seuraava »

[Ratkaisu]

Olen ajatellut ja hyväksynyt omalla kohdallani sen, että allergiani, satunnaiset tosin, ovat suurimmaksi osaksi stressin ja erilaisten emotionaalisten kriisien aiheuttamia ja yleensä helpottuvatkin mitä seesteisempää ja tyydyttävämpää elämää pystyy elämään. Itselläni siis ymmärrän nämä, mutta olen pitkään miettinyt sitä, että miten tämä pätee vaikka aivan pienellä vauvalla. Osalla lapsistahan on erittäin pahoja allergioita aivan syntymästä saakka ja ne vaativat erittäin paljon paneutumista vanhemmilta mm. erityisruokavalioon. Kuinka tälläinen sitten selitetään energisesti? Onko kyse edellisten elämien kauista? Onko tämän pahasti allergisen lapsen tarkoitus opettaa näille vanhemmilleen jotain tätä kautta? Vai voiko kyseessä olla erittäin herkka yksilö joka aistii vanhempiensa stressiä tai muita negatiivisia energioita?

Kuinka olette tämän asian nähneet? Itsestäni tuntuu ainakin pahalta ruveta syyttämään automaattisesti vanhempia. 

[Hiisitär]

Jaa-a, eiköhän siellä menneet elämät paina päälle aikalailla. Suurinpia energisesti allergioiden aiheuttajia lapsille ovat kaikenmaailman saasteet ja myrkyt ilmassa, vedessä ja ruoassa. Lisäaineilta ei voi välttyä oikein mitenkään, jos ei osta aina luomua tai pysty kasvattamaan ruokaa itse kotona. Nämä aiheuttavat epätasapainoa kehossa, josta allergiakin syntyy. Akupunktuurista olen kuullut monen pahasti allergisen lapsen vanhempineen saaneen apua.

Toisaalta, ei pidä väheksyä myöskään vanhempien, kodin, koulun tai vastaavan energistä vaikutusta lapseen, sillä kaikkihan vaikuttaa kaikkeen. Joka sukupolvi on aina edellistä herkempää, noin yleisesti ottaen, joten allergiatkin kasvavat. Jos ulkoapäin kaikki näyttäkin olevan hyvin, voi energiatasolla jossain sisimmässä olla ikäviä juttuja, jotka lapsi aistii. Muistan itse 6-vuotiaana olleeni viikonlopun serkkujen luona ja vaikka leikittiin ja oli mukavaa, tulin takaisin kotiin masentuneena. Istuin vain sohvatuolilla ja ihmettelin mikä minua vaivaa, kun mikään ei huvita. Vanhemmat ja sukulaiset tietysti kauhuissaan soittelivat sinne tänne ja tenttasivat oliko serkkujen luona sattunut jotain, mutta en osannut vastata. En ymmärtänyt sitä itsekään.

Aikuisiällä olen saanut tietää kyseisen perheen erittäin vakavista ongelmista niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin tasolla. Asunnossa ja ihmisissä ollut negatiivinen energia tarttui siis mukaani ja aiheutti minulle masennuksen.

[^^Queen Nefertiti^^]

Louise L Haylla on asiaa aiheesta, googlaa.

[Ratkaisu]

Kiitos vinkistä =)

Tuohon AthaMaaritin viestiin, että syitähän on tosiaan varmaan monia noihin allergioihin, yhtä monta kuin on lastakin. Mutta tuo on kyllä varmaan aika suuri syy tuo, että jokainen sukupolvi on edellistä herkempi ja aistii esimerkiksi vanhempien stressin aika helposti.

[indiima]

Omalta kohdaltani voin vastata. Olen lapsesta asti ollut tosi allerginen kaikelle. Nykyään en ole enää allerginen aiempaan verrattuna juurikaan, mitä nyt kukkeimpaan koivuaikaan olen läikykäs kuin lehmä.

Itse näen allergioideni katoamisen olevan suorassa suhteessa sekä ravintoni laadun paranemiseen sekä siihen, että olen työstänyt paljon mm. hylkäämisen pelkoa ja muita random pelkoja esim. eloonjäämiseen ja selviytymiseen liittyen. Olen ollut kotini ilmapiiristä (pelottava iskä) ollut hyvä pelkäämään, ja siitä olen aikuisena oppinut pois. Lapsuuden kotini negatiivinen ilmapiiri on myös muuttanut äitini allergiseksi elämää kohtaan. Hän on vähitellen allergisoitunut eläimille, viljoille, pölyille jne.

Olen ratsastanut 6-vuotiaasta lähtien ja yhdessä vaiheessa äitini "aivopesi" minut pelkäämään itsensä lailla allergiaa. Kuitenkin kasvoin päänsisäisestä allergiastani ulos ja nykyään en koe mitään oireita ja testit ovat hevosten kohdalla täysin puhtaat. HYVÄ MINÄ! 

Ajattelen, että luonnonmukaisella (luomu, mahdollisimman vähän käsitelty, tuore ja lähi-) ruoalla ihmiset olisivat sekä terveempiä kehostaan että mielestään.

Vyöhyketerapeuttini kuvasi tänään hyvin kuinka hänen mielestään osa ihmisistä on menettänyt herkkyytensä, joka primitiivisillä ihmisillä on ollut - se keho-mielisuhde (lempiaiheeni.) Ihmisistä on tullut ns. puisia. Pökkelökansaa kasvatetaan einespitsalla. Kyllä, olen ruokakonservatiivi, oliiviöljyä ja perunaa sen olla pitää, ei mitään rasvaa 0.000 prosenttia tuotteita.

(P.S. En myöskään käsitä kuinka on mahdollista, että mainosmaailma saa syyllistää naisia heidän syömisestään. "OSTA FLAT STOMACH MUROJA: Saat kiinteytysDVD: n kaupan päälle!) ISO MURR!

Syökää voita ja turkkilaista jogurttia, sanon mää. Ja vittu laihdutte, kun tiedätte syöneenne jotain. -kele.

[OonaLiinu]

Mielenkiintoinen aihe -itselläni ei ole allergioita -miehelläni siitepölyihin. Meillä on yksi allerginen ja toinen joka ei ole allerginen...

Allerginen lapsonen alkoi oireilla parin viikon iässä -meillä syödään luomusti, ei koskaan eineksiä, lisäaineet+säilöntäaineet minimissä jne. Näin on melkein aina ollut -maalta kun kotoisin ollaan. Ja kyllä se mietitytti että miksi?

Alku kun oli melkoista, imetys meni samalla dieetillä kuin esikoisen ruokavalio oli -saatiin antioksidanttiklinikalla hivenaineet+suoliston bakteerikannat kuntoon. Se helpotti paljon tilannetta. Vyöhyketerapiaa on saanut syntymästä lähtien joka viikko, se auttoi uniin ja ihottumaan. (Ja nyt löydettiin homeopaatti, joka hoitaa siitepölykauden aikanakin...)

Meillä tilannetta ollaan pohdittu ja tultu siihen tulokseen, että isoin myötävaikuttaja meillä allergioihin oli synnytys (ja viimeinen kk raskaudesta) joka medikalisoitiin -synnytys käynnistettiin, epiduraali+muut puudutteet+ komplikaatiot , pelko että lapselle tapahtuu jotain + antibioottikuuri heti alussa.. Lapsen+äidin suoliston bakteerikanta  meni huonoksi ja melkoinen syntymästressi se oli lapsellekin. Vaan kun tilanne alkoi mennä mönkään ja lääkärit oli mitä oli -en saanut tilanteessa olla aktiivinen...

Ja antibiootin jälkeenhän nuo oireet lapsella alkoivat. Eli varmasti se stressi synnytyksen aikana+toipumisessa myötävaikutti, ja tämä antibiootti laukaisi..

Toisen lapsen syntymä oli puhdas luomu-versio -ihana kätilö+ei mitään medikalisointia, tilanteessa ei juurikaan stressiä. Lapsi on allergiaton.

Se tuntuu  pahalta, kun usein syyttävä sormi vanhempiin ensin suunnataan, kun allergioita lapselle tulee... (Toki osalla on varmasti myötävaikutusta perheen+kodin stresseillä, ravinnolla ym...) Mutta en usko että syy aina vanhemmissakaan olisi. Olisi toki pitänyt toimia ensikertalaisena toisin synnytyksessä, vastustaa antibioottia ja osata moni hoitotoimenpide vastustaa... Mutta siihen ei voi jälkikäteen vaikuttaa. Sitä en tiedä mitä kaikkea keho esi-isien tilanteista mukana kantaa ja miten ne vaikuttavat?

Mutta meillä molemmat ovat yhtä hartaasti toivottuja ja odotettuja lapsia-hoidettuja ja kodin ilmapiiri on samanlaisena ollut kokoajan. Silti toisella on -toisella ei. Mystistä, mutta on mukava lukea pohdiskeluita ja kokemuksia muilta -allergioita kun on nykyään huolestuttavan paljon!