seuraava »

[Kuuhilda]

Ai että elämä on niin kun laulu 


Niin se kyllä onkin. Mutta ennemmin sitten laulukirja kun yksittäinen kappale.

[Kuuhilda]

Minä siis lähinnä ajattelen sitä, että en perhana jaksas tähän enää mitään kauheen syviä opetuksia. Eikä oo sanottu, etteikö mulle lisäoppi hyvää vieläkin tekisi 
Kun minun itteni ja heitin korkeuksien käsitys siitä, mikä mulle on hyväksi, voi olla kovinkin poikkeava toisistaan 

Mutta en minä enää parisuhdepuolella oppia tahdo, en semmosta mikä on raskasta ja kuluttavaa. Tulkoon se sitten jostain muualta, jos ja kun tultava on.

[Kuuhilda]

Minä taisin tarkoittaa, että kaikki normaalit parisuhteeseen kuuluvat ylä ja alamäet, kriisit poikasineen, ovat kyllä tervetulleita, mutta ei enää sitä samaa mitä se on tupannut olemaan, eli jotain aivan kieroutunutta ja vääristynyttä soopaa.

Moni pari tosiaan eroaa ensimmäisen kriisin kohdalla...onneksi meillä on tänäpäivänä siihen mahdollisuus. Ehkä juuri he jotka eroavat enshädässä, olisivat entisaikaan kiusanneet toisensa tuskaan ja ahdistukseen asti kunnes kuolema heidät erottaa  Ehkä he vain luovuttavat liian helpolla 

Mutta onneksi siis erokin on vaihtoehto.

Luojan kiitos, murrosiän kriisit käydään murrosiässä...ois karmeeta kituuttaa kolmekymmpiseksi asti ja ruveta vasta sitten kriiseilemään vaikka oman vartalonsa, naiseutensa ja itsetuntonsa sekä kaikkien auktoriteettien kanssa
 Mitähän sitä olis tehny ne kaikki edeltävät vuodet elämälleen?  Jos vaan käyny kiltisti semmosta koulua ja tehny semmosia töitä ja ollu muutenkin niinkun muut tahtoo, että olis hyvin, niin jaa-a. Mahtasko sitä olla enää päästään terve, jollei murkkuikä tulisi sillon kun se tulee..?

[Kuuhilda]

Siitä puhe mistä puute
Vanha totuus, pätee aina

[Kuuhilda]

"Mutta sanotaanhan sitä niinkin, että ne ovat parhaita lasten kasvattajia, joilla ei ole omia kasvatettavana. "

Sanotaanko tosiaan? Eka kerta kun kuulen 
Mutta joo, kyllähän siinä on varmaan tosi elinvoimainen totuuden siemen. Vähän kaiken suhteen. Kyllähän se ulkopuolinen näkee usein paljon paremmin että missä mennään, oli asia nyt sitten mikä tahansa..lastenkasvatus, parisuhde, vaikka astrologisen kartan tulkinta tai elämäntavat  :
Ja itse näkee ne omat edesmenneet suhteensa noin niinkus jälkikäteen, kun on päässyt tai pääsemässä niistä yli, paljon selvemmin ja ja järkevämmin mitä silloin joskus muinoin kun oli siellä myrskyn silmässä.
Sama pätee varmaan tuleviinkin suhteisiin...paljon helpompi on sanoa millaisen kumppanin haluaa ja mitä suhteelta toivoo ja minne se vie, kun vasta toivoo sitä uutta rakkautta...tai taikoo
Luultavasti sitten jos jonkun kanssa napsahtaa homma yhteen ja alkaa homma mennä eteenpäin, ei enää ole ollenkaan niin helppo sanoa että mitä ja millaisen ihmisen kanssa ja minne?
 

[Kuuhilda]

Koulu ei ole enää ollenkaan niin tasapäistävä, mitä se oli esimerkiksi vielä silloin kun minä olen sen aloittanut. Paljon paremmin otetaan yksilöt ja erialisuus huomioon, oppikirjoissakin on kolme erilaista tasoa, koska lapset oppivat eri tavalla.
Mulle todella positiivinen yllätys. Ainakin näin on vielä ekalla luokalla, ja voihan se olla että kun ikää tulee lisää ja alkaa löytyä sitä omaa kapinaa, eikä istukkaan enää kiltisti normeihin niin ongelmia tulee.
Mutta siis koulu on jees, olkoon nyt sitten vaikka mikä työvoiman kasvatuslaitos loppujen lopuksi.
Ja kotoa on paljon kiinni. Minä olen esimerkiksi uskonto asioissa, ja muissakin, pitänyt pojan mielen avoimena, eikä hän otakaan sitä pakkotuputusta ainoana totuutena, mutta se ei estä hänestä opettelemasta sitä mitä opetetaan. Ihan hyvähän se on oppia miten asiat täällä valtakunnassa ovat, ja tietää kuitenkin, että on paljon muutakin mitä ei koulussa opeteta.
Eli toivon saavani opetettua lapsille, miten pitää siitä yksilöllisyydestään kiinni olosuhteista huolimatta.
Mutta nyt menee kyllä niin ohi aiheen, että täytys varmaan jatkaa toisessa ketjussa

[Kuuhilda]

Aika epätoimiva juttu tosiaan, Solnishko
Ois voinu olla ihan hyvä ja kiva ja kehittäväkin tietysti, jos asiat olis ollu toisella tavalla vinksallaan, ainakin erilainen se johtotähti

Mun mietiskelyjen ja kummastelujen lopputulos on aina lopulta se, että kaikki liittyy kaikkeen, vaikka mitä tahansa miettisit niin aina ympäri mennään ja yhteen tullaan. Vois kysyä että miksi sitten mitään pohtiakaan sen syvällisemmin, kun kaikella on aina sama lopputulos..mutta se matka sinne on innostava ja mielenkiintoinen. Ei maalin vaan matkan tähden 
Kyllähän noituuskin liittyy kaikkeen mitä meidän ympärillä on, materiaaliseen tai epämateriaalisiin juttuihin, ja tietenkin toisinpäin.

Minä inhoan yleensäottainkin asioiden jaottelua ja lokeroimista, jollei se ole aivan pakollista jostain syystä. Vierastan ajatusta, ja sanojakin kuten nyt vaikka; noituus, magia, wicca, panteismi yms. Kun se kaikki kuitenkin on.  Ei missään takataskussa, josta voi ottaa vähän magiaa kun tarvitsee, vaan joka puolella, jokaisen ulottuvilla, ja ihan luonnonlahjana kaikille.

Tietysti on tärkeää, että on konsteja, joilla energiaa voi paremmin hallita ja saada käyttöönsä, mutta sama asia se on, vaikka sitä kutsuisi miksikä.

[Kuuhilda]

No niin, kauheesti käsitteitä ja jaottelua
Siis onhan se ihan paikallaan, mutta ei sovi mulle...tai minä en sovi lokeroon, kummin päin vain

[Kuuhilda]

Nimenomaan seittemän veenä koulun alottamisessa on yks tärkeimpiä juttuja just tuo, että ne laps raukat manipuloidaan oppimaan, tai mitä sanaa siitä nyt sitten ikinä käytetäänkin...opetetaan oppimaan, ohjataan oppimaan, myöskin palkitaan oppimaan.
Sitä kun nuorena oppii oppimaan, niin oppii myöhemminkin paljon helpommin ja sitten  murrosiässäkin, kun HirWee hormonihärdelli painaa päälle.
Tämä ihan sama juttu on muuten eläimillä. Nekin täytyy opettaa oppimaan, että niille tulee siihen halu ja helppous Siitä tulee varmaans anontakin, ettei vanhaa koira enää uusia temppuja opi...oppii takuulla, ja helposti, jos se on nuorena saanut oppimiseen opetusta.

Oppipoppooppiaompeliopistollaopetteli.

Niinno siis en tarkoittanut että nimenomaan seitsemänvuotiaana, vaan pienenä lapsena kuitenkin.
Onkohan siitä jotain tieteellistä tutkimusta, että tuo ikä olis lasten kehityksen kannalta otollisin aloittaa opiskelu, vai juontaako tuo tapa juurensa jostain ihan muualta?

[Kuuhilda]

Minä kammoan Jumalaa. Mitä tahansa muuta, muttei sitä. Luoja on oikein hyvä...mun aivot heittää jostain syystä silläkin tavalla, että Jumala on mies, ja luoja nainen  Jumalan miehisyys ja tuo kammotus tulee sieltä kristinuskosta, mutta miksiköhän sitten mahdan mieltää luojan naiseksi? No, ehkä kaikella tarvii olla vastakappaleensa, mutta voi se nyt paremmankin kumppanin kattella tuo luoja  
Eli jaottelen se minäkin 
Joskin hiukan karkeasti, ettenkö sanoisi

[Kuuhilda]

Paras vastaan tullut Brittitutkimus on ollu se, että he olivat keksineet että kissa tykkää katsoa ikkunasta ulos. Se on siitä kivaa.

En tiedä mitä se todistaisi sellainen tietellinen tutkimus ja mitä ei, mutta voisi hyvin olla että on olemassa joku järkiperäinen syy sille, että lapset on päätetty laittaa seitsemän vanhoina kouluun, tuskin sitä on hatusta vedetty. tai mistä näistä tietää? Jostakusta on vain tuntunut että seitsemänvanha on hyvä ikä
Toinen syy miksi tuon ikäisen kolun aloittavat voisi olla jossain kansanperinteessä?

Se olisi sinänsä loogisempi, että tuolla Suomen maaseudulla kun on täytynyt maajusseille perustella että miksi muksut on vietävä kotitöistä koulunpenkille, ei paljon ole tieteellisistä tutkimuksista perustettu...

[Kuuhilda]

Luoja-sanakin tarkoittaa mulle kyllä ainakin periaatteessa samaa kuin jumalakin, vaikkei siinä olekaan mitään kristillistä tunnetta taustalla.
Ehkä juuri tuon kristillisyyden tunteen takia on hauska ajatellakin olevansa jumala, koska kristitythän pitävät jumaluutta jonakin ulkopuolisena tuomarina, eikä niinkään kaikkialla olevana tapauksena.

Mukavasti vinksallaan oleva ajatus

Tai olla heitin Brittein tutkimuksen ydin idea siinä, että hei, kissallakin voi olla kivaa. Eivät varmaan edes uskaltaneet ajatella, että kattiparalla voi olla joku syykin siihen miksi sillä on kivaa

Niin astrologiassa on joku seitsemän vuoden sykli...hyvinkin voi olla kyse siitä, mutta siltikin sille on tarvittu joku "pätevä" syy?

Koulunkäynnin tarve tuli vasta sitten, kun koulu oli jo tullut...luulisin että se meni siinä järjestyksessä

[Kuuhilda]

Nyt tämä minun ahdistajani, jolle luin loitsua tuossa hetki sitten, ilmoitti, että hänellä on uusi "akka"
Ja sanoi olevansa muuttamassa pois täältä 

Toivottavasti puhui totta 

Sitä olisi aihetta epäillä aina, mutta jos nyt en epäile mitään, vaan uskon että kaikki menee parhain päin.

[Kuuhilda]

Hyvä juttu kun kerroit että sulla on jo karvakainalo valmiina, niin ei tarvitse tulla suhteita rikkomaan, kun en ole sellainen tyyppi omasta mielestäni.

Oon syntynyt 15.päivä tai oikeastaan 15 Yö, kuten Juice teki sen biisin varmaan mun elämää silmällä pitäen?

 
Asenne kohdallaan KV!


Minä ihmettelen nyt tuota häirikköäni, kun se on ruvennut mm. ilmoittelemaan minulle menemisistään ja tulemisistaan yhtäkkiä.
Mihinkähän se pyrkii? Ilmoitti ettei tule tänään kotiin, kun siellä on tärkeää tekemistä huomis aamuna...?
Mitähän se ajatteli että sillä tiedolla teen?
Vai yrittääkö nyt väkisellä luoda jotain yhteyttä ja koettaa kenties olisiko minun kanssani vielä sittenkin mahdollisuutta, ennenkö lopullisesti hyppää siihen uuteen juttuun?

[Kuuhilda]

Juup, en ole evääni retkauttanut. Jos itse olisin hänen housuissaan, niin ihan mikä tahansa vastaus antaisi toivoa; hänhän saa minusta edes jotain, jos reagoin vaikka negatiivisestikin.
On laittanut muutaman viestin useaankin otteeseen kun en ole vastannut.

Mulla on juno likellä aurinkoa  Ei yhtymässä, mutta kuitenkin.

Ystävyyksissä kaverin juno tulee  mun parissa tapauksessa.

Parilla ukolla ollut juno kauriissa ja yhdellä jolle oma itse on maailman napa junonsa tuli minun  viitoshuoneeseni ja yhtymään  mun
kanssa.
Sain juu lapsia ja väylän sisäiseen paranemiseen ainakin.