Enemmän minäkin itseni shamaaniksi luen kuin noidaksi. Olen jopa unissani tehnyt shamaani matkan, mitä en valveellaollessani pystynyt tekemään. En vain päässyt kallionkolosta sisään, vaikka kuinka yritin.
Tai no enpä nyt tiedä miksikä itseni luettelisin, kun työskentelen enkeleiden kanssa, käytän wicca-symboleja ja olen kiinnostunut shamanistisesta parantamisesta verenseisautusloitsuineen yms. Mutta tätä kaikkea teen siis intuitiivisesti, enkä mitenkään tietoisesti tekemällä joitain rituaaleja, paitsi tietysti suojausta ja maadoitusta.
Kaikkia näitä kuitenkin yhdistää luonto ja sen kunnioitus, luonnon kanssa yhdessä eläminen sopusoinnussa.
Huomasin kuinka vaikeaa minun oli elää kaupungisn keskustassa, koska siellä vaelsi niin paljon välitilan henkiä. Jotkut tulivat häiritsemän untani ja konkreettisesti nykivät minua pyjamani housunlahkeista, että heräisin. Se oli aika karmivaa.
Kaikista hulluinta tässä hommassa on, kun olen yrittänyt "viisaammilta" tai vanhemmilta ihmisiltä hakea apua tuolla reaalimaailmassa, niin he vastaavat, että tiedän itse.
Tai sitten olen kohdannut pelkkää kyräilyä. Ihan kuin olisin tehnyt jotain kyseisille ihmisille. Tai ihan kuin he eivät haluaisi kertoa minulle ja näin ollen panttaisivat tietojaan.
Tiedänhän minä, että tieto on valtaa, mutta eikö tällälisissä tapauksissa valta vääristä tietoa, jos sitä ei halua hyvästä sydämestään jakaa?