumat toistui kuin viikko sitten nähdyssä painajaisunessa, odotin vaan kauhulla tapahtuuko seuraavaksi se, mitä olin jo viikko sitten unessa nähnyt. Unen tapahtumat valuivat pikkuhiljaa ja mietin uskallanko mennä ollenkaan nukkumaan, jos kerta herään kuitenkin puoli neljä siihen, että joku tulee sisään. Kyseessä ei ollut mikään murhamies tai vastaava, mutta ikävässä tilassa olevan henkilön esiintulo.

 Puhelimen soinnin jälkeen alkoi napina ja kopina. Seinien välistä alkoi kuulua nakertavaa ääntä, ullakolta askelia ja lattialta napinaa. Iski ihan hullut pelkotilat päälle. Istuin vaan hijaa keskellä tapahtumia ja mietin, miksi joku haluaa kiusata minua näin. (Kuulostaa joltain kauhunovellin aloituskappaleilta )

Ihan järkyttävät pelot oli sillä hetkellä ja pyysin tietenkin enkeleitä vartioimaan unta, että uskallan nukahtaa. Delekoin myös pari kaveria rukoilemaan enkeleitä tänne seuraksi. Hätäännyin, kun sama meininki jatkui. Kävelin toiseen huoneeseen ajatuksena mennä nukkumaan, ja makuuhuoneen tunnelma olikin yhtäkkiä täysin eri. Minä höntti olin istunut kun tatti olohuoneen sohvalla, kun pyysin enkeleitä vartioimaan unta. Eli enkelit olivat menneet makuuhuoneeseen. Loppuyön nukuin- jotenkin. Heräsin välillä tykyttävään sydämen sykkeeseen ja jännittyneeseen kehoon kuitenkin aina nukahtaen.

Sanotaanhan että mediaalista ihmistä voidaan koetella vahvastikin, mutta ne ilmiöt/kummajaiset tulle kyllä aikas vahvan suodatuksen läpi valvottuna eli kyllä silloin myös enkelit sekä oppaat ovat myös vahvasti läsnä

Todella hyvä kuulla,mikäli tämmöistä toistuu. Että tietää olevansa suojeluksessa.

[pikkari]

Sua testataan. Helppo sanoa että pelko pois mutta silloin kun on yksinään ja tollasta alkaa tapahtua, se eka tunne on pelko. Toivottavasti loppuu pian.
Rukoile päivittäin ja pyydä jatkossakin enkeliapua, varsinkin Arkkienkeli Mikaelia suojelemaan itseäsi sekä tietenkin muitakin enkeleitä.
Muista että sulla on ainakin kaksi enkeliä ihan koko ajan matkassa mukana 
Silloin kun noita juttuja tapahtuu tuntee kovin helposti olevansa täysi yksin. Näin ei kuitenkaan ole.
Meitä suojellaan ja varjellaan kyllä 
Rakkauden voimaa ja Valoa Sinulle toivon tuhat kiloa 

[Verninia]

Voisiko joku auttaa tai sanoa mielipiteensä tähän asiaan, jota olen pyöritellyt?

Olen lapsesta asti kokenut lapsuudenkotonani maalla epämiellyttäviä pelkotiloja, nämä pelkotilat ovat pysyneet tässä samassa talossa, missään muualla en ole kokenut vastaavaa. Lapsena ajattelin kuvittelevani, teininä luulin suurentelevani asioita, ja nyt kun tapahtuu, olen edelleenkin vähintään yhtä kauhuissani.

Talo napsuu ja natisee, seinäpuhelin pirahtelee aina merkiksi kerran tai kaksi, kun jotain alkaa tapahtua. Askelia, tavatoiden siirtymisen ääniä, ovien aukeamisia, tunnetta siitä, että talossa on joku muu. Energia on miehen, tai näin sen tulkitsisin. Enää en ole ainut, joka kokee talossa samaa: vierailulla olleet lapset ovat nähneet kuinka paksu vaatekaapin ovi aukenee itsestään, nähneet valoilmiön joka kulki olohuoneen läpi ukkosella. Minä en meinaa saada tässä talossa unta. Mitä täällä tapahtuu? Lasten kokemat asiat eivät voi olla kuviteltuja, koska kaksi lasta ollut kokemassa tapahtumaa aina kerrallaan, ja sen jälkeen kotiin tullessa talossa ollut järkyttävät pelon ja pakkautuneen energian vibat.

Kuka haluaa olla yhteydessä? Mitä asiaa sillä jollakulla on? Miksei meitä jätetä rauhaan? Haluan elää täällä normaalisti enkä valvoa täällä lapsuudenkotonani öitä ja olla kauhuissani! En ole uskaltanut näitä asioita kysyä suoraan ilmestyjältä, koska pelkään niin jäätävän paljon tilanteita.

Talo on suuri tiilinen omakotitalo metsän vieressä, kolmekymmentä vuotta sitten perheelle rakennettu koti, jossa on ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana rakastettu paljon. Talon paikalla oli muinoin työläisten kievari, jossa oli hyvä meininki.Eläimet ja ihmiset saivat yösijan.

Jos jollekulle tulee jotain viboja näistä kuvailuista, olkaa kilttejä ja vastatkaa! Mua alkaa oikeasti arvelluttamaan, haluaisin kohta kaksikymmentä vuotta elämässäni ja tässä talossa vierailleen pelon pois, tai sille edes selityksen ja sovinnon. Suojausta ja siunausta olen tänne pyytänyt useaan kertaan, lähettänyt myös rukouspyyntöjä. Olen rukoillut, puhunut ääneen, laulanut, pyytänyt, tehnyt kaiken mitä olen keksinyt, ja tiedostanut myös että pelko vetää puoleensa pelkoa. Useasti olen saanuutkin apua, kerran näin kuinka joku violetti pitkä olento seisoi keittiön ikkunan edessä, ulkopuolella kun varmistaakseen, että olemme turvassa.

[pikkari]

Mun ei pitäis olla näissä jutuissa yhtään mukana mutta en voi jättää ihmistä pulaan joten rukoilin ja pyysin auttajat mukaan. Toivottavasti jotain apua sait.
Älä pelkää. Tää ei ole pelottava tapaus vaikkakin häiritsevä ja toiv vaan OLI eikä o enää.
Hän on oudosti lihassa kiinni. Toivottavasti enkelit auttoivat ymmärtämään ettei Valossa ole pelkäämistä.
Vanha kirkkoisä oli rukouksessani mukana ja siunauksen teille lähetämme Kristuksen nimessä.
Jos vielä häiritsee kerro

[Verninia]

Ensinnäkin minä kiitän sinua tuhannesti ja lämpimästi avustasi. Noin yhden aikaan viime yönä painava tunnelma kodissa alkoi pikkuhiljaa helpottaa- ajattelin että se johtuu siitä että olen itse rauhoittunut, mutta näköjään sinusta oli tässä iso apu. Kiitos vielä!

Tää ei ole pelottava tapaus vaikkakin häiritsevä ja toiv vaan OLI eikä o enää.
Hän on oudosti lihassa kiinni.

Ei tarvitse vastata tässä tuleviin kysymyksiin mikäli et halua tai ehdi, minulle se on täysin ok, mutta kysyn silti, että...Lihassa kiinni? Eli kulkee mukana? Häiritsevä on tosiaan ollut parikymmentä vuotta, tuliko sinulle mitään mielikuvaa henkilöstä, onko ollut elävästi kiinni tässä maaperässä vai tekeekö vaan kiusaa? Mitä luulet, kannattaisiko yrittää puhutella ja tehdä sovintoa jos vielä ilmestyy?

 Ilmestyy tai ei, olen sinulle äärettömän kiitollinen avustasi joka tapauksessa. Mulla on semmonen kutina, että tämä asia on minun ja tämän tyypin soviteltava jostakin syystä, mutta rehellisesti sanottuna en tiedä olenko tähän kohtaamiseen vielä valmis. Ei ole kuitenkaan reilua, että tämä tekee kiusaa kesälomaa mummolassa viettäville lapsille, toivottavasti tämä kiusa ainakin lakkaa. Mielelläni nukun toki itsekin täällä lapsuudenkodissani vieraillessani hyviä yöunia. Nukuin ainakin viime yönä! Kiitoksia vielä.

[pikkari]

Käytän välillä köpökieltä koska menen tietynlaiseen ihan omaan rukoustranssiini välillä ja sit kirjoitus on aikas intuitiivista. Tarkoitin että on jämähtäny maatasolle koska usein tällasissa jutuissa on kyse siitä että se maallinen omaisuus "nämä on minun maita" ja kaikenlainen materia on vaan merkinnyt elämässä niin paljon ettei halua kuoltuaankaan luopua. En tiedä onko tästä kyse enkä kyllä halua katsoakaan koska vielä on tiettyjä epävarmuuksia näissä asioissa mutta hyvä edes jotenkin auttoi 
En voi tarpeeksi korostaa sitä että omat rajat on osattava asettaa eikä tällasia ihmevieraita tarvitse sietää jos niistä tulee ärsyttävä olo.
Joskus taas tällainen "kuollut" tuntee mediaalisen ihmisen läheisyyden lohduttavana ja siksi takertuu.
Superärsyttävää on se ettei kommunikaatio toimi ja syntyy turhia pelkoja. Kokemuksesta kirjoitan.
Eilen rukoilin yhdessä jo henkimaailmaan siirtyneen hengenmiehen kanssa ja pyysin enkeleiden apua.
Jos ilmenee outouksia, kirjoita

[unelmassa]

Voisiko joku auttaa tai sanoa mielipiteensä tähän asiaan, jota olen pyöritellyt?

Olen lapsesta asti kokenut lapsuudenkotonani maalla epämiellyttäviä pelkotiloja, nämä pelkotilat ovat pysyneet tässä samassa talossa, missään muualla en ole kokenut vastaavaa. Lapsena ajattelin kuvittelevani, teininä luulin suurentelevani asioita, ja nyt kun tapahtuu, olen edelleenkin vähintään yhtä kauhuissani.

Talo napsuu ja natisee, seinäpuhelin pirahtelee aina merkiksi kerran tai kaksi, kun jotain alkaa tapahtua. Askelia, tavatoiden siirtymisen ääniä, ovien aukeamisia, tunnetta siitä, että talossa on joku muu. Energia on miehen, tai näin sen tulkitsisin. Enää en ole ainut, joka kokee talossa samaa: vierailulla olleet lapset ovat nähneet kuinka paksu vaatekaapin ovi aukenee itsestään, nähneet valoilmiön joka kulki olohuoneen läpi ukkosella. Minä en meinaa saada tässä talossa unta. Mitä täällä tapahtuu? Lasten kokemat asiat eivät voi olla kuviteltuja, koska kaksi lasta ollut kokemassa tapahtumaa aina kerrallaan, ja sen jälkeen kotiin tullessa talossa ollut järkyttävät pelon ja pakkautuneen energian vibat.

Kuka haluaa olla yhteydessä? Mitä asiaa sillä jollakulla on? Miksei meitä jätetä rauhaan? Haluan elää täällä normaalisti enkä valvoa täällä lapsuudenkotonani öitä ja olla kauhuissani! En ole uskaltanut näitä asioita kysyä suoraan ilmestyjältä, koska pelkään niin jäätävän paljon tilanteita.

Talo on suuri tiilinen omakotitalo metsän vieressä, kolmekymmentä vuotta sitten perheelle rakennettu koti, jossa on ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana rakastettu paljon. Talon paikalla oli muinoin työläisten kievari, jossa oli hyvä meininki.Eläimet ja ihmiset saivat yösijan.

Jos jollekulle tulee jotain viboja näistä kuvailuista, olkaa kilttejä ja vastatkaa! Mua alkaa oikeasti arvelluttamaan, haluaisin kohta kaksikymmentä vuotta elämässäni ja tässä talossa vierailleen pelon pois, tai sille edes selityksen ja sovinnon. Suojausta ja siunausta olen tänne pyytänyt useaan kertaan, lähettänyt myös rukouspyyntöjä. Olen rukoillut, puhunut ääneen, laulanut, pyytänyt, tehnyt kaiken mitä olen keksinyt, ja tiedostanut myös että pelko vetää puoleensa pelkoa. Useasti olen saanuutkin apua, kerran näin kuinka joku violetti pitkä olento seisoi keittiön ikkunan edessä, ulkopuolella kun varmistaakseen, että olemme turvassa.

Hei, mulla tuli mieleen, et oisko tää "liikkuja"..se kievarin pitäjä..mies ollut ..mulla tuli kuva hänestä paksu villapusero päällä ja pitkävartiset saappaat jalassa.  ..Mut voisin illalla kokeilla.."puhua" tuonne yläkertaan.

[Verninia]

En voi tarpeeksi korostaa sitä että omat rajat on osattava asettaa eikä tällasia ihmevieraita tarvitse sietää jos niistä tulee ärsyttävä olo.
Joskus taas tällainen "kuollut" tuntee mediaalisen ihmisen läheisyyden lohduttavana ja siksi takertuu.

Jep, näin pitääkin olla. Hyvä muistutella sitä välillä. Jännä, että mediaalisuus näkyy jo pienessä lapsessa, kun muistan ja tunnistan tämän saman tyypin olleen talossa ainakin koko minun elinikäni. Kun talossa yöllä esim nukkuu muita, hänen läsnäolonsa ja kiusantekonsa ei ole niin vahvaa, olen ajatellut että muut henkilöt talossa samanaikaisesti toimivat eräänlaisena "stopperina". Kirjoitan jos jotain vielä ilmenee, mutta kiitos lämmöstäsi!

Hei, mulla tuli mieleen, et oisko tää "liikkuja"..se kievarin pitäjä..mies ollut ..mulla tuli kuva hänestä paksu villapusero päällä ja pitkävartiset saappaat jalassa.  ..Mut voisin illalla kokeilla.."puhua" tuonne yläkertaan.

Jätinkin edellisestä viestistä kirjoittamatta,kun ajattelin etten ohjaile omilla ajatuksillani, jos joku saisi kiinni jostain. Hätkähdin, kun mainitsit nuo saappaat, koska minulle on tullut mieleen, että tämä vierailija on polven alle ulottuvat tummanharmaat saappaat jalassa kulkeva mies, jolla on pussihousut, vahvatahtoinen maalaismies, ei herra eikä narri.

Jos viitsit ja ehit ja haluat niin siitä vaan, ota yhteyttä! Yritin netistä löytää tietoa tästä kievarista, koska paikka ja tarkka kievarin nimi on tiedossa. En löydä netistä kuitenkaan mitään. Hyvin mahdollista että tämä mies kulkee täällä eikä hyväksy sitä, että täällä asuu nyt tavallinen perhe. Mikään älyttömän riähkä tämä mies ei voi olla, kun kiusaa ei ole vanhemmilleni tietääkseni tehnyt. Me olemme käsittääkseni kievarin jälkeen ainoat asukkaat tässä paikassa. Talo on myös ollut kovin ongelmainen neljänkymmenen vuoden aikana, hometta ja hometta, korjattu on vaikka mistä, purettu ja rakennettu uudestaan. Vanhemmat on "loukussa" täällä, koska kymmenen vuoden välein homehtuvaa taloa ei saa myytyä kenellekään. Jos yrittäisi, jos uskaltaisin puhutella tätä isäntää ja pyytää häntä lopettamaan vierailunsa, ja mahdollisen talon hajottamisen.

[unelmassa]

En voi tarpeeksi korostaa sitä että omat rajat on osattava asettaa eikä tällasia ihmevieraita tarvitse sietää jos niistä tulee ärsyttävä olo.
Joskus taas tällainen "kuollut" tuntee mediaalisen ihmisen läheisyyden lohduttavana ja siksi takertuu.

Jep, näin pitääkin olla. Hyvä muistutella sitä välillä. Jännä, että mediaalisuus näkyy jo pienessä lapsessa, kun muistan ja tunnistan tämän saman tyypin olleen talossa ainakin koko minun elinikäni. Kun talossa yöllä esim nukkuu muita, hänen läsnäolonsa ja kiusantekonsa ei ole niin vahvaa, olen ajatellut että muut henkilöt talossa samanaikaisesti toimivat eräänlaisena "stopperina". Kirjoitan jos jotain vielä ilmenee, mutta kiitos lämmöstäsi!

Hei, mulla tuli mieleen, et oisko tää "liikkuja"..se kievarin pitäjä..mies ollut ..mulla tuli kuva hänestä paksu villapusero päällä ja pitkävartiset saappaat jalassa.  ..Mut voisin illalla kokeilla.."puhua" tuonne yläkertaan.

Jätinkin edellisestä viestistä kirjoittamatta,kun ajattelin etten ohjaile omilla ajatuksillani, jos joku saisi kiinni jostain. Hätkähdin, kun mainitsit nuo saappaat, koska minulle on tullut mieleen, että tämä vierailija on polven alle ulottuvat tummanharmaat saappaat jalassa kulkeva mies, jolla on pussihousut, vahvatahtoinen maalaismies, ei herra eikä narri.

Jos viitsit ja ehit ja haluat niin siitä vaan, ota yhteyttä! Yritin netistä löytää tietoa tästä kievarista, koska paikka ja tarkka kievarin nimi on tiedossa. En löydä netistä kuitenkaan mitään. Hyvin mahdollista että tämä mies kulkee täällä eikä hyväksy sitä, että täällä asuu nyt tavallinen perhe. Mikään älyttömän riähkä tämä mies ei voi olla, kun kiusaa ei ole vanhemmilleni tietääkseni tehnyt. Me olemme käsittääkseni kievarin jälkeen ainoat asukkaat tässä paikassa. Talo on myös ollut kovin ongelmainen neljänkymmenen vuoden aikana, hometta ja hometta, korjattu on vaikka mistä, purettu ja rakennettu uudestaan. Vanhemmat on "loukussa" täällä, koska kymmenen vuoden välein homehtuvaa taloa ei saa myytyä kenellekään. Jos yrittäisi, jos uskaltaisin puhutella tätä isäntää ja pyytää häntä lopettamaan vierailunsa, ja mahdollisen talon hajottamisen.

Juu..mulla tuli samanlainen kuva siitä miehestä. rauhattomana kävelee ja kattelee paikkoja,että onko ne samassa kunnossa kuin ennen....Mutta minäpä yritän puhua enkeleille. .illalla..et jos se mies lähtisi pois teitä häiritsemästä. kun eihän tuollainen ole yhtään mukavaa..
Rauhaa ja valoa teille.

Hei, laitoin sulle yv.

[Verninia]

Kiitokset valtavat Unelmassa ja Pikkari! Tänään tuntuu jo rauhallisemmalta, mutta vielä ei voi tietää onko isäntä osannut lähteä pois mailtaan, sen näyttää aika. Varmistelin tässä kiinteästi asuvilta vanhemmilta, he eivät ole koskaan aistineet muuta kun napinan ja kopinan, mutta "sitähän tapahtuu jokaisessa talossa". Niinhän sitä tapahtuu.

Toivon kovasti, ettei tarvitse enää kokea tämmöisiä kauhuhetkiä, vaikka olento ei vaarallinen olisikaan. Helpottavaa myös kuulla, etten ole kuvitellut kaikkea, koska sitäkin voisi tapahtua! Lähden tästä selvittämään kylässä asuvalta 90-vuotiaalta mieheltä tässä paikalla olleen kievarin taustoja, hän voisi kuulema tietää tarkempia tarinoita ja faktoja, menen kysymään nauhurin kanssa heti lähipäivinä, nyt kun se vielä on mahdollista.