Sivuja: 1 2 [3] 4
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kuolema  (Luettu 35578 kertaa)
0 jäsentä ja 6 vierasta katselee tätä aihetta.
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #30 : 12.10.2010 10:30:50 »

Sairauskertomus jatkuu... Minulla on ollut nyt monena päivänä lämpöä, ei varsinaista kuumetta, luultavasti luomesta johtuen.  Undecided Kävin näyttämässä sitä luomea eilen lääkärille ja ymmärsi huoleni liittyen anemiaan, papa-löydökseen ja kaikkiin muihin oireisiin ja samanaikaisuuteen mitä minulla on nyt ollut. Lohdutteli kuitenkin, että todennäköisesti tämä on nyt vain erillinen ja vaaraton tulehdus, joka ei liity näihin muihin asioihin mitenkään. Itse kyllä jostain syystä epäilen sitä, sillä yleensä kaikki liittyy kaikkeen jollain tavalla...  Lips Sealed No, jokatapauksessa selkeä tulehdus minulla siinä tosiaan on ja sain siihen antibiootit, sekä ajan luomen poistoon 26.10. Sen jälkeen se luomi sitten tutkitaan kaiken varalta... Eli joo nyt syön sitten kahta eri antibioottia, toinen bakteeri vaginoosiin (ai niin sen löydöksen olen unohtanut kertoa  Grin) ja toinen siihen luomitulehdukseen.  buck2 Odottelen nyt sitten kutsua siihen kolposkopiaan ja luomen poistoon. Tämä odottelu ei ole kivaa...

Pitäisiköhän erikseen kirjoittaa johonkin muualle näitä?  :Smiley Nämä nyt on kuitenkin nivoutuneet tietyllä tavalla tähän aiheeseen. Omapa on aiheeni.  Grin Selkeästi nyt vain tarvitsee purkaa näitä juttuja johonkin...
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #31 : 12.10.2010 11:04:07 »

Noniin palataanpas paremmin aiheeseen... Minua on jostain syystä nyt puhuteltu tuolta henkimaailmoista runojenkin kautta... Eräässä tilaisuudessa, ihan totaalisesti muihin aiheisiin liittyen kuulin lausuttuna tämän Aale Tynnin koskettavan runon. Vähän sen jälkeen eteeni suorastaan "tipahti" aivan yllättäen ja sattumalta eräs toinen, Einari Vuorelan runo. Laitan ne tänne, koska jostain syystä nekin koskettavat tietyllä tavalla kuolemaa...  :Smiley



KAARISILTA

Ja Jumala sanoi: Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on ikävä päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan.
Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee.
Minä sanoin: He tulevat raskain saappain, multa-anturoin-
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?
Ja Jumala sanoi: Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan-
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden ylitse lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet.

POLKU TAIVAASEEN

Nyt sen tiedän:
Olen vain kalkkikuori.
Olen vain kotelo,
josta perhonen lentää.
Voi, miten pieneen
astiaan mahtuu mahti.
Miten pieneen suppuun
voi vetää siipensä.
Miten vähäiseksi
voi pyytämisensä tehdä.
[/color][/i]
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #32 : 12.10.2010 11:15:59 »

Ehkäpä kohtaat nyt lopullisesti kuolemanpelkosi? Voi sitä ripaus vielä olla jäljellä...  Huh

Hyvinkin mahdollista...  Henkistä kasvua kaikkinensa... :Smiley
tallennettu
sansai
Astro-nauttija
****
Viestejä: 808


Profiili
« Vastaus #33 : 12.10.2010 21:00:44 »

Mitä lienee Aale ajatellut ja kokenut sisimmässään kirjoittaessaan runonsa meille.
Ehkä hän on tiennyt toistenkin kokevan kaipuuta kaarisillalle.Jumala sanoi kuitenkin,Toisille annan toiset askareet,vaan sinulta lapseni,tahdon, että kaarisillan teet.
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #34 : 29.11.2010 11:39:56 »

Kolposkopia vielä edessäpäin tammikuussa, mutta tänään olin ultrassa ja hyvin todennäköisesti myooma. Eli siis hyvänlaatuinen kasvain. Ottivat varalta kuitenkin näytteen, jos olisikin jotain pahempaa... Siinä tapauksessa soittavat.

Myooma on sellaisessa kohdassa ja sen verran iso, että jos hormonikierukka ei sen takia pysy tai auta aivan järkkyihin kuukautisiin, minulta pitää poistaa koko kohtu. Onhan sekin tavallaan pieni "kuolema" kun jotain on pois ja lapsia ei enää voi saada. Ei se kyllä haittaa, kun en ole enää lisää lapsia haluamassakaan.  :Smiley Loppuupahan sitten kivut ja vuodot jotka anemiaa aiheuttaneet. "Every cloud has a silver lining"...
tallennettu
unelmassa
Vieras
« Vastaus #35 : 29.11.2010 13:29:32 »

 
           Kaikkea HYVÄÄ smitten Sinulle Rakkauden valo smitten angel angel
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #36 : 29.11.2010 16:42:15 »

Kiitos  smitten
tallennettu
sansai
Astro-nauttija
****
Viestejä: 808


Profiili
« Vastaus #37 : 29.11.2010 17:22:06 »

Tsemppiä kovasti Rakkaude Valo. Pieni kuolemahan se on, kun jotakin on otettava pois,sellaista mikä meille kuuluu ja aina on ollut.
Siinä on sitten, kuin uuden syntymäkin samalla.UUsi naisellisuus,vailla kiusallisia vuotoja,anemiaa,ehkä painon tunnetta alavatsalla.Reippaampaa oloa.Anemiahan tekee joskus kovinkin raskaaksi ja apeaksi olon.  smitten
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #38 : 01.12.2010 23:05:37 »

Kiitos.  smitten
tallennettu
Riitta
Astroholisti
*****
Viestejä: 2899



Profiili
« Vastaus #39 : 04.12.2010 23:39:57 »

Minulla on sellainen tunne, että asiasi kaikintavoin muuttuvat tuon pikkukuoleman jälkeen, ja lupaan paremmaksi.
Toivotan paljon voimia ja onnea tulevaisuudellesi!
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #40 : 06.12.2010 21:51:17 »

Minulla on sellainen tunne, että asiasi kaikintavoin muuttuvat tuon pikkukuoleman jälkeen, ja lupaan paremmaksi.
Toivotan paljon voimia ja onnea tulevaisuudellesi!

Kiitos.  smitten smitten smitten smitten
tallennettu
Vedenhelmi
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 167



Profiili
« Vastaus #41 : 10.12.2010 16:31:32 »

Vajaa vuosi sitten serkkuni kuoleman jälkeen aloin oikein todenteolla pohtia näitä kuolema-kysymyksiä sun muita... Koskaan en ole ketään joutunut kuoleman kautta menettämään (ellei isomummejani lasketa), kaikki mummoni ja pappani ovat edelleen elossa, vaikka itse täytän pian jo 31v.!  Serkkuni oli kuollessaan vasta 28-vuotias, leukemiasta parantunut ja kaikki hänen elämässään oli hienosti...sitten tuli tämä auto-onnettomuus... Sad

Lueskelin tätä ketjua ja tulipa mieleeni, että kun aina puhutaan, että hyvät lähtevät aina ensin...niinhän se usein on. Ehkäpä näillä "hyvillä ihmisillä" ei ole täällä niin paljon opittavaa enää ja siksi heidän elämänsä maanpäällä on monesti lyhyempi...? Serkkuni oli hyväsydäminen ja kaikkia rakastava, jotenkin erilainen kuin muut, jo lapsena...
Tämmöisiä ajatuksia täällä tänään...
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #42 : 11.12.2010 10:51:59 »

Vajaa vuosi sitten serkkuni kuoleman jälkeen aloin oikein todenteolla pohtia näitä kuolema-kysymyksiä sun muita... Koskaan en ole ketään joutunut kuoleman kautta menettämään (ellei isomummejani lasketa), kaikki mummoni ja pappani ovat edelleen elossa, vaikka itse täytän pian jo 31v.!  Serkkuni oli kuollessaan vasta 28-vuotias, leukemiasta parantunut ja kaikki hänen elämässään oli hienosti...sitten tuli tämä auto-onnettomuus... Sad

Lueskelin tätä ketjua ja tulipa mieleeni, että kun aina puhutaan, että hyvät lähtevät aina ensin...niinhän se usein on. Ehkäpä näillä "hyvillä ihmisillä" ei ole täällä niin paljon opittavaa enää ja siksi heidän elämänsä maanpäällä on monesti lyhyempi...? Serkkuni oli hyväsydäminen ja kaikkia rakastava, jotenkin erilainen kuin muut, jo lapsena...
Tämmöisiä ajatuksia täällä tänään...

Hyvä ja hyvä... En tiedä tuosta hyvästä, sillä kaikkihan me olemme yhtä hyviä ja arvokkaita.  smitten En toki siis tällä kiistä serkkusi hyvyyttä, mutta noin yleisesti ottaen... Ja tottakai syyt ovat joskus nuo, ettei enää opittavaa jne. muttei aina... Kyllä se on kuitenkin jokaisella se oma sielunsuunnitelma ja sen mukaan täältä lähdetään aikaisin tai vasta vanhana.  angel  smitten
tallennettu
Vedenhelmi
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 167



Profiili
« Vastaus #43 : 12.12.2010 16:28:10 »

Vajaa vuosi sitten serkkuni kuoleman jälkeen aloin oikein todenteolla pohtia näitä kuolema-kysymyksiä sun muita... Koskaan en ole ketään joutunut kuoleman kautta menettämään (ellei isomummejani lasketa), kaikki mummoni ja pappani ovat edelleen elossa, vaikka itse täytän pian jo 31v.!  Serkkuni oli kuollessaan vasta 28-vuotias, leukemiasta parantunut ja kaikki hänen elämässään oli hienosti...sitten tuli tämä auto-onnettomuus... Sad

Lueskelin tätä ketjua ja tulipa mieleeni, että kun aina puhutaan, että hyvät lähtevät aina ensin...niinhän se usein on. Ehkäpä näillä "hyvillä ihmisillä" ei ole täällä niin paljon opittavaa enää ja siksi heidän elämänsä maanpäällä on monesti lyhyempi...? Serkkuni oli hyväsydäminen ja kaikkia rakastava, jotenkin erilainen kuin muut, jo lapsena...
Tämmöisiä ajatuksia täällä tänään...

Hyvä ja hyvä... En tiedä tuosta hyvästä, sillä kaikkihan me olemme yhtä hyviä ja arvokkaita.  smitten En toki siis tällä kiistä serkkusi hyvyyttä, mutta noin yleisesti ottaen... Ja tottakai syyt ovat joskus nuo, ettei enää opittavaa jne. muttei aina... Kyllä se on kuitenkin jokaisella se oma sielunsuunnitelma ja sen mukaan täältä lähdetään aikaisin tai vasta vanhana.  angel  smitten


Juu, tuo hyvä-määritelmä ei nyt oikein ollut "oikea"... ja siis olen tarkalleen samaa mieltä kanssasi kuitenkin, näin tarkemmin ajateltuna, noinhan se tosiaan on...  smitten
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #44 : 31.03.2012 14:02:44 »

Lueskelinpa tuossa juuri vanhoja juttuja täällä ja törmäsin tähän omaan aiheeseeni. Tänne, (vaikka toisaalle kyllä) en sitten näköjään tullutkaan kommentoimaan, että lopultahan minulta poistettiin syyskuussa 2011 myoomainen kohtu. Sen jälkeen hemoglobiinini on noussut ja viimeksi kun mitattiin se oli 131.  Cheesy En muista milloin olisi ollut noin hyvä. Kyllä elämänlaatu on kohentunut leikkauksen jälkeen, kun ei enää ole tarvinnut kärvistellä kuukautisten ja muiden myooman aiheuttamien vaivojen takia. Sairaalassa, leikkauksen jälkeenhän tuli kuitenkin takapakkia kun tuli tulehdus ja jouduin takaisin sairaalaan ja siellä "törmäsin" kuolemaan ihan konkreettisesti:

http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=43711.0

Mitä tuohon luomeen (josta täällä mainitsin) taas tulee, joka tämän kirjoittelun aikoihin ilmaantui, muuttui, kasvoi ja tulehtui niin siinähän kävi siten niin, etten koskaan päässyt luomen poistoon asti, koska se suihkussa irtosi itsestään ja meni pesuveden mukana tutkimattomiin.  Shocked
No, kolme viikkoa sitten olin kahden luomen poistossa, jotka olivat kasvaneet ja muuttuneet väriltään jne. Ensi viikon alussa saan tulokset, kun menivät tutkittavaksi. Lisäksi minulla on nyt ollut parisen viikkoa lämpöilyä, joka tulee ja menee. Kaikki alkoi luomien poiston jälkeen kun poistettiin tikit sellaisella heikotus/kuvotus "vatsataudilla" ja korkealla kuumeella ilman, että olisin vessaan asti kuitenkaan joutunut... Näiden poistettujen luomien ja lämpöilyn takia, tämä aihe nyt taas jostain syystä pompsahtanut mieleeni... Tiedän varsin hyvin, että on kaikenmaailman flunssia, pöpöjä ja muita taas liikkeellä, eikä verikokeissa ei ollut mitään ihmeellistä, eikä luomistakaan ilmene välttämättä yhtään mitään. Kuitenkin on taas on sellainen jännä olo, että jotain on kehossani vialla, aivan kuten aavistin ennen myooman löytymistäkin...
Niin ja mitä tuohon kuolemaan tulee, jostain syystä olen itse aina kokenut etten välttämättä edes haluaisi elää kauhean vanhaksi, vaikka olisin tervekin. En tiedä miksi.  idiot2
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4
  Tulostusversio  
 
Siirry: