No ei mitään huolia!
Ihanaa toki kun huolehditte, mutta ihan turhaan.
Eilinen sessio oli sanoinkuvaamaton! En ole koskaan kokenut niin valtavia energioita
-ihan kirjaimellisesti fyysisesti ja henkisesti!
Ja te tiedätte mut, mähän kokeilen kaikkea ja olen ollut hurjan monissa sessioissa,
hengellisissä ja what ever energioissa, saanut kiksejä ja ollut saamatta kiksejä
ja saanut myös täyttä sontaa päälleni.
Sori, sessio oli nin voimallinen, etten eilen illalla kyennyt muuta kuin mennä nukkumaan
ja vielä aamullakin olin aika pökerryksissä.
Nukuin 12 tuntia non-stop ja aivan mega-super sikeästi, kunnes mun piti mennä 11:sta toimistolle.
Sessiomme alkoi huoneessa, jossa oli leveä futon-patja ja sen ympärillä oli paljon kynttilöitä
palamassa, suitsukkeita, iso barokkipeii yhdellä seinällä, joten tilannetta pystyi seuraamaan
sen kautta ja muutenkin...seksikästä.
Huoneen ilma oli lämmin.
Mua varten oli lämmin kylpy, jossa oli erilaisia kukkia ja yrttejä ja pulahdin sinne.
2 naista pesi ja hieroi kroppaani varpaita ja sormenpäitä myöden.
Varmaankin joku n. 20 min (?!). Se oli miiiiiiiiiiiielettömän ihanaa!
Taikuri oli vain hetken katsomassa sitä, mutta futon huoneeseen tultuani näiden 2:n tyypin kanssa,
hän oli meditaatiossa, edessään egyptiläisiltä vaikuttavien sauvojen kanssa (en tiedä varmasti).
Juomana oli puhdasta vettä ja jostain syystä, sitä join ihan megamäärät sen kylvyn jälkeen.
Varmaan ne yrtit..?
No sitten alkoi tantra-terapiaa paljon muistuttava hieronta/hoito öljyllä, paitsi että siihen osallistui
Taikuri ja ne kaksi naista tekemään sen.
Ei mtään hajua, kuinka kauan se kesti, mutta arvelisin sen olevan jossain n. 45-55 min paikkeilla.
Aloin tässä vaiheessa olla jo hyvin autuaan "leijuva", kuin tilanteessa mukana, mutta silti "poissa".
Energiat olivat uskomattoman pehmeän lempeitä, ikään kuin nukuttavia, mutta sillä tavalla,
että kuitenkin vielä tajuaa, mitä tilanteessa tapahtuu.
Koko kroppa oli "toimintakyvytön". Mielikin oli, että en välitä, vaikka atomipommi tippusi viereen.
He kävivät läpi joka ainoan sopukan mitä kropastani vain löytyy.
Korvia, alapäätä ja varpaita myöden.
Itseasiassa, ihmisessä on enemmän chakroja kuin nuo tavalliset 7
ja erityisiä energiapisteitä, joita aukasemalla ja stimuloimalla saadaan aikaan
hyvin mielenkiintoisia tuntemuksia, kuvia, ajatuksia ja tunteita.
Niitä stimuloimalla voi myös vahvistaa jotain toista tuntemusta tai herkkyyttä jollekin.
Se ei varsinaisesti ollut mitenkään seksuaalinen,
mutta en voinut tietenkään välttää kiihottumasta siitä.
Koko hoito sai mut jonkinlaiseen transsiin, ikään kuin unenomaiseen tilaan, jossa kuitenkin hiukan
tajuaa, mitä ulkopuolella kehoa tapahtuu, mutta siitä ei välitä.
Sellainen jännä usvainen olo, joka kohosi koko ajan korkeammalle
lähelle tajunnan menetystä (ajan tajun menetin huomattavasti aikasemmin jo),
samalla kun tunsin ihan kehossani erityiset pisteet,
jotka aktivoituvat ja herkistyivät -jopa sellaiset pisteet, joita en ennen tiennyt olevan olemassakaan.
Tietty piste, jossa keholla ei ole enään väliä, oikeastaan millään ei ole väliä,
ei edes sillä, herääkö siitä tilasta koskaan normaaliksi.
Sitten alkoi mieletön rakastelu, mutta vertaen aikaisempiin kokemuksiini,
joita seksuaalisena ihmisenä mulla toki on, tämä oli rakastelua athmosfäärissä,
ilmassa, jossain valkoissa tilassa, jossain sellaisessa tilassa, jossa mä en kykene
kontrolloimaan kehoani -ylipäätään olemaan kehollinen, vaikka rakastelun
pitäisi olla normaalisti varsin kehollista ja sulla on kontrolli ja tieto koko aan, missä mennään.
Myöskin ajan kontrollointi, kuin myös muiden silmällä pitäiminen/heidän tarpeistaan huolehtiminen
edes kohteilaisuus-syistä... pfff... en tiedä mihin se jäi ja milloin.
Annoin tilanteen viedä. Rakastelin Taikurin ja niiden kahden naisen kanssa,
tai siis ne rakasteli mua, mä taisin olla aika passiivinen kuollut lahna
(vaikka Taikuri väittää muuta), Taikurin lausuessa eriaisia matroja/rukouksia/loitsuja/jotain,
mitä kieltä en ymmärtänyt.
Tajunta räjähti.. ..jonnekin kirkkaan valkoiseen ja sprektimaiseen ilmaan, missä ei ole edes ääntä
-niin myös kehoni, rajummalla voimalla kuin koskaan, mutta se ei ole nyt se oleellinen,
eikä edes tärkein pointti tässä.
En juurikaan ollut läsnä kehossani, ainakaan niin paljon kuin normaalisti.
Se valkoinen ja sprektimainen kirkas valo/ilma...äh... ei sille ole olemassa sanoja.
Se on jokin voima/jumala, jopa jokin ufo. En osaa sanoa itseasiassa,
mutta se on hyvin persoona ja monta persoonaa, mutta moniulotteisempi ja valtava.
Siinä oli mielettömän hyvä olla -aivan kuin olisi ollut suunnattoman rakkauden/
hyvänolon
sisällä -osa sitä.
Mä en tiedä, kuinka kauan olin tuossa tilassa, mutta se tuntui parille tunnille
-todellisuudessa varmaan kuitenkin vain kymmeniä minuutteja, jopa vähemmän.
En tiedä tarkasti. Mittaan aikaa siitä, milloin tapasimme ja milloin olin viimein kotona,
joten kaikki, mitä tapahtui tuolla välillä..
Pikkuhiljaa palauduin ns. todellisuuteen ja tähän maailmaan -tosin en pystynyt liikauttamaan
lihastakaan, vaikka mieleni alkoi olla jo suht' tajuava.
Taikuri piti päätäni sylissään ja näin, kuinka hän antoi energiaa pään, kaulan, rinnan
ja käsivarsien alueelle ja ne naiset rinnasta alaspäin aina varpaisiin asti.
En vain kyennyt tuntemaan heidän kosketuksiaan, koska kehoni oli ikään kuin halvaantunut
-mutta kuulin mantrat/loitsut/rukoukset yhä voimistuvana -> kuuloni kun oli palautumassa.
Pikkuhiljaa kehoni alkoiu myös palautua todellisuuteen ja kykenin liikuttamaan jäseniäni,
mutta se oli niin voimaton, että piti levätä vielä jonkin aikaa futonilla.
Ympärilleni oli aseteltu joitain eksoottisilta näyttäviä (muinais?)esineitä
ja kukkien terälehtiä (paljon samoja, mitä oli kylvyssäkin).
Mua kehotettiin vain lepäämään ja ottamaan rauhallisesti ylösnousu
ja kun pystyin nousemaan jo istualleni, sain juotavaksi jotain yrttijuomaa ja vettä.
Se yrttijuoma palautti mukavasti, kuten vesikin.
Järjetön jano sen jälkeen olikin!
Taikuri kyseli, mitä näin "matkallani" ja kerroin tietenkin kuvani sieltä
ja kysyi, näinkö mitään erityistä kuviota, mistä pidin paljon, ja näinhän mie,
ja hän pyysi mua piirtämään sen paperille.
Piirrettyäni sen hahmotelman suurin piirtein vapaasti paperille,
hän otti pöytälaatikosta, huoneen toiselta puolelta, toisen paperin,
jossa sama kuvio oli, mutta paljon paremmin piirrettynä.
Siinä oli päivämäärä alla ja Taikuri pyysi mua muistelemaan ja tarkistamaan,
milloin me ollaan tavattu ensimmäisen kerran.
No se ei ollut vaikeaa, koska mulla on kalenterissa kaikki PR-tapahtumat,
ja hän oli esiintymässä yhdessä niistä sellainen puoli vuotta sitten
ja prkel, sama päivämäärä!
No ei siinä vielä mitään, tuohan nyt e ole temppu eikä mikään,
vaan se, että ko. paperin yläkulmaan mä olen tuolloin, puoli vuotta sitten kirjoittanut nimeni
ja numeroni, kun vaihdettiin yhteystietoja
ja silloin se oli piirtelemässä tuota kuviota ja sanoi että, no kirjoita se numerosi vaikka tähän
mun piirrustukseen.
Muistan sen niin elävästi, kun se piirusteli jotain odottaessaan mua antamaan yhteystietoni
-sattumoisin tuona iltana en löytänyt käyntikorttejani ja ihmettelin, mihin ne oli jättänyt
ja jouduin siksi kirjoittamaan sen paperille.
So, hän siis tiesi jo silloin sen kuvion tai stten hän hypnotisoi mut luulemaan niin
tai sitten se oli joku taikatemppu, ken tietää..?
No, todellisuus on tarua ihmeellisempää.
Hän sanoi, että sen kuvion voin ottaa ammattitatuoijalla
ihan liikkeessä tai hän voi kutsua vastaavaan sessioon ammatti-tatuoijan mukaan
joka sitten viiltää tai neuloo värittömällä neulalla -> arpeuttaen mulle.
Taikuri sanoi, että se on kivuttomampaa tuossa sessiossa, koska olen "muualla",
enkä niin läsnä kehossani.
Tuleehan siihen erityinen extra-voima, jos sen tekee rituaalissa ja sitä verta ei tarvitse
tatuoijan liikkeessä purkittaa seuraavaa sessiota varten tai tehdä uutta haavaa,
kun annan veriuhrin.
Mahtava kokemus tähän asti! -sanat eivät riitä kertomaan!
Tuon kuvion aion ottaa hiukan myöhemmin. Kuun nimittäin pitää olla oikeassa asennossa.
Menee siis jonkin aikaa seuraavaan sessioon ja kuvion ottamiseen.