seuraava »

[Ametistitar]

Olen seuraillut tätä palstaa viime aikoina vain sivusta, mutta aina silloin tällöin täällä törmää tuttuihin tyyppeihin, ihan vahingossa. Rajatiedon harrastajien ympyrät ovat Suomessa kuitenkin rajalliset koska maa on pieni.

Minua kiinnostaa kovasti vaihtoehtohoidot mutta myös ns. plasebovaikutus, siis herkkäuskoisuus (joka toki voi sekin johtaa paranemiseen, ihminenhän pystyy itse parantamaan itsensä jos vain haluaa). Aihe tuli mieleen seurattuani muutamia nettisivuja ja myös tämän foorumin topikkeja, joissa on uskonnollisen hurmoksen makua. Koska satun tuntemaan monen ns. parantajan menneisyyden irl, niin olen aika hämmentynyt.

En väitä siis etteikö silmänkääntäjäkin voisi olla parantaja, etenkin jos hän itse vakaasti uskoo parantavansa. Mutta kun kuka tahansa voi tälläkin foorumilla saada peräänsä ison lauman herkkäuskoisia opetuslapsia, niin missä menee raja parantamisen ja itsesuggestion, siis plasebovaikutuksen raja?

Eri parantajat myös usein tappelevat siitä, minkäniminen "energia" parantaa, jolloin syntyy huvitttavia koulukuntataisteluita esim. reikin ja muiden energioiden välillä. Myös kristityissä herätysliikkeissä parannetaan ja siellä usein väitetään muun parantamisen olevan "paholaisesta" (siis "ei Jeesuksesta").

Kun otatte vastaan parantavaa energiaa vaikka tuntemattomalta nettiparantajalta, niin mietittekö koskaan, että minkähänlainen hyypiö siellä huseeraa? Mielenterveysongelmainen, rahanahne vai korkeampi olento? Vai onko olennaista halu uskoa, millään muulla ei ole väliä?

Tällä foorumilla oli muutama vuosi sitten mies muistaakseni nimimerkillä "auttaja" ja hänet ilmeisesti lopulta julistettiin häiriköksi ja julkihulluksi =huijariksi), mutta miksi sitten jotkut muut hörhöt saavat varauksetta sädekehän päähänsä? Tämmöisiä vain mietin sunnuntapäiväni ratoksi  :

[Eileithyia]

Tällä foorumilla oli muutama vuosi sitten mies muistaakseni nimimerkillä "auttaja" ja hänet ilmeisesti lopulta julistettiin häiriköksi ja julkihulluksi =huijariksi), mutta miksi sitten jotkut muut hörhöt saavat varauksetta sädekehän päähänsä? Tämmöisiä vain mietin sunnuntapäiväni ratoksi  :

.. ja se sama julkihullu on tullut takaisin ja kulkee nykyään nimellä Jobi. Teksti on samanlaista sekoilua ja piilovittuilua kuin silloinkin. Mies on täys provo, enkä voi uskoa että ihmiset haksahtavat häneen niin helposti ja vielä toistamiseen.  Kyllä tyyppi saa meistä nyt hyvät naurut..

[Alcedo]

Minulla alkaa soimaan hälytyskellot siinä vaiheessa, kun joku alkaa juuri niinkuin Ametistitar mainitsit "tappelemaan" siitä mikä on oikeata energiaa ja mikä ei. Kaikki meille annettu energia on oikeata jollekin ja jokainen löytää joko intuitiivisesti tai kaikkea kokeilemalla itselleen oikean hoitomuodon. Ja parhaimmat naurut olen saanut kuulleesani jonkun kommentoivan esim. reikistä, että "Mitä sitä vanhaa juttuako sinä käytät, etkö ole kuullut, että nykyään puhutaan vain XXX ja XXX.".  Siis oikeasti?!  Jokainen energia on vanhempaa kuin koko maapallo ja sen tallaajat...mutta kaipa se on oltava näissä henkisissäkin piireissä niitä "trendinperään hinkuajia".

Helposti lähtevät ihmiset "uuden" perään juuri silloin kun se
Reikikin lähtisi toimimaan. Silloin se "ego" kyllä osaa sen van-
han kunnon Reikinkin vaikutuksenkin "vaientaa". Ja sen seuraa-
van jutun taas kun sillä alkaisi olla vaikutuksia... Vaikutuksia
siis niihin jutttuihin, joita täällä ollaan käsittelemässä - mutta
ei näemmä uskalleta, vaan mennään sinne itsepetoksen tielle. 

[Ebenia]

Tämä on suuri läksy monelle henkisen tien kulkijalle. Monella täälläkin foorumilla olijalla on varmasti voimakkaat Neptunuksen aspektit kartallaan, jotka herkkyydellään ovat sitten saavuttaneet henkilöt myös tänne meidän pariimme pohtimaan syntyjä syviä, mutta näin astrologisesti esimerkiksi Neptunus-vaikutteisten ihmisten suurin tehtävä on myös ymmärtää se ero hengellisyyden, empaattisuuden ja suoranaisen vedätyksen ja silmään sohimisen väliltä - ja se ei aina ole niin helppoa, kun haluaa uskoa kaikista hyvää! Tiedän sen itse, mutta se PITÄÄ oppia tai voi monessa kohdassa käydä aika köpelösti. Kaikki mikä on kiiltävää ja kuulostaa kauniilta, ei aina syvimmissään sitä lopulta ole...

Se on jotenkin niin ironista, että tännekin palstalle tullaan etsimään usein itseään hengellisten/astrologisten asioiden kautta ja etsimään sitä omaa tahtoa ja omaa halua ja niin helposti sitten hatkahdutaan niihin muiden ihmisten haluihin ja lähdetäänkin seuraamaan niitä...Kai se kertoo sitten siitä, että niin moni meistä on vielä matkalla sinne itseensä kuitenkin...

[Ulkopuolinen]

Todella mielenkiintoinen aihe, jota itsekin olen miettinyt hyvin paljon ja viime marraskuussa, kun tämä skeptikko antautui vaihtoehtoisen hoidon pariin joutui todella miettimään uskonko vai enkö, onko esimerkiksi kaukoparannus plaseboa, mielikuvaa vai totta. Kysymys oli minulle hyvin tärkeä, koska kyse oli kuitenkin terveydestäni. Minä päädyin luottamaan hoitoon ja siitä olen hyvin tyytyväinen, mutta voit kuvitella, kun tämä skeptikkomieli törmäsi ajatukseen, että itse omaan saman parantajan taidon. Silloin vasta jouduin koville. Ja täytyy sanoa, että vieläkin ajoittain epäilen itseäni ja olen sanonut ihmisille teen parhaani, vielä en ole valmis tekemään parannustyötä rahasta, kokemukseni on liian vähäistä.

Onko parantaminen placeboa vai ei, niin kuka sen osaa sanoa. Minusta loppuviimein ihminen itse on itsensä parantaja ja jos hän uskoo parantumiseen hän parantuu. Joten jos minä saan hänet uskomaan omaan parantumiseensa hän parantuu. Toisaalta energiahoitoon uskon, uskon kykyyni jakaa kaikkeuden parantavaa energiaa ja taatusti tiedän monia hoitajia, jotka kykenevät siihen samaan. Pakkohan minun on uskoa, koska olen niin usein nähnyt sen vaikutuksen, silti olen hieman varovainen vielä sanoissani. Aihe on liian uusi minullekin.

Tuota mitä sanoit mielenterveysongelmista, niitäkin on erilaisia, joillakin meistä on ollut hyvin vaikea elämä, mutta onko se vaikeaa tällä hetkellä, onko ihminen oppinut niistä ja mikä tämänhetkinen tilanne on. Se vain on tärkeää. Toisaalta jos on kokenut elämän karuuden ehkä osaa auttaa myös paremmin, koska ymmärtää mitä tuska ja vaikeudet aiheuttavat. Ja toisaalta mihin diagnoosit perustuvat? Yhteiskunnan on tapana kategorioida meidät ihmiset eri luokituksiin, esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö luokitellaan mielenterveysongelmiksi. Sitä se mielestäni on vain jos tuo erilainen energiajärjestelmä aiheuttaa ongelmia. Ja miksi sitten kaksisuuntaisuus aiheuttaa ongelmaa? Erilaisuudessa on vaikea elää, erilaisessa energiajärjestelmässä on vaikea elää.

Itselläni on kaksisuuntainen mielialahäiriö, minulle se on sitä, että elän oman energiani mukaan, joskus sitä on 150% käytettävissä, joskus vain 50 tai jopa 0%, välillä tasapaino on 100%. Tekeekö se minusta mielenterveysongelmaisen? Vain jos yritän elää normi yhteiskunnan mukaan 8-16 töissä, pyrin samaan mihin muut ihmiset ja arvostelen itseäni jos joskus en jaksakaan enempää ja ennenkaikkea vaadin sen mitä parhaimmillaan pystyn. Loppuviimein kaikki minut tuntevat sanovat, että kun toimin niin olen kuin sähköjänis, ehkä minä vain olen silloin tehokas, mutta käytännössä se toimii vain ajoittain, ei missään nimessä kokoaikaisesti. Tämä näkyy itseasiassa astrologisessa kartassanikin. 

Eli onko mielenterveysongelmallinen oikeasti mielenterveysongelmallinen vai vain yhteiskunnan määrittelemä sellainen. Mutta pääsääntö on, että vain terve parantaja voi parantaa. Piste. Silti poikkeuksia tässäkin on, mutta kyllähän he voivat parantaa, mutta oman terveytensä kustannuksella, ei siitä asiakas kärsi, se on hoitaja, joka kärsii.

Toisaalta jos ottaa vastaan energiahoitoa esimerkiksi minulta niin ainakin minä pyydän siunausta hoidolleni, sitä, että ihminen saa antamastani hoidosta vain hänen korkeimmaksi parhaaksi olevat energiat, että hoidollani on suojaus ja varjelus. Loppuviimein minähän olen vain kanava. Energia, jota välitän ei ole omaani. Toisaalta jos ajattelee, että otatkin energiahoitoa niin sanotusti väärin parannusta antavalta, silloin saatkin hänen omaa energiaansa, joka on aina vähintäänkin hieman epäpuhdasta. Toisaalta energiahoitokin pitää oppia, mutta määritteleekö sen että toinen on oppinut käymät kurssit vai se miten on oppinut. Itse en ole käynyt yhtäkään kurssia energiahoidosta, mutta olen saanut opetusta lukuisilta energiahoitajilta. Olenko heikompi taidoiltani kuin ne ihmiset, jotka ovat kalliin kurssin käyneet? Kuka voi määritellä tilanteen, ehkä pitäisi käyttää hoitajia, joiden hoidon tietää tepsivän, jonka maineesta kykenee vakuuttumaan toisten ihmisten kautta. Silloin on hyvillä jäljillä. Vai luottaako vaistoonsa, sydämen ääneen.

Ebenia, jaa Neptunuksen aspekteja, minulla on neptunus oppositiossa merkuriukseen ja samoin minulla on neptunuksessa avautuva kolmio venukseen. Tosin olivatko ne niitä sinun aspektejasi. No Seppo jossain tulkinnassa sanoi, että parantavat energiat ja intuitio kuuluvat karttaani hyvin selkeästi. Joten kai tämä hörhöily siellä taivaallakin näkyy...

Ja tuosta, että ihmiset lähtevät seuraamaan tai jotakin vastaavaa. No okei, minuun otetaan yhteyttä monilta eri tahoilta, autan aika paljon ihmisiä ja onhan minut yritetty nostaa vaikka minkälaiselle jalustalle ja valitettavasti olen joutunut jokaista ihmistä oikaisemaan ja kertomaan, että minä olen vain minä ja autan jos voin, mutta todellakin toivon, että ihmiset ymmärtävät, että en kaipaa ihailua tai ylemmyyden tunnetta. Jokaisella meillä on omat taitonsa ja minun taitoni on opittavissa, minä saan nautintoni auttamisesta, siitä, että näen, että ihminen voi paremmin, uskoo itseensä ja löytää oman tiensä.  Olen aina sanonut, että minulla on voimakkaita mielipiteitä ja olen ehkä hyvin impulsiivinen ja voimakastahtoinen, tiedän paljon asioista, mutta niin tietävät muutkin, minulla on oma totuuteni ja siitä totuudesta jokainen voi ottaa omaksi kokemiaan asioita itselleen ja muokata ne omaksi totuudeksi. Mutta minä sallin toiselle toisen totuuden ja totisesti toivon, että muut sallivat minulle minun totuuteni. Ja myös sen, että totuuteni voi muuttua. Sillä minäkin opiskelen, kaikki meistä opiskelee, kun on avoimin silmin liikkeellä usein kehitys muokkaa elämää ja mielipiteitä.

Ja vielä tuo minun tapani on parempi kuin sinun tapasi, argg. On monta tietä parantumiseen, on monta tapaa valaistua, saavuttaa korkeampi tietoisuus, elämän tasapaino. Minä käytän omia juttujani, useampaa tekniikkaa ja tiedän monien saavuttavan saman toisilla tekniikoilla. Reiki on ihan ok, itselläni on siitä vihkimys, mutta todellisuudessa minä parannan pranalla eli ilman symboleja. Jotkut tykkäävät ns. ohjatuista meditaatioista, jotka parantavat, itse käytän muutamia, jotka ovat tehokkaita, paras kaikesta itselleni on askensio ja no toiset käyttävät muuta meditaatiotekniikkaa, mantroja tai vastaavaa. Hei, pyrkimys kaikella on sama ja niin kauan kun joku juttu toimii niin fine. Mutta olkaa avoimin silmi, jos jotakin vastaanne tulee kysykää sydämeltänne onko se teille hyväksi, luottakaa vaistoihinne ja sallikaa kaikkien kukkien kukkia. 

[Lilli]

Itselläni on kaksisuuntainen mielialahäiriö, minulle se on sitä, että elän oman energiani mukaan, joskus sitä on 150% käytettävissä, joskus vain 50 tai jopa 0%, välillä tasapaino on 100%. Tekeekö se minusta mielenterveysongelmaisen? Vain jos yritän elää normi yhteiskunnan mukaan 8-16 töissä, pyrin samaan mihin muut ihmiset ja arvostelen itseäni jos joskus en jaksakaan enempää ja ennenkaikkea vaadin sen mitä parhaimmillaan pystyn. Loppuviimein kaikki minut tuntevat sanovat, että kun toimin niin olen kuin sähköjänis, ehkä minä vain olen silloin tehokas, mutta käytännössä se toimii vain ajoittain, ei missään nimessä kokoaikaisesti. Tämä näkyy itseasiassa astrologisessa kartassanikin. 

Eli onko mielenterveysongelmallinen oikeasti mielenterveysongelmallinen vai vain yhteiskunnan määrittelemä sellainen. Mutta pääsääntö on, että vain terve parantaja voi parantaa. Piste. Silti poikkeuksia tässäkin on, mutta kyllähän he voivat parantaa, mutta oman terveytensä kustannuksella, ei siitä asiakas kärsi, se on hoitaja, joka kärsii.

Itse ainakin lasken ongelmaksi sellaisen toiminnan, jolla aiheuttaa vahinkoa itselleen tai muille. Koska tunnun vetävän kroonisesti puoleeni epävakaita ihmisiä, niin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviäkin on kohdalle sattunut useampia. Maanis-depressiivinen henkilö käsittääkseni on masentuneessa vaiheessa lamaantunut ja itsetuhoinen, useimmiten myös työkyvytön, maanisessa vaiheessa taas suhteellisuudentaju ja soveliaisuussäännöt menevät romukoppaan sekä itsekkyys kasvaa narsistisiin mittasuhteisiin asti , mistä useimmiten muut kärsivät ja lopulta "potilas" itsekin, jos on pistänyt vaikkapa koko omaisuutensa järjettömiin ostoksiin. Tästä mielialahäiriöstä kärsivät ihmiset ovat erittäin taitavia sössimään kaikki asiansa ja pahimmassa tapauksessa vetävät sotkuihinsa mukaan vielä paljon muitakin.

En ikinä ottaisi hoitoa vastaan maanisessa tai depressiivisessä vaiheessa olevalta ihmiseltä, kummassakaan päässä energiat eivät ole alkuunkaan parantavat. Muiden kannalta maanisdepressiiviset ihmiset ovat äärettömän rasittavia ollessaan mielialojensa ääripäissä. Normaalivaiheessa he ovat tietenkin kuin muutkin ihmiset.   

Taiteilijoissa tuntuu olevan melkoisen paljon tästä mielialahäriöstä kärsiviä ihmisiä ja ehkä se maanisen vaiheen energisyys, tuotteliaisuus ja suuruudenhulluus kanavoituu tässä "ammatissa" muita vähiten vahingoittavasti. Jeesus-syndroomainen maanikko saa paljon pahempaa jälkeä kanssaihmistensä keskuudessa..

[Riitta]

Minahan olin "nyrkit pystyssa"taman auttajan kanssa-mutta pimee taisi olla hanen vintti, minakin olen kokeillut aika monta energialahetysta elamani aikana-taitaa  vaikuttaa uteliaisuuteen-mutta kylla puolustusmekanismi yleensa herattaa jos jokin on pielessa.
Mielestani tallakin foorumilla oli kerran hyvin mukava kokemus kun olin pahasti vilustunut ja paivassa kaikki oli ohi ja todella energialahetyksen ansiosta.
Mielestani jokainen osaa lukea rivien valista-kuka on oikella asialla ja kuka "ponkittaa omaa egoa"
En ikina ole luottanut itsekehuoihin, ainostaan noyryyteen lahjansa ja oppinsa kanssa.

[Ulkopuolinen]

Nyt ei ole tarkoitus puolustella omaa elämääni vaan kertoa näkemyksistäni. Ainakin toivon sitä tekevän...

Itse ainakin lasken ongelmaksi sellaisen toiminnan, jolla aiheuttaa vahinkoa itselleen tai muille...
Koska tunnun vetävän kroonisesti puoleeni epävakaita ihmisiä, niin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviäkin on kohdalle sattunut useampia. Maanis-depressiivinen henkilö käsittääkseni on masentuneessa vaiheessa lamaantunut ja itsetuhoinen, useimmiten myös työkyvytön, maanisessa vaiheessa taas suhteellisuudentaju ja soveliaisuussäännöt menevät romukoppaan sekä itsekkyys kasvaa narsistisiin mittasuhteisiin asti , mistä useimmiten muut kärsivät ja lopulta "potilas" itsekin, jos on pistänyt vaikkapa koko omaisuutensa järjettömiin ostoksiin. Tästä mielialahäiriöstä kärsivät ihmiset ovat erittäin taitavia sössimään kaikki asiansa ja pahimmassa tapauksessa vetävät sotkuihinsa mukaan vielä paljon muitakin.

Näin tapahtuu mikäli maanisdepressiivinen ihminen ei ole sinut itsensä tai sairauden kanssa. Niin kutsuttu masennusvaihe on minulle alhaisen energian vaihetta, merkki siitä, että olen kuluttanut energiaani enemmän kuin on minulle hyväksi ja on aika ns. vetäytyä omaan rauhaan ja huolehtia itsestä, ns. ladata akut. Voin tehdä sen hyvillä mielin, koska tunnen itseni ja itsetuntoni ja -tuntemukseni sallii alhaisemman energian. Mutta harva maanisdepressiivinen ihminen kykenee näkemään näin, he ovat mokanneet asiansa maanisessa vaiheessa ja vaipuvat masennukseen. Minä en tunne masennusta tunnen vain itseni hieman väsyneemmäksi ja haluan pohtia asioita rauhassa.

Maanisessa vaiheessa minä toimin, aivoni toimivat edelleen yhtä radikaalisti kuin aikaisemmin, mutta olen aktiivinen, ulkoisesti saan paljon aikaan. Jos elämäni olisi täynnä epäonnistumisia tai en olisi sinut itseni kanssa saattaisin tosiaan tuhlata omaisuuteni ja jos rakkauselämäni olisi epätyydyttävä saattaisin silloin ihastua, mutta koska tunnen itseni niin toimin kuten normaaliti. Ja jos teen jotakin ratkaisuja tekisin ne ihan tasaisessakin vaiheessa. Enkä kadu edes masennusvaiheessa tekojani, koska ne ovat olleet aina hyviä.

Taiteilijat  todella ovat usein maanisdepressiivisia, koska tämä energiajärjestelmä on haastava, se pistää katsomaan peiliin ja toisaalta se antaa paljon enemmän, mutta koska se antaa enemmän se myös vaatii veronsa eli leponsa.

En ikinä ottaisi hoitoa vastaan maanisessa tai depressiivisessä vaiheessa olevalta ihmiseltä, kummassakaan päässä energiat eivät ole alkuunkaan parantavat. Muiden kannalta maanisdepressiiviset ihmiset ovat äärettömän rasittavia ollessaan mielialojensa ääripäissä. Normaalivaiheessa he ovat tietenkin kuin muutkin ihmiset.   

Taiteilijoissa tuntuu olevan melkoisen paljon tästä mielialahäriöstä kärsiviä ihmisiä ja ehkä se maanisen vaiheen energisyys, tuotteliaisuus ja suuruudenhulluus kanavoituu tässä "ammatissa" muita vähiten vahingoittavasti. Jeesus-syndroomainen maanikko saa paljon pahempaa jälkeä kanssaihmistensä keskuudessa..

Alhaisissa energioissa minä en itse hoida ihmisiä, koska tarvitsen energiani itselleni, tosin ns. hätätapauksia olen hoitanut, jos en heitä muille ole kyennyt ohjaamaan, mutta hoitoni toimii ihan yhtälailla missä energiassa tahansa, kyse on lähinnä siitä, miten itse jaksan. Tosin omaa elimistöäni sotkee enemmän tuo fyysinen kunto onnettomuuden jälkeen.Ja niin minä en antaisi itseäni hoitaa kenenkään Jeesus-syndroomaisen, narsistin tai epätasapainoisen ihmisen, jos en luottaisi hänen ammattitaitoonsa ja uskoisi hänen kykenevän työhönsä. Harvoin niin on. Mutta energisen maanisen ihmisen, herra jestas sentään, jos ihminen on tasapainossa ja kykenee toimimaan normaalisti niin mikä minä olen tuomitsemaan. Tunnen todella monia tasapainoisia maanisesti muiden silmissä käyttäytyviä ihmisiä ja he hallitsevat elämänsä paremmin kuin moni muu.

Ja loppuen lopuksi, mistä tiedämme onko vieressäsi istuvalla mielenterveysongelmia, tavallinen masennus on minusta paljon pahempi, uupumus tai entä fyysinen sairaus, niin kuka meistä on terve, entä mielenterveystoimistossa ammatikseen auttavat ihmiset, lääkärit, poliisit, sairaanhoitajat, lastenhoitajat. Ovatko he täysin vakaita, täysin terveitä.

Uskon, että näissä henkisissä parantajissa on paljon enemmän tasapainoa ja he huolehtivat elämästään paljon paremmin kuin tavanomaisin keinoin meitä auttavat ihmiset. Ja kuka vaatii täydellisyyttä? Meillä on kuitenkin valinnanvapaus, itse hoidan vain ihmisiä, jotka luottavat minuun, he ottavat yhteyttä minuun ja se on hyvä. Tosin tälläkin hetkellä olen niskojeni ja elämäni muutoksen vuoksi sairaslomalla, moni on sanonut, miksi et kuitenkin hoida samalla, en koska minulla on moraalini.

Diamont, niin uskon, että nöyryydestä ja halusta auttaa tunnistaa oikean parantajan, tiedä sitten luokitellaanko minut sellaiseksi, mutta ainakin olen halunut ajatella, että puhun rehellisesti ja pyrin hyvyyteen, minulle tärkeintä on kuitenkin ihmisten hyvinvointi, se, että minulla todella on lahja auttaa ja voin tehdä hyvää. Silti kyllähän minä epäilen itseäni, ehkä se on tervettäkin, mutta toisaalta niin moni parantaja, joita olen tavannut jokusen on sanonut, että luota taitoihisi, ehkä elämä on vain koulinut minua aika kovalla kädellä ja siksi joskus sitä epäilee vieläkin. Toisaalta kaikki tämä on melko uutta minulle, puoli vuotta on lyhyt aika.

[Ametistitar]

Kiitos kiinnostavista kommenteista! (olen näköjään vähän laiska täällä käymään)

Tuo carmeninkin mainitsema ilmiö että tapellaan siitä, mikä energia on sitä oikeaa (=muotia, kuumista hottia) on yksi asia, joka aina jaksaa hämmästyttää. Miksi aina pitää löytyä oikeassa olijoita ja suurista suurimpia guruja?

Ja näiden julkihullujen (lue: persoonien) lisäksi ja jopa enemmän arveluttavat nämä ihan normaaleilta tyypeiltä vaikuttavat massaparantajat, jotka ilmestyvät jostain tämäntapaisille foorumeille ja saavat heti ison lauman opetuslapsia kannattajikseen. Tunnen siis yhden tällaisen jo nuoruusvuosilta, ja hänen persoonansa tuntien ymmärrän kyllä millä psykologialla hän pelaa. Ei siitä varmaan vahinkoa ole, hän uskoo itsekin luultavasti siihen mitä tekee, mutta hieman pelottavaa on, kuinka herkkäuskoisia ihmiset ovat.

Jokainen tietysti reagoi ja uskoo kuten haluaa, en sitä ole tuomitsemassa, mutta ihmisen hirveä tarve uskoa johonkin VOIMAKKAASEEN on joskus aika pelottava voima (siitäkö syystä usein isoimmat gurut ovat miehiä, niin kristinuskon kuin  rajatieteenkin parissa? Nainen haluaa tulla maskuliinin taholta JOHDETUKSI?).

Karmea esimerkki tästä herkkkäuskoisuudesta ovat ns. maailmanlopunlahkot, jotka vievät joskus tuhansia ihmisiä joukkoitsemurhaan. Dramaattinen esimerkki ehkä, mutta samasta ilmiöstä on pohjimmiltaan kys, eikö?

[Ratkaisu]

Pitää muuten aina muistaa, että täällä foorumillakin kun kysellään eri ketjuissa tulkintoja tai sen suuntaisia, niin eihän se tarkoita automaattisesti sitä, että jollain henkilöllä on nyt suuret seuraajajoukot ja lahko pystyssä. Ei kaikkea tarvitse aina niin vakavasti ottaa ja onhan se mukava kysellä eri ihmisetn näkökulmia. Kyllähän jokainen nyt sen oman totuutensa tietää ja muiden vastaukset ovat lähinnä vain suuntaa antavia ja mielipiteitä.

En nyt ole huomannut, että täällä erityisesti tapeltaisiin siitä, että mikä on sitä oikeaa energiaa ja mikä ei, vai olenko vain sitten sulkenut silmäni tälläisiltä keskusteluilta? Tietty väittely ja keskusteluhan kuuluu kuitenkin foorumille ja kun ei mennä henkilökohtaisuuksiin niin jokaisella on mielestäni oikeus sanoa mitä mieltä on ja jos on kokenut jonkun energian negatiivisena niin mitäs väliä sillä pitäisi olla muille, se on kuitenkin vain yksityinen ja henkilökohtainen mielipide.

Itse olen kokenut hoitoja ottaessa, että itsellä toimii reikin kautta sellainen suodatus. En ole koskaan saanut negatiivisia energioita hoidoissa, sillä ainakin itse koen, että sielutasolla otan vastaan sen mitä tarvitsen, en ylimääräistä. Jokainen voi olla eri mieltä. Koska kaikki energia on yhteistä, ainakin minulle, niin se lähettäjä ei sinänsä ole minulle tärkeä vaan toimii kanavana sille mitä sillä hetkellä tarvitsen. Tietysti on aina kyseenalaista missä tilassa kannattaa itse niitä hoitoja antaa. Uskon myös siihen, että jos itse uskoo jatkuvasti saavansa negatiivisia energioita hoitojen kautta niin kyllä ne tulevatkin itsensä luokse, mutta eivät välttämättä hoidoista vaan aivan sieltä ympäristöstäkin. Jos haluaa luokseen positiivista, niin ne myös tulevat luokse. Noh, mutta enhän ole itse mikään mestari enkä voi tietää miten nämä asiat oikeasti menevät, joten älkää nyt kurkkuun käykö käsiksi ensimmäisenä. Näkökulmana vain.

[Ulkopuolinen]

Hmm. Minusta on luonnollista, että eri energiahoitajilla on erilaisia tyylejä toimia. Itse koen, että käytämme kaikki samaa energialähdettä, mutta tapoja hyödyntää sitä on erilaisia. Yksikään tavoista, joita käytämme ei ole väärä, jos vaikutus on toimiva. Ja koska ihmisinä olemme erilaisia on myös taitomme hyödyntää tuota energiaa erilainen. Jokainen meistä toimii persoonallaan ja oppimallaan tavallaan ja kuinka sitä voisi edes arvostella toisen hoitoa. Ainoa mikä merkitsee on vaikutus hoidettavaan.

Eli olet hyvä hoitaja, jos kykenet auttamaan ja huono hoitaja, jos hoidollasi ei ole tehoa. Eikös näin. Mutta hyväkin hoitaja voi epäonnistua. Olen tämän nähnyt ja kokenut. Kysytäänkin silloin miksi. Onko kyse siitä, että hoitajalla on ollut huono päivä, hei lääkäreilläkin niitä tulee, epäonnistumisia. Vai onko kyse siitä, että hoitomuoto ei ole oikea henkilölle. Ajatellaan näin, että hoidat fyysistä vammaa energiahoidolla, mutta jos vammalla on psyykkinen syy onko järkeä hoitaa vammaa vain fyysisesti? Ei, koska jos vamma on tullut psyykkisin perustein ja se psyykkinen syy tulee ymmärtää miksi vamma lähtisi pois, koska se on tullut meille opetukseksi. Okei, ajatellaan näin, että potilas tietää tämän, mutta ei ole valmis tekemään asian eteen yhtään mitään. Miksi vamma lähtisi pois? Se on meidän sielun sopimuksessa.

Tällöin energiahoitaja voi ehkä auttaa hetkellisesti, mutta oire tulee takaisin joko samaan paikkaan tai eri paikkaan. Siksi minusta aina hoidot ei voi tepsiä. Samoin jos hoidat tulehduskierrettä energiahoidolla, mutta kyse on hivenainepuutoksesta, joka johtuu ruokavaliosta, kuinka sitä muka voisi auttaa ihmistä, jos ihminen ei hoida itseään ja syö terveellisesti.

Energiahoito on vain yksi keino, mutta aina se ei itsestään riitä, tämä viisaus tulisi olla hoitajalla. Ja myös hoidettavalla. Siksi minä näen energiahoidon haasteellisena ja usein siihen tarvitsee rinnalle muuta hoitoa, itse aikoinaan otin kaukoparannusta, homeopatiaa, craniooksaaliterapiaa, ayerveda-ruokavaliohoitoa, vitamiineja ja matkamenetelmää. Tämä yhdistelmä oli tietysti haastava, mutta välttämätön itselleni. Tosin olin erittäin huonossa kunnossa, joten harvoin näin laajaa pakettia tarvitaan.

Ja näistä guruista, tekisi mieli kysyä, että tarkoittanetteko minua yhtälailla puhuessanne ihmisistä, jotka haalivat seuraajajoukkoja, antaa tulkintoja ja kuuluu lahkoihin? Minut nimittäin voisi nähdä sillä kannalla jos haluaa. Ja on nähtykin. Mutta haluan ehdottomasti irtaantua tästä ajattelutavasta heti. Ensinnäkin tarkoitukseni on vain auttaa, jos ihminen haluaa apua minulta, tarkoitukseni on kertoa eri vaihtoehdoista, jos ihminen haluaa mielipidettäni. Minulla ei ole tarvetta kerätä joukkoa ympärilleni, minulla ei ole tarvetta käännyttää ketään. Minä vain olen.

Myönnetään selvitin asiaa miksi ihmiset reagoivat minuun joskus hyvin voimallisesti. Ehkä he aistivat minussa aitouteni ja sen, että olen kokenut kaikenlaista, tiedän mistä puhun.

Ja tuosta huijarilinjasta. Ymmärrän, että tällä alalla on kaikenlaisia ihmisiä, minulta eräs kysyi miten voin luottaa sinuun, olen miettinyt mitä hänelle vastaisin. Tulisiko minun pyytää työstäni palkkaa ja entä jos hoito epäonnistuu, tulisiko minun pyytää palkkaa silti. Tulin siihen tulokseen, että en tiedä vastauksta. Meidän täytyy se puhua yhdessä läpi, miettiä mikä on oikea ratkaisu. Sillä parhaimmatkaan hoitajat, jotka ovat opiskelleet vuosia ei aina onnistu. Kirurgit, joiden ammattitaito on huippuluokkaa eivät aina pelasta jalkaa vaan se joudutaan amputoimaan. Psykologit, jotka osaavat ammattinsa eivät aina pelasta potilasta vaan itsemurhia tapahtuu heidänkin hoidon parissa.

Siis kuinka energiahoitaja voisi aina onnistua. Vaaditaanko sitä heiltä? Eli ainoa vastaus on, että joko olemme eriarvoisessa asemassa muun maailman kanssa tai pyydämme palkkamme käytetystä ajasta hoito-onnistumisesta huolimatta.

Vaikeita aiheita. Ja kun ajattelee, että puhumme kuitenkin asioista, joita on tieteellisesti mahdoton todistaa. Millä minä voisin muka parantaa jonkun ihmisen, jonka sielunsopimukseen kuuluu syntymästään asti kokea tietty kärsimys. Minä tiedän sen kyllä hoitoa aloittaessa, joten ainoa moraalini on kertoa tämä asiakkaalle, sory, en voi auttaa tämän ja tämän syyn takia.

H

[Hiisitär]

Aamen ylläolevaan! Komppaan tarot-, enkeli-, aura- ja menneiden elämien tulkitsijana kaiken  Meillä jokaisella on tosiaan erilaisia tapoja toimia ja työskennellä energian kanssa. Se on yhtä yksilöllistä kuin jokaisen käsiala.

[Rakkauden enkeli]

Kommentoin hieman ohi aiheen, tuohon mielenterveysaiheeseen. Ulkopuolinen, hienoa, olet todella rohkea kun kerrot avoimesti sairaudestasi.  Heitän ilmoille kysymyksen Mikä on hulluutta ja mikä ei? Minulla on ihan oma "määritelmä" hulluudelle. Itse olen sitä mieltä, että mielenterveysongelmaiset, eli ns. "hullut" ovat yleensä äärimmäisen herkkiä ihmisiä monella tavalla ja tasolla, eivätkä vain ole kestäneet/tulleet sinuiksi sen herkkyytensä kanssa ja siksi sairastuneet ja elämä ja sen hallinta mennyt monella tavalla sekaisin.

[Ratkaisu]

Lisäyksenä muuten tuohon energiahoitoasiaan se, että ei se "vika" aina ole siinä hoitajassakaan. Vaikka hoidettava saattaisi sanoa haluavansa hoitoa, on silti mahdollista, että hän alitajuisesti jostain syystä "blokkaa" virrat eikä vastaanota energiaa. Tälläinen tilannehan voisi olla silloin jos hoidettava on erittäin skeptinen ja syvällä sisimmässään ei ole valmis tai halukas hoitoon, mutta jostain syystä päättää mennä hoitoon todistellakseen jotain tai yllytettynä. Silloin sitten aletaan syyttämään hoitajaa, vaikka hoitaja ei voi mitään sille jos vastaanottaja ei halua energiaa ottaa.

Ja hyvä jos ette halua minun kurkkuun käydä käsiksi, aina positiivista.  

[Rakkauden enkeli]

Lisäyksenä muuten tuohon energiahoitoasiaan se, että ei se "vika" aina ole siinä hoitajassakaan. Vaikka hoidettava saattaisi sanoa haluavansa hoitoa, on silti mahdollista, että hän alitajuisesti jostain syystä "blokkaa" virrat eikä vastaanota energiaa. Tälläinen tilannehan voisi olla silloin jos hoidettava on erittäin skeptinen ja syvällä sisimmässään ei ole valmis tai halukas hoitoon, mutta jostain syystä päättää mennä hoitoon todistellakseen jotain tai yllytettynä. Silloin sitten aletaan syyttämään hoitajaa, vaikka hoitaja ei voi mitään sille jos vastaanottaja ei halua energiaa ottaa.

Totta.