seuraava »

[Ave^^]

Aina sitä on tullut pidettyä    sijaintia jotenkin hieman huonona. Mutta eihän se sitä todellakaan ole.  Kauris on hyvin syvä ja aistillinen merkki loppujen lopuksi.

Ensimmäinen kauhistus on totta kai se, että kun venus kuvaa sitä miten ilmaisemme tunteitamme, niin miten se niin rajoittuneessa merkissä kuin kauris toimii? Kuitenkin, mielestäni kauris kyllä ilmaisee tunteensa, maalementin tavoin käytännöllisemmin vain. Ongelmat tulevat vasta siinä vaiheessa jos toisen tyyppinen ihminen ei ymmärrä sitä. Kysymys on siis vain ihmisten erilaisuudesta. Kauris on hyvin luotettava merkki, sillä venus siellä möllöttäessään ei halua leikkiä. Se on valmis antamaan itsestään kaiken ja ottamaan asiat vakavasti, vähemmästäkin siinä sitten ollaan varovaisia.
Pidän kauriin tunteita hyvin vahvoina, ja kun luottamuksen on voittanut, se osoittaa rakkautensa käytännön teoilla, läheisyydellä ja vierellä pysymisenä vaikka maailma heittelisikin. Mielestäni kaurisvenus jos mikä arvostaa läheisyyttä ja kosketusta, onhan se maaelementtiä. Kauriin tunteet ovat voimakkaat. Olen lukenut niinkin, että venus kauriissa on hyvin seksuaalinen sijainti, maaelementtihän on varsin aistikas jos vain niin haluaa.

Saturnuksen ja kauriin teemaan liittyy myös se, että niihin kontaktissa olevien planeettojen teemat ihminen ottaa elämässään hyvin vakavasti, ja tämä tarkoittaa sitä että pienikin epäonnistuminen tai kolhu voi satuttaa ja stressata paljon. Itse asiassa se minkä ihmiset näkevät kauriin kylmyytenä onkin tosiasiassa paljon haavoja. Ja kun elämä kolhii, kauriille syntyy tarve kontrolloida itse elämänsä tapahtumia, johtavan merkin teeman mukaisesti.

Sittenhän venukseen liittyy myös tyylitaju ja ulkonäkö. Sanoisin, että kaurisvenukselle on tärkeää se miltä näyttää ulospäin, millaisen kuvan antaa. Vaikka tyyli ei nyt välttämättä olekaan juuri se mikä perinteisesti liitetään kauriiseen (vaikuttaahan muukin kartta), niin antaa se silti aina sen sivauksen että ihminen miettii kaksi kertaa ennen kuin menee jonkin koltun kanssa ovesta ulos.

Oma naiskuva. Itse olen nainen ja    . Olen tätä miettinyt paljon, ja lopultakin tullut siihen tulokseen, että olen varsin perinteinen nainen. Pitäisin siitä perheestä jossain rauhallisessa paikassa, lääniä ympärillä (maaelementti). Toinen ajatus liittyy kauriin johtavaan laatuun, nimittäin se että vaadin itseltäni voimaa pitää hommat kasassa, että se en voi olla minä joka kulkee mukana vapaamatkustajana, vaan minun täytyy ottaa vastuu siitä miten asiat sujuvat. Tämä siis venuksen teeman alueilla. Jonkinlainen johtava äiti -käsitys. Velvollisuudentunto. Sellaisia asioita..

[nikki]

Ilmeisesti olet miettinyt paljon, eikä siinä mitään.
Taivahallakin 
ja eikun spontaanisti uudelleen..

http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=29681.0

[Ave^^]

 
Näköjään jotkut asiat sitten ovat pinnalla elämässäni kun toistan itseäni.  : 

[ancelica]

Kolmas   (mutta 'mutual reception'   ) Uskollinen, ja rehellinen. Mutta tosi vaikea puhua tunteista. Liian 'cool' välillä - ja vaikka olisi jostakusta kuinka kiinnostunut sitä voi olla vaikea ilmaista. Pelkää juuri sitä haavoittumista ja näyttää kovalta ulospäin. Tulee otettua kaikki pienetkin ihastumiset välillä ihan liian vakavasti. Se on ehkä se juttu mitä pidän hankalana   - on todella tosissaan, mutta ei pysty ilmaisemaan sitä, ainakaan ensimmäisenä.
Joskus saattaa vaatetuskin olla saturniaaninen - gootti tms muuta mustaa. Mutta hyvin tarkasti mikä koru tms sopii minkäkin kanssa.
 Kun mä nyt vaan en ole sellainen tunteista puhuva halipusu-tyyppi - niin sellaista musta ei tuu. Mut mene nyt sit jollekkin astrologiasta tietämättömälle miehelle selittään että kun mulla on Venus Kauriissa niin mä en halua avautua tunteista niinkun ehkä moni muu nainen. Ehkä tällä teemalla vois kuitenkin yrittää miehelle selittää sitä ns. erilaisuutta. Rakkaudenilmaisu voi olla vaikka se että tekee ruokaa.
Mä en ole perinteinen nainen, muut tekijät kartalla vaikuttaa siihen.
Ja tuo on sitten jännä tuo    mikä siinä sitten heittää ihan omia juttujaan.

[Eileithyia]

Täällä kans yks venus kauris nostaa kätensä. Kaiken lisäksi minulla on myös satunrus kauriissa ja kaikki viitosessa. 

Minä ihastu helposti js kun ihastun niin (valitettavasti) se on sitten jotain syvempää eikä lähde minusta kirveelläkään. Minä kun mielelläni olisin semmoinen joka pystyy vaan menemään tuolla kaikkien kanssa, vaan kun ei.  Ei syty vaikka kuinka yrittäisi jos ei henkilön kanssa ole joku vähintäänkin sielullinen yhteys, saakeli.

Ja mitä tuohon cooliuteen tulee niin minä kyllä pystyn näyttämään tunteeni, mutta kun en näytä. Minä en todellakaan alennu liehittelyyn, vaan se jota liehitellään.  Siis meinaan esim. vaikka baarissa jos nyt joskus harvoin sinne eksyn. Tavallaan se on myös sitä kontrollin pitämistä itsellä, ei tule noloja tilanteita jos iskettävä osoittautuukin idiootiksi ja mitäs siinä sitten teet, yrität liueta paikalta.

Samallahan se on myös tavallaan testi, onko toisella rohkeutta tulla jutteleen, onko sinusta kumppaniksi minulle jne.

Suhteessa kyllä rakastan läheisyyttä ja nimenomaan fyysistä kontaktia mutta julkisesti olen kuin emme olisi pari ollenkaan. Toisaalta osaan kyllä mukautua. Että jos nyt toinen välttämättä haluaa julkisesti roikkua kiinni, niin mikäpä siinä sitten mutta sanonpa vaan että piilosuhteet on jännempiä.

Ja silloin kun muut touhottavat ihastuksistaan niin minä vaan tuhahdan ja olen NIIN COOL niin cool että.. Kun minähän en tuollaisiin vouhotuksiin alennu, minulla nääs on ELÄMÄ.  Jos olen ihastunut, en todellakaan myönnä sitä. En tee elettäkään ilmaistakseni tunteeni tyypille, päin vastoin. Pyrin peittämään ne mahdollisimman hyvin.. Kun on se vaan niin noloa. Tyyppi saa sitten itse tonkia totuuden esiin minusta. Jos on tonkiakseen.
Olen hyvin pidättyväinen siitäkin syystä että en halua satuttaa toista (minulla kestää hetki setviä tunteeni ja varmistua että mitä tämä on) antamalla turhaa toivoa. Itse osaan käsitellä sydänsurut mutta sitä en kestä jos loukkaan toista.

Niin ja jos vaatteet ei mätsää niin päivä on pilalla. Se nyt on sanomattakin selvä.  Kyllähän minä mielelläni kauniiksi laittautuisin jos osaisin vaan kun olen liian rämäpää ja kömpelö jousimiestyttö niin olen jättänyt homman sikseen.

Mitä naiskuvaan tulee niin en todellakaan ole perinteinen nainen. Inhoan perinteitä. En halua lapsia saatikka perhettä. Naimisiin en mene. Piste. Tuskin koskaan tulen asettumaan aloilleni saatikka lopettamaan työntekoa. Minä teen töitä kuolemaani asti. Olen itsenäinen, määrätietoinen ja urakeskeinen nainen. 

[Ave^^]

Kolmas  (mutta 'mutual reception'  ) Uskollinen, ja rehellinen. Mutta tosi vaikea puhua tunteista. Liian 'cool' välillä - ja vaikka olisi jostakusta kuinka kiinnostunut sitä voi olla vaikea ilmaista. Pelkää juuri sitä haavoittumista ja näyttää kovalta ulospäin. Tulee otettua kaikki pienetkin ihastumiset välillä ihan liian vakavasti. Se on ehkä se juttu mitä pidän hankalana  - on todella tosissaan, mutta ei pysty ilmaisemaan sitä, ainakaan ensimmäisenä.
Joskus saattaa vaatetuskin olla saturniaaninen - gootti tms muuta mustaa. Mutta hyvin tarkasti mikä koru tms sopii minkäkin kanssa.
 Kun mä nyt vaan en ole sellainen tunteista puhuva halipusu-tyyppi - niin sellaista musta ei tuu. Mut mene nyt sit jollekkin astrologiasta tietämättömälle miehelle selittään että kun mulla on Venus Kauriissa niin mä en halua avautua tunteista niinkun ehkä moni muu nainen. Ehkä tällä teemalla vois kuitenkin yrittää miehelle selittää sitä ns. erilaisuutta. Rakkaudenilmaisu voi olla vaikka se että tekee ruokaa.
Mä en ole perinteinen nainen, muut tekijät kartalla vaikuttaa siihen.
Ja tuo on sitten jännä tuo    mikä siinä sitten heittää ihan omia juttujaan.

Tuo kuulostaa niin tutulta. Hienoa että muutkin    jaatte kokemuksianne. 

Minä taas olen viime aikoina pikku hiljaa alkanut tulla siihen johtopäätökseen, että taidan tosiasiassa kyllä olla se halipusutyyppi sisältä, vaikken olisi uskonut, jossain vaiheessa se vielä tulee ulos enemmän.. Tajusin sen siinä vaiheessa kun lopetin inhoamasta omaa viileyttäni.

Suhteessa kyllä rakastan läheisyyttä ja nimenomaan fyysistä kontaktia mutta julkisesti olen kuin emme olisi pari ollenkaan. Toisaalta osaan kyllä mukautua. Että jos nyt toinen välttämättä haluaa julkisesti roikkua kiinni, niin mikäpä siinä sitten mutta sanonpa vaan että piilosuhteet on jännempiä.

Olin joskus tuollainen itsekin, mutta minulla tuo    pistää herkistelemään, ja olin jatkuvasti sellaisessa sisäisessä ristiriidassa tuon kanssa. Nykyään kyllä ihan tosissaan rakastan sitä kun voi halailla julkisesti ja muuta. Vaikka vähän jähmeä voin välillä ollakin...  : Ja totta kai on pikkasen sitäkin mukana että haluan että koko maailma näkee että tässä on mun mies. Olkoot kateellisia vaan.    En mä tykkää piilotella..

[ancelica]

  aikas samanlaisia tulkintoja. Unelmoin siitä halipusu-vaiheesta, mutta se vaan ei ole koskaan ottanut toteutuakseen - etenkään julkisesti. Piti jo alunperin lisätä että välillä näkyy  ja alasolmu. Tykkään tehdä vaikutuksen ja seurailen mielelläni joidenkin eleiden ja tarkasti harkittujen lauseiden vaikutuksia. Tykkään flirttailla, ja sama ukko koko elämän kuullostaa...ääk - se pitäis olla todella kaksoisliekki jota tuskin tapaan.
Mutta sieltä sen Leijonan näyttelyn ja shown takana kurkkii pikkiriikkinen ja vähän vakava Kauris Venus 
Joo, perinteet ja perheet yiks, mut mä nyt oonkin  - alkaa olla sen verran päälle 30 mittarissa et se biologinen kello ei enää tikitä, se on vaimennettu. (Monesti vielä kolmekymppisenä sanotaan et ei ikinä lapsia, mut sit tulee muutaman vuoden päästä yht'äkkinen pakottava tarve.)

[Eileithyia]

  En mä tykkää piilotella..

Minä taas tykkään.    Taitaapi olla se meikäläisen  joka sen tekee.

[Ave^^]

Joo, perinteet ja perheet yiks, mut mä nyt oonkin   - alkaa olla sen verran päälle 30 mittarissa et se biologinen kello ei enää tikitä, se on vaimennettu. (Monesti vielä kolmekymppisenä sanotaan et ei ikinä lapsia, mut sit tulee muutaman vuoden päästä yht'äkkinen pakottava tarve.)

Heh, eikö se niin ole ettei koskaan kannata sanoa ei koskaan?   Sillon sitä varmastikin tulee vielä tekemään niin kuin kieltää..  


Noista perinteistä, olen aina ajatellut että joo, eihän se suhde nyt maksimissaan kun 5 vuotta kestä, jos tulee lapsia niin ehkä vähän kauemmin. Mutta nyt ajatus samasta miehestä elämän loppuun ei tunnu yhtään hassumalta..  :   Olen alkanut ajattelemaan muitakin asioita mitä siihen liittyy, ettei sitä oikeestaan tarvitse sitä rakastumisen huumaa uudestaan ja uudestaan aina kokea, vaan sitten tulee peliin uudet asiat..
Tai sitten tää on vaan taas sitä että muuten sitä ollaan niin kyynisiä kun voi, mutta kun ihastuu niin kummasti alkaa taas uskomaan kaikkiin se oikea-juttuihin.  



Mutta te muut   , oletteko turvallisuudenhakuisia rakkaussuhteissanne? Ja millä tavalla? Tähänhän se liittyy, kun sanotaan että venuskauris nai rahaa tai vanhemman puolison tai mitä muuta vielä. Se on kuitenkin yksilöllistä mitä kukakin pitää turvallisen tuntuisena, minkälaista turvallisuutta hakee, niin siksi ihan noin ei voi yleistää..

[ancelica]

Ave:
Mä olen kans miettinyt tuota turvallisuudenhakuisuutta - ja hakenut varsinkin nuorempana kaikkea muuta kun turvallisia miehiä. Monet ihan jopa vaarallisia. Big bad boys with big bad motorbikes  Rahaa, koulutusta, ammattia en ole koskaaan älynnyt ajatella kun vasta jälkeenpäin. Nuorempana oli tietty vähän vanhempia miehiä, mut noi perus- -teemat ei oikein mulla toteudu. Haaveena olis kyllä sellainen mies, vielä joskus, jolla olis vähän pätäkkää, mutta ihastun edelleen aina niihin jollain tavalla erikoisiin.  usein nai rikkaaseen sukuun, mut on kyl nyt jäänyt väliin.
Samantapaisia mieskokemuksia on mun kavereista kaikilla  , jopa edesmennyt isoäitini mukaan lukien. Aikanaan hänen tekemisensä olivat hyvinkin radikaaleja.
Jotenkin tuo  on aika vähän aspektoituneena jotenkin jäänyt muiden jalkoihin.
  - erilainen tapa rakastaa - ehkä mä ryhdyn vielä lepakoksi  tuskin.

[Eileithyia]

Mutta te muut   , oletteko turvallisuudenhakuisia rakkaussuhteissanne? Ja millä tavalla? Tähänhän se liittyy, kun sanotaan että venuskauris nai rahaa tai vanhemman puolison tai mitä muuta vielä. Se on kuitenkin yksilöllistä mitä kukakin pitää turvallisen tuntuisena, minkälaista turvallisuutta hakee, niin siksi ihan noin ei voi yleistää..

En ole, ainakaan talouden kannalta. Mua niin ärsyttää aina tuo stereotyyppi venus kauriista, vaikka kaurishan nimenomaan pyrkii itsenäisyyteen (varsinkin omaisuudessa) ja varmasti pitää itse huolen omista rahoistaan.

Eri asia varmaan sitten jos venus kauriissa kakkoshuoneessa, semmonen voiski ehkä naida rikkaan?
Niin tai paremminkin venus leijonassa kakkoshuoneessa voisi olla semmoinen tyyppi?

Vanhemmisa heiloista en oikein tiedä. Lähtökohtaisesti en ole vanhempiin ihmisiin päin, mutta ei sitä koskaan tiedä kehen retkahtaa sitten loppujen lopuksi JOS RETKAHTAA (katsokaas, kun minä olen niin cool, ettei minulle koskaan..). 

Rakkauden huuma? Mitä se on? Minä en koskaan ole ollut varsinaisessa huumassa, olen melko realistinen ja jalat maassa tyyppi että en sokaistu ihan tyystin kenestäkään ja muistan aina että kaikki ovat vaan ihmisiä eivät mitään ritareita valkeine ratsuineen. Varmaan Saturnus kauriissa tekee sen mulla. Muutenkin.. Saatan olla outo mutta väitän että sydänsurut tuntuvat jopa hyvältä.. Se kun sattuu. Tuntee ainakin jotain. Ja ne saa tuntemaan itsensä vapaammaksi ja itsenäisemmäksi, jotenkin.

[rovatar]

Eri asia varmaan sitten jos venus kauriissa kakkoshuoneessa, semmonen voiski ehkä naida rikkaan?

Venus Kauriissa ja toisessa huoneessa.

Pisin suhteeni vuosia sitten oli mieheen, jolla oli rahaa, omaisuutta, kaupungin upein  talo ja kolme autoa tallissa. Mersuja kaikki.
Ja valtaa. ( Juno 10 h)

Aikansa ihanaa elämää, kun kaiken sai , mitä älysin pyytää.
 Mutta jossain vaiheessa tunsin olevani näyttelyesine, jolta pikkuhiljaa vietiin omaa määräysvaltaa…ainakin aloin tuntea niin.
En halunnut olla kenestäkään, enkä varsinkaan kenenkään rahoista riippuvainen.

Jätin kaiken, sukulaisten ja ystävien kauhisteluista huolimatta ja lähdin tyhjän päältä hankkimaan omaa  taloudellista riippumattomuutta ja itsenäisyyttä.
Ja sain samalla kaipaamani vapauden. ( Uranus Suurristini osa).

Ihastun helposti ja puhun paljon tunteistani, ajoittain vaihtelen miehiä vähän väliä,
joka johtunee taas Kuustani Kaksosissa, 7. huone, mutta rakastu en.

 Enkä aloita vakavaa suhdetta, ennen kuin olen tarkkaan katsonut, onko mies turvallinen, vakaa ja sellainen, jonka kanssa syntyy pitkä, luottamuksellinen suhde.

Viimeisimmät pitkät ja lyhyet suhteeni ovat kaikki olleet Kauris-miehiin. Ja osa huomattavsti minua nuorempia.
Jokaisen eron jälkeen meistä on tullut hyviä ystäviä, joiden kanssa pidämme jatkuvasti yhteyttä.

En millään lailla halua sitoutua kehenkään, jos en ole varma tunteistani ja niiden kestävyydestä.
Myös toisen osalta testaan niitä jatkuvasti.
 En myöskään halua olla suhteessa, jossa toisesta on tullut itsestäänselvyys.

Varauksellinen, syvältä tunteita kaiveleva…( Asc Skorppari) , kepeä, nopeasti tutustuva, mutta vaikeasti sitoutuva.
En voisi kuvitella meneväni naimisiin, koskaan.

Venukseni on kolmiossa Marsiin ja Plutoon, sekstiilissä Neppariin, kvinkunssissa Kuuhun ( näkyy hyvin elämässäni) ja neliössä Mc:hen.

Minusta on usein miehet sanoneet..ihanan iloinen ja positiivinen pohdiskelija, jolla on pirun sydän.
Enkeli ja piru samassa ihmisessä.
 

[rovatar]

Minulla on  
Olen ehdottoman turvallisuudenhakuinen parisuhteessa, mutta lähinnä tunnetasolla. Luottamuksen rakentaminen toiseen ihmiseen vie aikaa. Olen suhteen alussa varovainen, ehkä hieman epäileväinen, enkä näytä tunteitani kovinkaan avoimesti. Otan kuitenkin suhteen vakavasti alusta lähtien. Kun luottamus on muodostunut, niin se myös pysyy. Taloudellisesti haluan tulla toimeen omillani.

Ihan sama minullakin. Luottamuksen saaminen toiseen ja sen varmistaminen on tärkeää. Enkä näytä syvempiä tunteitani helposti...kun itsellänikin niiden syntyminen kestää kauan. Varauksellinen sisimmältäni. Kaikessa kanssasi samaa mieltä.

Tosin tuo Kuuni Kaksosissa tosiaan ja kun vielä ihmissuhteiden huoneessa, vie minua tutustumaan pinnallisesti moniin ihmisiin...monia lyhyitä kokemuksia...
Mutta en ota niitä heti vakavasti...olen oppinut itsestäni,
että tarvitsen paljon uusia suhteita, pinnallisesti...ja aina ruoho vihertää aidan takana,
mutta myös sen alan pikkuhiljaa oppimaan...

Että
Kyllä sitä voi pysyä yhdessäkin suhteessa,
kun luottamus on saavutettu..
ja omalla kohdallani olen huomannut,
että miehen pitää olla vakaa, luotettava,
mutta myös omaa tilaa antava,
huumorintajuinen, pohdiskeleva, aktiivinen, tarmokas, älykäs, komea, ....jatkanko ...

Minulla on suuret toiveet ja kriteerit...


mutta en edes itse niihin kykene...
 
olen oppinut joustamaan, hieman, miestenkin kohdalla.
 

Lisäys.
Suhteisiini liittyy paljon sellaista järjellä vahvistamista. Vaikka tunne sanoisi mitä, mietin onko järkeä?
Mihin perustuu,
onko kestävyydelle jatkoa,
mitä yhteiselo voisi olla,
haluanko sitä, mitä elämä toisen kanssa olisi, käytännössä, jatkossa?
 
 

[Eileithyia]

Minulla on  
Olen ehdottoman turvallisuudenhakuinen parisuhteessa, mutta lähinnä tunnetasolla. Luottamuksen rakentaminen toiseen ihmiseen vie aikaa. Olen suhteen alussa varovainen, ehkä hieman epäileväinen, enkä näytä tunteitani kovinkaan avoimesti.

Luottamuksen saaminen toiseen ja sen varmistaminen on tärkeää. Enkä näytä syvempiä tunteitani helposti...kun itsellänikin niiden syntyminen kestää kauan. Varauksellinen sisimmältäni.

Minä en edes aloita suhdetta ennen kuin luottamus on muodostunut. 

Niin, ja tiettyihin faktoihin perustuvaa järkeilyä minullakin esiintyy.

[rovatar]

Minä en edes aloita suhdetta ennen kuin luottamus on muodostunut.  

Niin, ja tiettyihin faktoihin perustuvaa järkeilyä minullakin esiintyy.

No mie aloitan suhteita, johtuen tuosta    ,
mutta en anna kenellekkään lupauksia,
enkä itse ota niitä suhteita vakavasti,
ennenkuin olen ne järkisyillä testannut ne luottamuksellisiksi ja vakavasti otettavaksi.

Minulla on ollut paljon ns. pintapuolisia suhteita, joissa yleensä mies on kauhean rakastunut minuun...mutta itse en koe muuta kuin juuri sitä näyttämisen halua.

Komeita, rikkaita, nuoria...älykkäitä, hyvin pärjääviä...muiden kadehdittavia..

Mutta ei minun suuret, omat tunteeni ole olleet siellä...

Omat suuret rakkauteni ovat olleet erikoisia,
omantiensä kulkijoita,

 hyvin vahvoja ja rohkeita persoonia,
särmikkäitä,
erikoisella tavalla yhteiskunnassa eläviä. ( en kerro enempää)

Ehkä tuo Uranus on kartallani 8h. niin vahva, että miehetkin ovat niin hiton persoonallisia...

ja kun itse olen vahva , niin on noilla miehilläkin vahvoja kuvioita...
mm. nykyisellä, ihan varteen otettavalla seurustelukumppanilla
stelliumin Kauriissa,   ,        

En mie heikon kans pärjäiskään.
Miehen pitää olla MIES!