seuraava »

[Kokija]

Olen Kokija ! Syntynyt tänne -70 vaaka lapsosena. Lapsuuteni elin äidin ja isän alkoholismin/väkivallan pyörteissä.Isäni lähti oman käden kautta -85 ja äitini -93.
Vuonna-93 menetin Ella tyttären keskosena.Ja nyt Thaimaan tsunamissa menetin mieheni 38.v ja tyttäreni 15.v ja poikani 10.v. Sain kaikki oman maamme multiin.
Itse tulin kotiin ambulanssikoneella 1.1.2005 ja leikkaukset tästä ovat yhä kesken.
Kirjoitin kirjan khao lak ja tsunamin jälkimainingit ja kirjan kustansi myllylahti oy tapaninpäivänä 2005.
Minulta leikattiin viime vuoden lopulla aivoista kasvain, joka todettiin oikean otsalohkon syöväksi.Sädehoidot loppuivat 4.1.2006 ja nyt odotan lisää tietoa tästä maaliskuussa.
Henkimaailma on ollut aina lähellä sydäntäni...enhän muuten jaksaisikaan.
Valoisan asenteen saan monien valon lähettiläiden asiosta, rukouksesta ja ilon etsimisestä mm. kynttilänvalo, meditaatio ym.ym.
Maanpäälliset lääkärimme ovat jo tuominneet minut kuolemaan, mutta en usko heitä.Pyydän apua ylhältä 
Haaveilen vielä perheestä ja edes yhdestä lapsesta joka pysyisi hengissä 
On oltava syy, että tänne jäin!!! Mutta kuolemaa on ollut ehkä liikaa minun elämässäni.Silti tuo kirjan kirjoitus auttoi minua eteenpäin.Sitä voi kurkkia www.myllylahti.fi
Nyt kirjoitan kolmesta enekelistäni Iina, Ella, Santeri kirjaa tyhjä syli.
Kiva, että tällainen lämminhenkinen paikka on olemassa! Teen myös itse auttamistyötä voimieni mukaan.Eihän me olla koskaan täydellisiä, eikä valmiita! 

[May]

Voi hyvänen aika, onpa elämässäsi ollut koettelemuksia yksi toisensa jälkeen! Tekisi mieli jotenkin lohduttaa, mutta mitäpä voisi sanoa ilman että sanat tuntuisivat ontoilta ja ulkokultaisilta.  Se on ainakin varmaa, että mikään koettelemuksista ei ole tullut kohdallesi sattumalta tai huonolla tuurilla vaan ne kaikki ovat sisältyneet tämän elämän sielunsuunnitelmaasi kirjattuun oppiläksyyn. Sanotaanhan että lahjakkailta oppilailta vaaditaan eniten ja sinun elämälläsi täytyykin olla jokin tietty tarkoitus, ehkäpä sinusta on juuri noiden kokemusten opettamana koulittu empaattinen muiden auttaja.

Kaikkea hyvää elämääsi tästä eteenpäin! Kirjasi luen varmasti, vaikka uskonkin sen lukemiseen kuluvan nenäliinapaketin poikineen. Ja tervetuloa lämpimästi tervetuloa mukaan foorumille!

Lämmöllä
May

[Kokija]

Kiitos May !

Luulenpa, että sanoja ei juuri ole kenelläkään.Niinhän sitä sanotaan, että itse kirjamme sisukset tänne kannamme sielumme suunnitelmassa, mutta olisihan sitä helpommin voinut valita! Olen nyt pyydellyt hiukan lomaa tuolta yläkerrasta! 

[selkälokki]

Hei Kokija!!!!

Sinäkö olet se sama, joka kirjoitti nuo kirjat, ihmeellisten oireitten nainen?
Olen lukenut molemmat kirjat, sain ne mieheni äidiltä joku vuosi aiemmin joululahjaksi.
Melkoista kamppailua oli sinulla jo silloin ja nyt vielä niin vaikean kohtalon läpi olet kulkenut!!!
Sanattomaksi menen minäkin.
En osaa mitään sanoa, kuin että halaisin jos voisin.

[selkälokki]

Olenpa hupsu, tietenkin sanon sen, että aivan ihanaa, että olet tullut tänne foourmille!!!! Olet lämpimästi tervetullut!!!

[Satu]

Moi Kokija ja lämpimästi tervetuloa mukaan porukkaan!

Iso halaus sulle kaikkien menetystesi johdosta - mutta uskon kuitenkin, että elämällä on vielä jotain ihan toisenlaistakin varallesi. 

On tosi upeaa, että olet jo nyt pystynyt siirtämään kipeät kokemuksesi paperille asti. Olettaisin, että sillä oli aika puhdistava vaikutus? Monet hauduttelevät juttujaan vuosikausia, toiset eivät kykene purkamaan kokemuksiaan julkisuuteen koskaan.

Onkohan muuten meidän vuosikerrassa jotain merkillistä, kun tiedän useampiakin samanikäisiä, keitä elämä on koetellut vähän ankaramman kaavan mukaan? Kuolema on ollut vieraana aika monella tai käynyt koputtelemassa jopa omaan olkapäähän. Täyttä sattumaako? 

Haliterkuin

Satusko70

[Kokija]

Kiitoksia molemmille vastaajille.Selkälokille tiedoksi, että kyllä olen kirjoittanut nuo kysymäsi kirjat myös. 

[sawotar]

Tervetuloa kokija kultainen joukkoon Kova on elämänkertomuksesi, mutta tehtäväsi ei ole vielä kesken ja sen tiedätkin Nostan hattua miten olet tuollaisesta tuskasta noussut Rakkauden valoa sinulle kokija

[Rakkauden enkeli]

Voi mahdoton mitä järkyttäviä kokemuksia. 

On oltava syy, että tänne jäin!!!

Varmasti onkin!!! Ennenkaikkea juuri se, että voit opettaa ihmisille jotain kärsimyksistäsi. Nimittäin tuollaisten noin hurjien kokemusten rinnalla monet muut "ongelmat" näyttävät hyvin pieniltä... Toiset sitten ehkä osaavat suhteuttaa omat ongelmansa paremmin oikeisiin mittasuhteisiin... Sinun tarinasi on todellinen selviytymistarina muille! Toimit muiden "opettajana" sen suhteen. Ja sinä olet täällä juuri niin kauan kuin on tarkoitettu. 

OIKEIN PALJON VOIMIA, VALOA JA RAKKAUTTA SINULLE! OLET IHANA!

[Ajatus]

Hei Kokija,

Olen lukenut sinusta jonkun lehtihaastattelun ja ajattelin jo sitä lukiessani, että onpa paljon yhdelle ihmiselle haasteita annettu tässä elämässä! En voi mitenkään edes kuvitella samaistuvani tilanteeseesi, tuntuu että niin helpolla olen sinuun verrattuna päässyt. Ei voi kuin kunnioittaa sitä, että olet kestänyt kaiken tuon ja vielä pystynyt tuottamaan siitä kaikesta jotain, josta on apua myös muille. Kuten Rakkauden enkeli sanoi, olet taatusti melkoinen opettaja omalla esimerkilläsi siitä, miten pieniä useimmat arkipäivän ongelmamme lopulta ovatkaan.

Lämpimästi tervetuloa, toivottavasti meistä foorumilaisista on edes pientäkään lohtua ja apua vastaavasti sinulle.

[Kokija]

Kiitoksia kaikille 
Pakko myöntää, että kirjoituksenne tuntuvat hyvältä ja olette itse aivan MAHTAVAA PORUKKAA!