seuraava »

[Ozzette]

Terve sielu terveessä ruumiissa... Ei kun laittamaan kroppaa kuntoon... 

[Alzbeta]

Kyllähän se näin varmasti menee.

Hmm, mutta entäs sitten jos esimerkiksi juo suhteellisen harvoin, mutta silti miettii alkoholia koko ajan tai erittäin usein. Mikäs se sitten on?

Jos nyt miettii juuri riippuvaisuutta niin siinä tosiaan voi mieli jo jollain tasolla olla vapaa, mutta keho taas ei. Tai toisin päin keho on vapaa, mutta mieli ei.

Hmm, niin mielestäni kysymykset vain ovat mielenkiintoisia. 

[Ikitosi]

Kerropa ikitosi sitten onko sinun mielestäsi esimerkiksi päihderiippuvuus fyysinen vai psyykkinen? Miten tämän eron voi nähdä mikä riippuvuus on tunnetasolla ja mikä taas fyysisellä? Itselläni ainakin menevät sekaisin. 

No, minäpä kerron  

Keholla ei ole kovinkaan paljon tarpeita, jos nyt nestettä, ravintoa ja lepoa sopivasti saa, se on ihan tyytyväinen ja jaksaa kuljetella meitä.
Vähän niinkuin auto: Ei sekään itsekseen ajele essolle tankkaamaan dieseliä bensiinin sijasta, jonkun se täytyy sinne ohjata. Ja jonkun täytyy, ehkä tietämättömyyttään, väärää ainetta siihen laittaa. No, sitten savutaan ja nyitään ja moottori vinkuu, tai pahimmassa tapauksessa matka tyssää sitten siihen. Kenen vika? Ja kuka maksaa? Auton omistaja tietenkin(, eihän semmoista vakuutus korvaa.)



Kaikki mainitut tunnetarpeemme sensijaan sijaitsevat lähinnä siellä psyykkisellä tasolla, josta siis riippuvuudetkin kehi

[Alzbeta]

Hmm, mutta ihmisellä ja autolla on se suuri ero, että jos ihminen tietoisesti tai tiedostamattaan laittaa elimistöönsä väärää ravintoa niin elimistö tottuu siihen.
Eikä pelkästään totu vain alkaa jopa vaatimaan sitä. Sitten kun annammekin sille oikeaa ravintoa se protestoi pitkän aikaa, että mitä tämä muka on.

Sitäpaitsi se mieli vielä sekoittaa niitä kehon viestejä. Jos keho lähettää viestiä, että tarvitsen vettä niin jossain siinä matkan varrella se viesti voikin muuttua muotoon tarvitsen suklaata. Tai muuta vastaavaa. Siinähän sitten ollaan.
 

[Ikitosi]

Niin, vieroitusoireista kehokin kärsii, ja niihin voi jopa kuolla.
Kuten auto kärsii ja vahingoittuu vääristä polttoaineista, jopa korjauskelvottomaksi.
Mutta missään tapauksessa auto/keho ei ole siihen syypää. Kuten auto ei itekseen käy tankkaamassa, kehomme ei pelkkänä kuorena toimi, koska silloin se olisi kuollut keho, siis ilman sielua, mieltä.
Mielemme on se, joka valitsee sen polttoaineen, ja väärällä valinnallaan vahingoittaa kehoa. Keho ainoastaan reagoi, koska sillä ei ole omaa mieltä päättämässä sen asioista. Jos olisi, se varmasti tekisi kaikkensa estääkseen vahingoittumisensa. Mutta nyt se on vain kuskinsa armoilla, eikä voi muuta kuin yrittää kulkea sillä mitä sille annetaan.

Siis jättäkäämme se parka jo rauhaan!

Mielenkiintoista olisi sen sijaan pohtia, miksi mieli tankkaa väärin...

[Mirjam]

Kehossamme kaikki 'kulminoituu' ! 
Jokainen sisäelin, elin, karva, ihohuokonen, solu ysm. edustaa jotain maailmankaikkeuden osasta.

Myös sielumme ja korkein itsemme taikka jumaluutemme on kehossamme, jos annamme sen siihen sulautua!
 

[Ikitosi]

Sanat koostuvat kirjaimista, joilla jokaisela on oma sisällöllinen, symboolinen merkityksensä niin itsekseen, kuin osana sanaa -> osana lausetta -> osana virkettä -> jne...
Ja kuitenkin, sana on vain ilmimuoto hengellemme, joka lihallisten huuliemme läpi virtaa.
Samoin voimme kehon osien kuvitella olevan henkisen ilmiolomme muotoa, joista koostuu kokonainen elämänkerta-teos, joka omalla kielellään tuo ilmi enemmän, kuin vain osiensa summan; kokonaisen olemuksemme, jos vaan osaamme sitä lukea.
Hengen ja fyysisen olomuotomme ollessa alumperin 'kotoisin' eri 'kielialueilta', väärinymmärrysten riski on ilmeinen, vaikka asioista oikeasti oltaisiinkin yhden mielisiä, Siis, kielikursseja ja tulkkaustakin tarvitaan.
Syntiä on olla opettelematta/kuuntelematta hengen ja kehon yhteistä kieltä, eli Itseämme.