seuraava »

[tuonen joutsen]

Kiva kun vastasit. ettet ottanut turhaa nokkiisi

Mahtuuhan tänne 5D ihmisiäkin, jos mahtuu kaikenlaisia muitakin tallaajia ja liitelijöitä, joka lähtöön. Olen yhdenlainen esimerkki siitäkin

No, ei tämä elämä tosiaan kauaa kestä, siis kenelläkään, vaikka eläisi pitkän ihmiselämän.

Ehkä sitten siinä toisessa vaiheessa (kehostaan poistuneena) ajattelee, että olipa nopea välähdys, ja turhaan stressasi. En tiedä, näkee sitten. Ehkä siinä vaiheessa voi tosiaan valita, että jos ei halua tänne uudelleen, voi olla palaamatta kiertoon. kunhan muistaa pysyä hereillä silloin.

Minä tuun 1000 kertaa takaisin.


Muuten mielenkiintoisia juttuja tässä ketjussa muitakin, päivällä luin, mutten voinut kommentoida, ja ehkä parempi niin että saa muutkin suunvuoroa. Varsinkin Kide'n kirjoitus minua viehätti.


Tähän karmaan, niin minun näkemys on, että kyllä se jollain lailla yhteistä on, kaikki ollaan tänne syntyneenä samassa ketjussa...


tuskin kukaan tänne syntyy 'vapaana karmasta' tai jos syntyykin, ei voi elää täällä vapaana siitä, sillä se tulee sisään joka puolelta.


Tässä ajassa on minusta etenkin hyvin paljon haastavaa, raskasta ja vaikeaa karmaa ja tämä aikaa tosiaan koettelee ihmisiä.


Mutta minä uskon että parempi aika on tulossa. Mutta että vaan Yksilö voi rikkoa huonon karman ketjun. se on hyvin yksinkertaista:

Laittaako vihan kiertämään vai eikö laita.

Oma valinta.


Ja uusia hyvän karman ketjuja voi yksilö valita aloittaa...Joka hetki.

[Lilli]

KV, on tosiaankin hieman vääristynyt kuvitelma, että jos itseä ahdistaa ja haluaisi päättää elämänsä, että kaikki muutkin tuntisivat samoin. Ahdistuneessa tilassa ruukkaa projisoida, eli ympärillä kiinnittää huomiota omaa ahdistusta tukeviin asioihin ja sillä ruokitaan tuskaa entisestään. Kohtahan se koko maailma on läpimätä paikka, mistä ei mitään hyvää löydy. Projektiohan toimii myös toisinpäin: iloisena ja onnellisena sitä näkee muutkin ihmiset ihan mukavina tyyppeinä, joilla tosin voi olla omat heikkoutensa ja kipukohtansa setvittävänä. Tässä päästäänkin sitten taas karma-aiheeseen. Maailman itsekkyyden parantaminen on parasta aloittaa aina itsestä ja testata, pystyykö sitä todella rakastamaan itseään ja muita niin kuin itseäsi, kuten eräs kristinuskon merkkihenkilö neuvoo..    Mielestäni sokeus hyville asioille, kauneudelle, rakkaudelle, ilolle ym. vetävät ihmistä kyllä melkoisen katkeraan suuntaan.

Mitä tulee noihin kuolemantapauksiin, niin en minäkään usko, että sinä niitä ajatuksillasi aiheutat. Todennäköisesti kyse on jonkinlaisesta tiedostamattomasta selvänäöstä tai jostain muusta asiasta, ehkä jopa ennen syntymää tehdystä sielunsopimuksesta. Tunnen esim. erään toimittajan, jonka haastateltavat ruukkaavat kuolla pian lehtijutun ilmestymisen jälkeen. Itse olen taas matkustellut melko paljon, ja kummasti näitä paikkoja, joissa käyn, kohtaa jokin luonnonmullistus, mellakka tai vallankumous. Aika karmaiseva olo tästä tulee, mutta en todellakaan usko, että esim. New Orleans jäi pyörremyrskyn aiheuttaman ja Phuket tsunamin aiheuttaman tulvan alle sen takia, että minä kävin siellä.

[tuonen joutsen]

lyhyesti tähän väliin, minä olen paljon ajatellut tuotakin ko. kristinuskon merkkihenkilön lausumaa. Tässä ei ole edes kyse mistään antikristillisestä angstaamisesta, lause on minusta erittäin hyvä:

Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.


Hyvä juttu.

Mutta tosielämässä on paljon yleisempää, ettei rakasta itseään! Ja silloin tuo lause ei voi toteutua.

Se toteutuu silloin muodossa

'Inhoan toisia ihmisiä yhtä paljon kuin itseäni'


Minä näen että itsensä rakastamisesta lähtee paljon hyvää. Sitä ei pitäisi pitää pahana ja syyllistävänä. Varsinkin tässä ajassa, mitä ennemmän ihmiset saavat itserakkautta, sitä parempi kaikille.


Kun itsensä rakastaminen ei ole samaa kuin ylimielisyys ja narsismi, jälkimmäisessä varsinkin henkilö ei todellakaan rakasta itseään ollenkaan, tuskin edes näkee itseään.

  ja sanojen pienet mutta tärkeät merkityserot


ihan omiani lisäilin, ei ollut siis mitään kritisoitavaa ylläolevaan kirjoitukseen, vaan tuli siitä mieleen.

[Lilli]

Hyvin lisätty, aamunsäde, tämä oli minunkin pointtini.

[tuonen joutsen]

^

Niin tuo KV?'n ensimmäinen vastaus siihen omaan kommenttiini jäi minulta eilen huomaamatta kiireessä, mutta nyt kun sen luin, niin olen näin ennenkin ajatellut, että kunnoitan sitä kun puhut suoraan myös noista tuhoavista puolistasi.

kaikki kun ei uskalla julkisesti myöntää itsessään sellaisiakin olevan, ja se kertoo rohkeudesta ja suoraselkäisyydestä pystyä niistä kirjoittamaan myös muille.

Siis väittäisin, että ei ole ihmisolentoa, joka ei olisi koskaan (ainakin tässä ajassa) joutunut sellaisia kokemuksia kokemaan sisällään...mutta en väitä tätäkään 100% lukkoon, sillä mistä minä todellakaan voisin tietää, ainoastaan itsestäni voin tietää, ja luultavasti sekin etsintä jatkuu koko elämän ja aina jää jotain löydettävää....



hmm...onkohan ns. karmasta vapautuminen, kierrosta poistuminen tai 'ylösnousemus' sitä, että on todella nähnyt itsestään kaiken, eikä mitään enää ole löydettäväksi?


Minulla ei ole siihen päämäärään mikään kiire, joillekin se on suuri tavoite.


Haluan todella tuntea ne kaikki puolet ja siihen menee aikaa, ehkä lukemattomia elämiä...


t- Nti.Aika    (Aika ja Karma... ...sanskriittia, 'Kala' = Aika...)

[tuonen joutsen]

ja toinen syy, miksi en halua KV?'n 'poistumaa'....en halua kenenkään poistuvan täältä ennen kuin aikansa on, ja se EI ole minun käsissä. Yksi perusasia minulle on jokaisen oikeus tehdä matkaansa juuri niin pitkään kuin he sitä luonnollisesti tekisivät, siihen väliin meneminen olisi minulle törkeää oikeuksieni ylittämistä. (luon itse moraalini)

Mutta siis, yksi syy siihen miksi en halua KV?'n poistuvan, on että minusta on hyvin kiintoisaa avartua lukemalla sellaisten yksilöiden juttuja, joita minä en olisi voinut koskaan kirjoittaa. Vaikka juttusi kuulostavatkin minusta joskus scifi-novelleilta (pidän scifistä) enkä osaa nähdä samalla lailla aina (joskus kylläkin)...niin nään omaperäisen ja persoonallisen henkilön, jossa on jotain täysin minulle uutta.


siispä en halua tälläisten henkilöiden ennenaikaista poistumaa. Koska en pidä tylsyydestä ja mielenkiinnottomuudesta, ja sellainen maailmani olisi ilman kiehtovaa erilaisuutta.

'toiseutta' niin kuin jotkut akateemiset filosohvit sanoo.

[rovatar]

Mutta siis, yksi syy siihen miksi en halua KV?'n poistuvan, on että minusta on hyvin kiintoisaa avartua lukemalla sellaisten yksilöiden juttuja, joita minä en olisi voinut koskaan kirjoittaa.

siispä en halua tälläisten henkilöiden ennenaikaista poistumaa. Koska en pidä tylsyydestä ja mielenkiinnottomuudesta, ja sellainen maailmani olisi ilman kiehtovaa erilaisuutta.

Itsekästä ajattelua.
( älä ota herpparia kommentista...olen  )
 

[tuonen joutsen]

Voi varmasti ollakin, mutta missä välissä olen sanonut, etten olisi itsekäs?

Kyllä minä olen itsekäskin. Monen muun asian ohella.

[tuonen joutsen]

Lisäys:

Ei tässä maailmassa ilman jonkinasteista itsekkyyttä pärjää.


-Alunperin liian naivin Kalan oppivuodet ja niiden jälkeinen tilinpäätös



lisäys 2 : Se oli KV?:n usein ilmaisema ajatus, että 'itsekkyyden poistuessa maailma olisi paljon parempi paikka elää' tai jotenkin vastaavasti, näin minä sen olin käsittänyt.


Minusta jonkin verran on tervettä oll itsekäs. Ei pysy muuten koossa, tulee hyväksikäytetyksi, täytyy puolustaa itseään, monia syitä.


Minä en ole itsekkyyttä kritisoinutkaan.


Ja...kyllä itsekkyyttäkin voi kritisoida, ja sillekin on varmasti aihetta.



lisäys3:

Täällä maailmassa taitaa mennä vähän niin, että kukaan ei puolusta minua/sinua ja ketään ei välttämättä kiinnosta minun/sinun oikeudet, jollei itseä kiinnosta ja jollei itse puolusta.

Tämän olen myös oppinut tähän asti...itse.....

[rovatar]

No lähinnä mie ajattelin, ettei toista saa käyttää elämänsä välikappaleena, jos toinen ei tahdo.
Vaikka siitä saisikin itselleen jotain.

Terve itsekkyys onkin ihan hyvä, osata puolustaa omaa reviiriään, omia mielipiteitään, elämänasennettaan...mutta siihen ei, mielestäni, saisi liittää niitä, jotka toisin ajattelevat.

Tuli vain esimerkkinä mieleen, kun olen läheltä seurannut erästä aivokuolleen omaisia, jotka pitävät henkilöä koneissa, vaikka hän ei nyt, eikä koskaan enää kykene ajattelemaan, eikä minkäänmoiseen tajuamiseen ympäristöstään. Mutta omaiset eivät kykene luopumaan...ymmärrän kyllä kuinka vaikeaa voi olla läheisen elämästä luopuminen...

Mutta itse ainakin olen sanonut, että multa heti letkut pois, jos noin käy..
teidän on sen asian kanssa elettävä,
se hyväksyttävä...

Antakaa mennä, kun sen aika on. Minulle. Ei teille itsellenne.

[tuonen joutsen]

ai, tämä asia^


Minulle ei tullut edes mieleenikään. Itse tarkoitin perustelua sille, miksi en aio murhaa tehdä.

'toisen matkan katkaiseminen ennen aikojaan'


tuo juttu mistä kerroit, ei mitään kokemusta eikä mielipidettäkään asiasta vielä. Kun ei ole koskettanut omaa elämääni, niin en ole tullut ajatelleeksi.

joten, en kommentoi.



lisäys: ja minä en ainakaan koe, että KV?:ta käyttäisin minään välikappaleena, ja toivon ettei hänkään koe

[tuonen joutsen]

ne tikku-jutut (kirjaimet) on erittäin hyödyllisiä


Minä kanssa olen ollut aikoinaan liian hyväksikäytettävä ja väärällä tavalla kiltti. olen edelleenkin kiltti, mutta myös itsekäs, enkä anna itseäni kenenkään käyttää, ja pyrin olemaan käyttämättä muita. Opin sen vaan kantapään kautta: lopulta vain minä olen se, joka puolustaa minua.

mutta enpä ehdi nyt enemmän syventyä lukemaan mitä kirjoitit kunhan huikkaan väliin.

Olen minäkin saanut useita toiveita toteutuneeksi, kun olen toivonut niitä jumalaltani.

[Ratkaisu]

Itse en koe karmaa mitenkään negatiivisena asiana. Näen sen taas kerran vain järjestelmänä ja tapana jäsentää maailmaa ja omaa elämää. Yksinkertaisestihan se vain on kausaliteettiä, syy-seuraussuhteita, mikä sekin on vain tapa nähdä asia, emmehän tosiasiassa näe syitä ja seurauksia, vaan yksittäsiä tapahtumia ja me itse luomme niiden välille suhteet. Tämä on ainakin miettimisenarvoinen asia siinä mielessä, että jos kaiken haluaa nähdä karmallisina asioina, jotka ruoskivat meitä tiettyyn suuntaan, niin tavallaan itse luomme itsellemme sen karmisen vankilan. Täytyy muistaa, että vaikka karma jossain muodossa olisikin olemassa, niin ei pidä pitää itseä sen vankina. Minä en halua tuomita itse itseäni mihinkään vankilaan, vaikka virheitä ja pahoja asioita olen tehnyt. On inhimillistä tehdä virheitä ja ajan kanssa oppia niistä, en tarvitse mitään karmajärjestelmää enää painamaan minua maan alle, sillä ilman sitäkin voin varsin hyvin oppia välttämättömiä asioita.

Mutta jos nyt puhutaan niistä karman muutoksista. Niin sanoisin kokeneeni aika montakin eri tyylistä vaihetta jo tähän mennessä ja niistä kaikista jotain oppineeni. En oikein osaa nähdä mitään jaksoa elämässäni erityisen karmallisesti negatiiviseksi, sillä se antaa niille valitettavasti negatiivisen säväyksensä. En halua itse nähdä vaikeuksia mitenkään negatiivisena, vaan lähinnä ohjenuorina siitä miten asiat tulee tehdä ja hoitaa, jotta ne menisivät sujuvammin. Enkä halua nähdä oikeastaan yhtään hetkeä elämästä erityisen synkkien lasien läpi. Jollain tapaa minua juuri tässä hetkessä häiritsee se, että minun täytyisi nähdä oma elämäni jonkin synkän karmajärjestelmän läpi.

Noh, kaikki joko on tai on olematta olemassa. Hypoteettisestihan tämä on varsin mielenkiintoinen termi ja asia tämä karma.

[tuonen joutsen]

minä nyt hieman itsekkäästi (Vaikka Ratkaisu pysyi aiheessa Karma...), lisään tuohon omaan heittooni KV?:lle, että 'olen minäkin usein saanut jumalaltani toiveita toteutuneeksi'


teen tärkeän lisäyksen:

En minä mitään toiveita saa toteutuneeksi, ellen itse tee niiden asioiden eteen jotain, usein paljonkin työtä (en määrittele minkä kaltaista työtä:sisäistä, ulkoista, tekniikan harjoittelua, älyn kehittämistä, tunteiden tutkimista, sydämensä avaamista rakkaudelle...miljoona erilaista tapaa)

Niin käännän sen lauseen muotoon:


'Saan usein jumalaltani toiveen toteutuneeksi, kun pyydän, että saanko onnistua tässä minkä eteen ponnistelen'


siinä on ero.

Ja usein olen ollut niin itsepäinen, että jos haluan kovasti, jatkan vaikka ensimmäiset 5 kertaa tuottaisi epäonnistumisia Siinä itsepäisyys-luonteenpiirteen hyöty, vaikka sillä on myös negatiivisia muotoja kuten kovakalloisuus ja pään seinään hakkaaminen. Mutta toisaalta, kovaa kalloa saakin monta kertaa hakata seinään


Tää on melkin off-topicci, mutta ei ihan:


jos ajatus on Karman Muutos



niin....NYT on hyvä, historian paras Hetki alkaa muuttamaan sitä itse.


Karma ei muutu, jos siitä vaan valittaa, ja ei tee mitään.

Toki valitus on teko, ja kyllä minäkin aikani valitin, etenkin juuri terapeutille. Nähtävästi tarvitsin suuresti paikkaa, jossa saan valittaa. Ja sain senkin


 Ja olenkin tästä jälkeenpäin hyvin kiitollinen että minulla oli se tilaisuus. Toisaalta, sitäkään, mahdollisuutta karmani muuttamiseen terapian avulla, en olisi saanut, ellen itse olisi ottanut puhelimen kauniisti käteen ja soittanut mielenterveystoimistoon  (Teko), eli se oli tiettyä nöyrtymistä. Ahdistaa, teen sille itse jotain, otan vastuun, vaikkakin mielenterveystoimistoon soittaminen ei ole sellainen asia, joka näyttää CV:ssä hienolta ja josta saa mitään kunniaa..... :




Lisäys: Teko karman muuttamiseen voi olla myös valinta olla tekemättä.


esimerkiksi, valinta olla lyömättä tai haukkumatta. Sekin on teko.


lisäys2: etenkin tämä teko korostuu voimassaan silloin, kun henkilöä itseään on lyöty ja haukuttu. Helpoin vaihtoehto olisi vain antaa sen kiertää eteenpäin, muuttumattomana lyömisen ja haukkumisen karmana.

[tuonen joutsen]

Kyllä uskon kanssa, ja kokemuksella, että tunnemaailman solmujen avaamisella on iso merkitys Karmasta vapautumiseen.

Käytän sanaa solmu, sinä käytit sanaa lukko, sama asia, eri tavoin kuvattu.

Elämässä voi olla useita kuolemia, jotka eivät tarkoita fyysistä kuolemaa, kuten sanoitkin.


Toisaalta, minusta juuri se on erittäin hienoa

Voi syntyä ja kuolla useasti yhden fyysisen elämän aikana...tai luoda itsensä kuin käärme nahkansa...ja en viittaa kristillisen viitekehyksen paholaiseen tällä, en sitten ollenkaan.