seuraava »

[liveforever]

on varmaan jo kysytty ja kirjoitettu monta kertaa,mutta aloitan nyt uudestaan.

Olen Athamaaritilta jo vähän vastauksia jo saannutkin ja toivottavasti saan vielä lisää ja myös teiltä muilta.

Kirjoitukseni saattaa olla sekavaa mutta kirjoitan nyt sitä mukaa kun asiat mieleeni tulevat.enkä edes tiedä onko tämä oikea palsta mutta kirjoitan tänne ekaa kertaa,kirjoituksia olen käynnyt kyllä lukemassa.

Minulla on muutaman vkon ollut hirveä kuolemanpelko se täyttää joka pvä ajatukseni.Pelko on minulla ollut pienestä asti,mutta pysyy vuosiakin poissa,mutta nyt kaiketi jo 6vko menossa,en pysty nauttimaan täysillä mistään kun ajatus jo tulee.
Kuitenkin olen niinkauan kun muista uskonut jollain tasolla jälleensyntymiseen,ei tässä hommassa ois muuten mitään järkeä,miksi meille annettaisiin rakkaita(vanhemmat,ystävät,elämänkumppani,lapset)ja sitten vaan julmasti temmattaisiin pois?

Äidin suvun puolelta olen "perinnyt"enneunien ja tapahtmien "ennustamiskykyä",joten siksi nämä asiat kiinnostavat hieman ennemmän.

Joillakin teillä palstankäyttäjillä on paljon kokemuksia entisistä elämistä...
- miten olette varmoja että ne eivät vain ole unia ja toiveita että haluatte niitä nähdä?
-miksi niin monet näkevät itsensä,myös regressioterapiassa,kleopatrana tai jonain ylhäisenä?
ei niitä kleopatroja niin montaa ollut?
-etteivät mielikuvanne ole jotain mitä olette lukeneet,nähneet tai kuulleet?
-regressioterapiassa mm. ihmiset ovat ilmoittaneet osoitteita mitä ei ole ollut olemassakaan?
-miksi emme muista niitä entisiä elämiämme?miksi vain tämä hetki ja elämä on todellista?
-miksi emme tunnista tai meitä tunnisteta tässä elämässä?
-missä ovat kuolleet isovanhempani,ystäväni,kummisetäni,serkkuni...?
-kuinka kauan kestää tulla takaisin?
-oletteko te 100%tunnistaneet jonkun vanhan sukulaisen tai muun läheisen nyt tässä elämässä?
-oletteko kertoneet siitä hänelle?

Toivottavasti kukaan ei pahastu tästä,sitävarten en tätä kirjoittanut ,vaan haluaisin oikeasti selvyyden muutamiin juttuhini,löytyiskö vastaus kauempaa kuin tästä elämästä ja helpotustata tähän kuolemanpelkoon,että voisin nauttia elämän tuomista jutuista,myös niistä arkisista,uhmaiästä ja siivouksesta.

-onko kukaan tutustunut apua nyt tuli pläkäri..Victor on etunimi...apua sukunimi hävisi,kirjoituksiin?Onko niissä järkeä?ja tietääkö kukaan saako kirjoituksia suomeksi?ja onko Brian Weissin kirja many lives,many masters tutustumisen arvoinen?ja onko sitä julkaistu suomeksi?

Ja tietääkö kukaan hyvää ja luotettavaa ja kukkarolle sopivaa terapeuttia joka vois auttaa?

[Eklektikko]

Joillakin teillä palstankäyttäjillä on paljon kokemuksia entisistä elämistä...
- miten olette varmoja että ne eivät vain ole unia ja toiveita että haluatte niitä nähdä?

 
Jos tietäisit miten karmeita verisiä ja tuskallisia muistoja mieleeni on palannut edellisistä
elämistä, ymmärtäisit miksi laitoin  tuohon tuon kasan hymiöitä. Vastauksena siis:
Olen varma että ne eivät ole unia/toiveita, sillä en ole niin masokisti, että toivoisin sellaista.

-miksi niin monet näkevät itsensä,myös regressioterapiassa,kleopatrana tai jonain ylhäisenä? ei niitä kleopatroja niin montaa ollut?

Kaikessa hypnoosissa on riski, että hypnotisoitava kertoo asioita, joita olettaa hypnotisoijan haluavan kuulla. Me laumaeläimet olemme niin kovia miellyttämään. USAssa on käräjöitykin, kun hypnoosin avulla 'löytyneet' insestikokemukset ovat osoittautuneet valemuistoiksi. Henkilökohtaisesti pitäisin hypnoosia kaikkein epäluotettavimpana tapana tavoittaa muistoja edellisistä elämistä.

Hyvän hypnotisoijan kanssa tosin näyttää onnistuvan: Telkusta tuli jotain vuosia sitten dokumenttisarja, jossa paitsi että löytyi näitä muistoja, niin sitten nämä ihmiset kävivät niissä paikoissa joita oli muistoissa näkynyt. Merkittävää on, että yksikään ei ollut kuuluisa entisaikain henkilö, vaan heidän elämänsä olivat tavallisia tylsiä elämiä, kuten esim. majatalon tarjoilija ja orpona luostarin portaille jätetty poika joka vietti sitten loppuelämänsä munkkina.

-etteivät mielikuvanne ole jotain mitä olette lukeneet,nähneet tai kuulleet?

Fyysisiä kiputiloja ei voi lukea, nähdä, tai kuulla. Minulla on näihin visioihin liittyen myös fyysisiä tuntemuksia. Toinen pointti: Vain tynnyrissä kasvanut tai lukutaidoton on voinut välttyä kohtaamasta historiaan liittyviä asioita. Jokainen edellisen elämän muisto voitaisiin muuten kuitata sillä, että ihminen on käynyt koulun historiantunnit tai omistaa television josta on potentiaalisesti nähtävissä historiadokumentteja.

-regressioterapiassa mm. ihmiset ovat ilmoittaneet osoitteita mitä ei ole ollut olemassakaan?

Regressioterapia = hypnoosi. Katso edeltä hypnoosia koskevat kommenttini. Siinä dokumenttisarjassa oli ihan päinvastoin: Henkilöt piirsivät hypnoosin jälkeen kuvan jostakin kohteesta edellisen elämän asuinpaikassaan. Kun sitten mentiin paikan päälle, saattoi näyttää siltä ettei kirkontorni ollutkaan samannäköinen kuin piirretyssä kuvassa. Mutta: Kaupunginarkistosta sitten löytyikin selitys: Kirkontorni oli uusittu 200 v sitten, hypnotisoitu oli piirtänyt kuvan siitä, miltä se näytti ennen tuota ajankohtaa...

-miksi emme muista niitä entisiä elämiämme?miksi vain tämä hetki ja elämä on todellista?

Jos nyt kypsään sielunikään ehtiessä on elänyt vaikka 600-700 elämää, niin jos ne kaikki muistaa yhtaikaa, on todennäköinen loppusijoituspaikka mielisairaalan suljettu osasto.  Itse uskon, että muistamme vain niitä osia niistä edellisistä elämistä, joilla on jotain merkitystä tämänhetkisen inkarnaatiomme kannalta. Esim joissa on samanlaisia kokemuksia, ammatti, ihmissuhteita tms.

-miksi emme tunnista tai meitä tunnisteta tässä elämässä?

Miksi pitäisi? Se, että syntyessään unohtaa ikuisen ominaislaatunsa on, paitsi osa koko hommaa, myös varmaan tarpeen ihmispsyyken suojaamiseksi. Fyysiset aivot eivät kykene kuin tiettyyn määrään tietoa/prosessointia.

-missä ovat kuolleet isovanhempani,ystäväni,kummisetäni,serkkuni...?

Siellä oikeassa moniulotteisessa universumissa, jossa aika on ulottuvuus eikä lineaarinen.
Koko tämä universumi on vain keinotekoinen koekenttä, että kuolemattomat olennot voivat inkarnoitua tänne kokeilemaan lineaarista aikaa, rajattua elämää ja todellisen luontonsa unohtamista. (Tämä on Kryonilta, joku muu sanoo ehkä jotain muuta. Minä vaan tykkään tästä)

-kuinka kauan kestää tulla takaisin?

Tämä on 4D kysymys (3 ulottuvuutta + aika). Todellisessa moniulotteisessa universumissa aika on ulottuvuus ja ylläoleva kysymys siten merkityksetön. Henkilökohtaisesti uskon, että sielunenergiasta riittäisi vaikka kahteen päällekkäin tai osittain päällekäin olevaan inkarnaatioon yhtaikaa, joten itse vastaisin: Niin kauan kuin haluat, sinulla on asiassa vapaa tahto.

-oletteko te 100%tunnistaneet jonkun vanhan sukulaisen tai muun läheisen nyt tässä elämässä?

Kyllä. Tunnistanut sillä lailla, että tiedän että jotakin on ollut ennenkin jonkun tyypin kanssa, mutta mitään tarkkoja tietoja siitä mitä, minulla ei ole. Semmoista suuntaa-antavaa ainoastaan.

-oletteko kertoneet siitä hänelle?

Muutamille, jotaka rajatieteitä harrastavat. Skepsis ry:n jäsenille ei yksinkertaisesti vain kannata kertoa. 

Kuolemanpelosta:
Mikä siinä oikein pelottaa? Tämä on retorinen kysymys, sinun kannattaa pilkkoa asiaa vähän pienemmäksi, yksinään tuo on liian iso kysymys. Jos asia ahdistaa, voi kyseessä myös olla ihan  maallinen ahdistushäiriö. Siihen suosittelisin teosta: Vapaaksi ahdistuksesta - työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Löytyy googlaamalla, nettikaupasta noin 50 euroa. Kirjastossakin on, mutta siihen on aina pitkä varauslista.

Ja tietääkö kukaan hyvää ja luotettavaa ja kukkarolle sopivaa terapeuttia joka vois auttaa?

Maallista, vai regressioterapeuttia? Tarvitsetkohan jälkimmäistä ollenkaan? Ihmiset alkavat yleensä saada muistikuvia edellisistä elämistä siinä vaiheessa kun kurkkuchacra avautuu. Tämän ei yleensä kuulukaan tapahtua aivan nuorena, tyypillisesti se tapahtuu tuossa 35-40 vuotiaana.

[Lilli]

Eklektikolla oli varsin tyhjentävä vastaus kysymyksiisi, joten en lähde niitä puimaan yksityiskohtaisesti, muutama omakohtainen kokemus vain lisää listaan:

Tunnistamisesta:

Tunnistamista tapahtuu kyllä silloin tällöin, esim. minut on tunnistettu ja itse olen myös hyvin tietoinen yhteisistä entisistä elämistä ainakin yhden ihmisen kohdalla. Viimeksi mainitussa tapauksessa tunne karmasta oli hyvin voimakkaasti läsnä ja sain ihan konkreettisen flashbackinkin siitä, mitä olemme yhdessä hommanneet menneisyydessä. Flashback täydentyi unella ja omituisilla nykyisen elämän sattumilla, jotka olivat ikään kuin haaste oikaista karmaa.

Entisistä elämistä innostuva haluaa ensi alkuun löytää hienoja elämiä esim. merkkihenkilöiden reinkarnaatioina (Jeesus taitaa olla suosituin!), mutta sitten kun asiaan perehtyy tarkemmin, saattaa katua sitä, että koko hommaan ryhtyi. Mutta joillekin esim. selittämättömien pelkojen ja kipujen syyt saattavatkin yllättäen löytyä menneistä elämistä, jolloin toiseen elämään palaaminen tavalla tai toisella voi olla hyvin terapeuttinen ja puhdistava kokemus.  Itselläni on "kummitellut" lähes koko aikuisiän ajan eräs entinen elämä, ja kun pystyin selvittämään, mitä tälle ex-inkarnaatiolle oli tapahtunut, nykyisyyteenkin tuli hyvin paljon järkeä. Entinen elämä ei ole lakannut kummittelemasta, mutta nyt vain tiedän, mistä on kyse.

[K-NRJ]

Mutta joillekin esim. selittämättömien pelkojen ja kipujen syyt saattavatkin yllättäen löytyä menneistä elämistä, jolloin toiseen elämään palaaminen tavalla tai toisella voi olla hyvin terapeuttinen ja puhdistava kokemus.  Itselläni on "kummitellut" lähes koko aikuisiän ajan eräs entinen elämä, ja kun pystyin selvittämään, mitä tälle ex-inkarnaatiolle oli tapahtunut, nykyisyyteenkin tuli hyvin paljon järkeä. Entinen elämä ei ole lakannut kummittelemasta, mutta nyt vain tiedän, mistä on kyse.

Lilli, voitko kertoa miten löysit tuon tiedon?

Minua kiinnostaa valtavasti yhteys entisiin elämiin. Nimittäin, minulla kun normaalisti ei ole kiistaa kenenkään kanssa. Koulussa kaikki meni hyvin, samoin opiskeluaikana ja töissä myös olen tullut loistavasti toimeen lähes kaikkien ihmisten kanssa. Samoin kavereita on monenlaisia ja hyvin menee.  Ja meitähän on moneen junaan.  

Mutta yksi ihminen on kertakaikkiaan käsittämätön. Hänen vihansa minua kohtaan ei ole selitettävissä. Mikä on mielenkiintoista, niin hänen   on asteentarkassa yhtymässä omaan Yläsolmuuni.  Miksi Yläsolmuun? Kun kuvittelisi, että entisten elämien kokemukset ovat yhteydessä Alasolmuun?

Tosin selitys voisi löytyä myös hänen omasta kartastaan, ja siitä että hänet koetaan yleisesti varsin hulluksi tyypiksi. Jolloin herää kysymys, miksi hänet laitettiin tässä elämässä minun tielleni?

[Witch-83]

Mikä on mielenkiintoista, niin hänen   on asteentarkassa yhtymässä omaan Yläsolmuuni.  Miksi Yläsolmuun? Kun kuvittelisi, että entisten elämien kokemukset ovat yhteydessä Alasolmuun?

Tää menee nyt vähä astrologian puolelle, mut kysyn silti... Kun mun kuunsolmu on 2 astetta  , mun miehen  on 1 aste  ja mun parhaimman ja vanhimman ystävän  on 4 astetta 
Mun DC on  ja mun äidin, isän, pikkuveljen ja tyttäreni  on    Joten liittyykö nämä menneisiin elämiin millään tavalla?

[liveforever]

jos tää nyt onnistuis...

kiitos kaikille vastanneille ja toivottavasti saan vielä lisää.

viime yönä kävi muutama kysymys mielessä,mutta olisi pitänyt kirjoittaa heti ylös...

palatakseni vielä siihen osoitehommaan,niin arkistoita käytiin läpi mutta sellaista osoitetta ei ollut koskaan ollut olemassa.toine tapaus oli että joku ilmoitti palvelleensa laivassa,mutta arkistoista ei kyseistä laivan nimeä löytynyt.

missä ovat Mozart,Chaplin,Sibelius,tekivät suuria teoksia,luulisi jonkun muistavan olleensa joku heistä.

kirjoitin hetki sitten pitkän tekstin,mutta minä ja koneet emme ole koskaan tulleet toimeen joten se hävisi johonkin ja nyt yritän epätoivoisesti muistaa mitä kirjoitin...

mitä mieltä olette geeneistä?eikö jonkin geenin pitäisi olla sama kuin edellisissä elämissä?

ostin eilen pari kirjaa,en tiedä avavatko ne minulle uusia ulottuvuuksia vai sekoittavatko päätäni lisää ,mutta aion lukea ne avoimin mielin,koska sisälläni on se pieni ääni joka sanoo ettemme ole täällä ekaa kertaa ,mutta haluaisin saada varmuuden,eikä vähiten siksi että tämä ahdistus katoaisi.

[Eklektikko]

missä ovat Mozart,Chaplin,Sibelius,tekivät suuria teoksia,luulisi jonkun muistavan olleensa joku heistä.

Voi, vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon:
1) Ovat juuri nyt inkarnoituneena johonkin, missä ei ole lukutaitoa tai internettiä.
2) Ovat juuri nyt inkarnoituneina, mutta eivät kiinnostuneita tällaisista keskusteluista.
3) Ovat juuri nyt inkarnoituneina, mutta juuri SINÄ et ole koskaan kuullut kenenkään muistavan
olleen kukaan heistä
4) Eivät ole juuri nyt inkarnoituneina.

mitä mieltä olette geeneistä?eikö jonkin geenin pitäisi olla sama kuin edellisissä elämissä?

Miksi ihmeessä henkinen olisi kiinni fyysisestä? Sitäpaitsi, jos sielun on tarkoitus saada erilaisia
inkarnaatiokokemuksia, niin erilaiset fyysiset kehot ovat tässä vain etu. Itse en näe mitään syytä mihinkän geneettiseen yhtäläisyyteen - ne geenit ovat ihan vain fyysisen tason juttu.

[Ebenia]

Olipa jännä, että huomasin tämän ketjun.

Ehkä viikko sitten katsoessani erästä elokuvaa ja muutaman pienen sattumuksen kautta, minut valtasi käsittämätön tunne, joka liittyy erääseen miespuoliseen ystävääni. Meillä on aina ollut jotenkin mielestäni erityislaatuinen suhde. Me olemme aina vetäneet toisiamme puoleemme paljon, opiskelemme samaa alaa ja ajatuksissamme on paljon samaa. Olemme kuitenkin aina pysyneet ystävinä, vaikka ihastumisia ja muita dramaattisia juttuja on ollut tuntemuksiemme takia (mm. jätin erään poikaystäväni, sillä tajusin etten tunne puoltakaan häntä kohtaan mitä tunnen tätä miespuolista ystävää kohtaan etc.).

Anyway. Sain sitten eräänä iltana elokuvaa katsoessani mielettömän tunteen siitä, että olisimme olleet edellisessä elämässä naimisissa ja meillä olisi ollut kaksi vaaleatukkaista pientä kaksospoikaa. Näin ikään kuin edessäni kuvan siitä, kuinka olin kotiäiti ja olin kotona lasten kanssa ja hän lähti töihin business-puvussaan, pussasi minua kevyesti ja yhtäkkiä minulle tuli järisyttävä tunnereaktio siitä, että se oli viimeinen kerta kun näimme ja hän kuoli matkalla töihin auto-onnettomuudessa. Tuntui kuin joku järisyttävä rakkaudellinen tuskan ja menettämisen tunne laskeutui minuun ja itkin pitkään tuota muistoa/tunnetta etc.

Tämä tuntui niin todelta ja jälkikäteen rupesin miettimään, että olenko vain seonnut ja kuvittelenko vain jotain omiani ja miten voi olla, että mielikuvissani hän näytti hyvin samalta kuin nykyään ja olenko vain kuvitellut kaiken.

Eli siis jotenkin vain, että MITEN niitä edellisiä elämiä oikein sitten tulee mieleen? Millainen se tunne on? En tiedä miksi olisin tuosta noin vain kuvitellut itselleni järisyttävän menetyksen kokemuksen, mutta...en tiedä. Olenko siis vain seonnut? 

[Hiisitär]

Menneitä elämiä voi pomppia mieleen mistä ärsykkeestä tahansa. Usein siihen liittyy joko selkiinnyttävä AHAA-tunne tai vastaavasti hyvin vahva selittämätön tunnereaktio. Visiot ovat myös yleisiä.

En tiedä ajatellaanko usein, että jos saa muiston menneestä elämästään, muistaa sen syntymästä kuolemaan. Eihän se toki niin mene. Sieltä muistaa vain joitakin kohtauksia ja yleensä tärkeitä sellaisia. Ihan kuin tässäkin elämässä - vahvan tunne-elämyksen antanut positiivinen tai negatiivinen tunne syöpyy mieleemme muistoksi, kun taas vähemmän vahvat asiat unohtuvat (jotteivät aivot ylikuormitu. Aivot ovat vähän kuin kiintolevy, niihin mahtuu rajallinen määrä tietoa).

Geenit ovat fyysisen tason juttu eli eivät liity mitenkään menneiden elämien kokemuksiin. Sinä tosin voit saada kehoosi geenit, jotka aiheuttavat esimerkiksi jonkun sairauden, joka sinun on tarkoitus kokea tässä elämässä oppiaksesi jotain (esim. arvostamaan kehoa paremmin).

Olen kuitenkin huomannut itse tehdessäni menneiden elämien tulkintoja, että hyvin usealla henkilöllä on edelleen vähän samanlaisia kasvonpiirteitä tai olemusta kuin jossakin menneessä elämässä, sukupuolesta riippumatta.

[Lilli]

Mutta joillekin esim. selittämättömien pelkojen ja kipujen syyt saattavatkin yllättäen löytyä menneistä elämistä, jolloin toiseen elämään palaaminen tavalla tai toisella voi olla hyvin terapeuttinen ja puhdistava kokemus.  Itselläni on "kummitellut" lähes koko aikuisiän ajan eräs entinen elämä, ja kun pystyin selvittämään, mitä tälle ex-inkarnaatiolle oli tapahtunut, nykyisyyteenkin tuli hyvin paljon järkeä. Entinen elämä ei ole lakannut kummittelemasta, mutta nyt vain tiedän, mistä on kyse.

Lilli, voitko kertoa miten löysit tuon tiedon?

Minua kiinnostaa valtavasti yhteys entisiin elämiin. Nimittäin, minulla kun normaalisti ei ole kiistaa kenenkään kanssa. Koulussa kaikki meni hyvin, samoin opiskeluaikana ja töissä myös olen tullut loistavasti toimeen lähes kaikkien ihmisten kanssa. Samoin kavereita on monenlaisia ja hyvin menee.  Ja meitähän on moneen junaan.  

Mutta yksi ihminen on kertakaikkiaan käsittämätön. Hänen vihansa minua kohtaan ei ole selitettävissä. Mikä on mielenkiintoista, niin hänen   on asteentarkassa yhtymässä omaan Yläsolmuuni.  Miksi Yläsolmuun? Kun kuvittelisi, että entisten elämien kokemukset ovat yhteydessä Alasolmuun?

Tosin selitys voisi löytyä myös hänen omasta kartastaan, ja siitä että hänet koetaan yleisesti varsin hulluksi tyypiksi. Jolloin herää kysymys, miksi hänet laitettiin tässä elämässä minun tielleni?

Jos tarkoitat tuota kummittelevaa entistä elämää, niin kyseessä on henkilö, josta löytyy hieman tietoa internetistä, jos osaa pistää hakusanat kohdalleen. Kukaan kuuluisuus ei ole kyseessä ja se tieto, minkä ensin sain hänestä kasaan, oli riittävä uteliaisuuden heräämiseen, mutta vasta 6-7 vuoden tutkimisen jälkeen sain selvitettyä, mitä hänelle loppujen lopuksi tapahtui. Tänä aikana karttui myös tästä elämästä runsaasti aihetodisteita ja muuta mielenkiintoista aineistoa, jotka antoivat voimakkaasti suuntimia tutkimusten tueksi ja lisäksi. Mm. eräässä ranskalaisessa museossa tapahtui selkeä tunnistaminen erään muotokuvan kohdalla, joka mitä ilmeisimmin oli mallinsa näköinen.

Eli alun alkaen löysin tämän henkilön heilurin avulla, mutta vasta muut todisteet ovat vakuuttaneet minut, että olin todella kyseinen nainen.

Oletko muuten kysäissyt tuolta työkaverilta, mikä hänellä on sinua vastaan (eli härkää sarvista vaan.. )

[liveforever]

minä taas huomenta kaikille.

kirjojen määrä on jo kolme,yksi luettuna,katsotaan sitten mitä kysymyksiä herää,nyttenkin on muutama paperilla,mutta ensin haluan kertoa vkonlopun kokemuksestani.

pe-la välisenä yönä kun menin nukkumaan ja jäin makoilemaan selälleni(yleensä olen kyljelläni)silmät kiinni.en tiedä kuinka kauan aikaa meni(kuitenkin vain minuutteja ei tunteja)tunsin kuinka oikea käteni alkoi nousta ylöspäin pikkuhiljaa,tätä kesti hetken sain vaivoin laskettua käteni alas,kun se kosketti peittoani,alkoi käsi taas nousta.en uskaltanut avata silmiäni,joten en osaa varmuudella sanoa kuinka ylös käteni nousi,veikkaisin 10-20cm,tämä keskeytyi kun ihana poikani tuhahti jotain vuoteessaan.kädessä tuntui kipeältä mutta ei epämielyttävältä.seuraavana yönä tuntui kuin oikeaa kättä olisi vedetty,se ei noussut vaan meni niinkuin sivullepäin,ympärillä liikaa ääntä,poika kääntyili ja alakerrasta kuului ääniä,joten tätä ei kestänyt pitkään.


jatkokysymyksiä,ajatusvirtana toisiin viesteihini...

-täällä puhutaan paljon seuraavassa elämässä/tässä elämässä kenties tehtävästä sovituksesta.

Pedofiilit?kukaan ei ole voinut olla kuitenkaan niin paha että ansaitsisi tulla pedofiilin uhriksi?vai oliko aikanaan se 3viikkoine vauva ollut niin paha edellisessä elämässä entä ansaitsi tulla raiskatuksi ja kuolla?

-sama juttu raiskaajien kohdalla.

-geeneillä ja dnalla ei merkitystä?kuitenkin meillä on viellä viettejä ja aisteja ajoilta kun asuttiin luolissa ja kuljettiin mammuttie kanssa..vai ovatko nämä perua uudesti syntymisistä?

-osa inhoista ja peloista on ns.mallioppimista.kun lapsi uteliaana lähestyy esim.hämähäkkiä ja äiti huudahtaa inhonsa ilmoille,lapsi säikähtää ja todennäköisesti myös siitä eteenpäin kammoksuu niitäeli kaikki pelot ja inhot eivät tule menneisyydestä

-onko teistä joku pystynyt aikaisemmin jättämään jotain jälkeä itestään ja muistanut sen nyt tai muissa eletyissä elämissä ja palannut sen luo?esim.kaiverrus,esine?tai oletko löytänyt vanhan hautasi?

-joku vastasikin jo  kun kysyin suuruuksien perään etteikö kukaan muista olleensa he,mutta eikö oikeesti?Martin Luther King?Katariina Suuri?Kennedy?Oswald?Tapio Rautavaara,John Wayne?ja monia muita.eiväthän kaikki voi olla paikassa jossa ei nettiätai eivät ole vielä syntyneet uudestaan tai olla kiinnostumatta näistä asioista.

-kaksi uudelleensyntymistä samaan aikaan?tarkoittaisiko se kaksoisolentojamme esim?

mukavaa syyspäivän jatkoa kaikille

[liveforever]

ja jatkuu   ja se kirja tai oikeammin sen kirjottaja josta kysyin ekassa viestisäni oli victor zammit.oletteko tutustuneet?onko tutustumisen arvoinen?ja onko sitä julkaistu suomeksi?

[Hiisitär]

Minäpä yritän vastata noihin kysymyksiin parhaani mukaan

-täällä puhutaan paljon seuraavassa elämässä/tässä elämässä kenties tehtävästä sovituksesta.

Pedofiilit?kukaan ei ole voinut olla kuitenkaan niin paha että ansaitsisi tulla pedofiilin uhriksi?vai oliko aikanaan se 3viikkoine vauva ollut niin paha edellisessä elämässä entä ansaitsi tulla raiskatuksi ja kuolla?

-sama juttu raiskaajien kohdalla.

Vauvojen kohdallakin täytyy muistaa, että kyseessä on ensisijaisesti sielu. Sielu on iätön ja sillä on jo heti syntymästä lähtien karmaa. Ainoastaan keholla on yhden elämän aikana monta ikäkautta vauvasta vanhuuteen. Siksi en mielelläni puhu erikseen lapsista,aikuisista ja vanhuksista, vaan ihmisistä ja sieluista yksilöinä.
Kenellekäänhän ei siis vahingossa tapahdu mitään kauheaa. Sielu on itse tietoinen tekemistään valinnoista ja valintoja on ollut avustamassa joukko henkioppaita ennen syntymää. Pedofilia on aina kamala asia, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Raiskaus samoin. Yleisesti kaikenlainen toisen vahingoittaminen on kamalaa.
Täytyy muistaa myös, että yksilöillä on täällä vapaa tahto. Minäkin voisin mennä tekemään vaikka mitä pahaa, jos haluaisin, vaikka se ei kuuluisikaan karmalliseen tieheni tässä elämässä. Silloin loisin karmaa ja sitoisin itseni taas uhrinani olleen henkilön karmaan. Sama tietysti päin vastoin. Omilla ajatuksillaan, uskomuksillaan ja energiallaan voi pitää kutsumattomat karman luojat poissa. Esimerkiksi jos sitkeästi uskoo ja pelkää kaduilla liikkuessaan, että apua, joku varmasti raiskaa minut joskus, niin sitä saa mitä tilaa. Se on universaali laki.

Minulla on itselläni takana kaksi mennyttä elämää, jotka linkittyvät vahvasti toisiinsa tähän aiheeseen liittyen. Toisessa jouduin raiskatuksi - kahden miehen toimesta. En koskaan nähnyt heidän kasvojaan, koska he olivat naamioituneita. Tulin raskaaksi - jommalle kummalle - enkä voinut hankkia aborttia, koska sen tekeminen ei ollut lääketieteellisesti mahdollista. Syntynyt poikalapsi muistutti minua ikuisesti tästä tapahtumasta, mutta katkeruuden sijaan minun oli opittava antamaan anteeksi ja rakastamaan tätä lasta pyyteettömästi. Tämä oli pyytettömän rakkauden ja anteeksiannon oppiläksy - asia, jossa olin epäonnistunut edellisessä elämässäni. Pelkään pahoin, että tämä raiskaajana ollut sielu on mahdollisesti tässä elämässäni perheeseeni kuuluva henkilö, joten välimme eivät vielä ole vesiselvät.

Minulla on muistoissa myös elämä (aika hatarasti tosin), jossa soturijoukko käytti minua seksuaalisesti hyväkseen pitkään ja usein ollessani 10-vuotias. Vähän vanhempi isoveljeni yritti suojella minua, mutta turhaan.

Voitte uskoa, että eteenkin raiskauksen muistosta on jäänyt niin paha maku suuhun, että en kestä mitään raiskauksiin liittyvää. Siedän vaikka mitä kauheaa ja suolenpätkiä ja epänormaaleja hirviöitä, mutta raiskaus...

Miksi jotkut käyttävät uhrejaan seksuaalisesti hyväksi?
kuten kaikki väkivallan muodot, seksuaalinen hyväksikäyttö on egon tyydytystä. Sen pohjalla on syvä itsetunnon puute, joka johtaa haluun hallita muita. Lasten hyväksikäytössä saattaa olla kyse myös sellaisesta itseinhosta, jossa rikkoja pyrkii ottamaan viattoman lapsen puhtauden omaan sieluunsa.
Henkisestä näkökulmasta katsoen sekä rikkojen että rikotun parantyminen liittyy puhdistumiseen ja anteeksiantoon toiselle sekä itselle.

Miksi pedofiilit tuntevat seksuaalista vetoa lapsiin?
Yleensä siksi, koska pedofiilin seksuaalinen energia on jumiutunutta ja synkkää ja hän tuntee vetoa lapsen puhtaan viattomaan valoon pyrkimyksessään puhdistaa oma sairautensa. Viattomuuden saastuttaminen tai pilaaminen aiheuttaa raskaan karmallisen velan, jolloin henkiset olennot katsovat kauhistuneina mitä maapallolla on tapahtunut.

-Diana Cooper; Enkelit Vastaavat-


geeneillä ja dnalla ei merkitystä?kuitenkin meillä on viellä viettejä ja aisteja ajoilta kun asuttiin luolissa ja kuljettiin mammuttie kanssa..vai ovatko nämä perua uudesti syntymisistä?
Geenit ja aistit kuuluvat - kuten sanottua - fyysiseen tasoon. Meillä on joka elämässä eri geenit ja vaistot ovat yhteisiä kaikille fyysisen tason olennoille. Henkitasolla ollessamme sieluina meillä ei ole tarvetta syömiselle, nukkumiselle tai lisääntymiselle - ne kuuluvat fyysisen tason ja kehon ominaisuuksiin. Ilman näitä emme osaisi huolehtia kehostamme emmekä tosiaankaan lisääntyisi, jolloin sielut eivät pääsisi syntymään maan päälle ja koko inkarnaatiohomma menisi romukoppaan
Olen itse kiinnostunut  hyvin paljon evoluutiopsykologiasta ja sosiaalipsykologiasta. Henkisyys ja fyysisyys eivät sulje toisiaan pois. Ne ovat kolikon kaksi kääntöpuolta. Minua kiinnostaa tietää miten tämä koko homma toimii sekä henkisellä että fyysisellä tasolla! Vähän kuin kuinka vesi toimii ja ilmenee höyrynä, nesteenä ja kiinteänä (jää) elementtinä. Kyse on samasta asiasta mutta vain eri muodossa. Tässäkin on kyse Elämästä, joko fyysisesti (aistit, vietit, kehontoiminnot, ego) tai henkisesti (sielun ominaisuudet, kuudes aisti, intuitio, henkiset tarpeet).

-osa inhoista ja peloista on ns.mallioppimista.kun lapsi uteliaana lähestyy esim.hämähäkkiä ja äiti huudahtaa inhonsa ilmoille,lapsi säikähtää ja todennäköisesti myös siitä eteenpäin kammoksuu niitäeli kaikki pelot ja inhot eivät tule menneisyydestä
Tässä olet oikeassa. Kaikki inhot ja pelot eivät ole menneistä elämistä. Jos henkilöllä kuitenkin on selittämättömiä pelkoja, joiden alkuperää ei voida jäljittää tähän elämään, ne kumpuavat menneistä. Siskoni pelkää kuollakseen, että rekka tai linja-auto suistuu hänen päällensä, jos se ajaa ohi hänen kävellessään tiellä (tässä veikkaan menehtymistä edellisessä elämässä näissä olosuhteissa) - muut perheenjäsenet eivät pelkää tällaista. Minä pelkään kamalasti vettä ja opin uimaankin hyvin myöhään - sisarukseni tai muut eivät pelkää vettä. Ystäväni pelkää ja kammoaa, että hänen kämmenilleen ja sormilleen tapahtuu jotain kuten viiltoja, murskautumia, irtileikkautumisia - hän ei kestä katsoa tai kuulla mitään aiheeseen liittyvää, vaikka muutenkin onkin erittäin kova- ja kylmähermoinen lady. Ystäväni äiti pelkää rottia ja muistikin myöhemmin aikuisiällä elämän, jossa rotat söivät hänet elävältä.

-onko teistä joku pystynyt aikaisemmin jättämään jotain jälkeä itestään ja muistanut sen nyt tai muissa eletyissä elämissä ja palannut sen luo?esim.kaiverrus,esine?tai oletko löytänyt vanhan hautasi?
Ainakin Lilli kertoi aikaisemmin tässä ketjussa tällaisestä. Tosiasiahan on, että jos olet elellyt tavallisena tallukkaisena vaikka 1600-luvulla, mistäpä enää etsit niin vanhan haudan tai esineen? Onko sinua edes merkitty kirkon kirjoihin? Entä jos oletkin asunut muualla päin maailmaa kuin Euroopassa? Tai jos sinut on vain lahdattu ja heitetty joukkohautaan (kuten minut ennen tätä elämääni)?
Muistan yhden menneen elämäni nimen, mutta epäilen, että selvittääkseni asian minun täytyisi matkustaa Keski-Eurooppaan ja opiskella puhumaan ja lukemaan saksaa voidakseni aloittaa salapoliisin työt. Se olisi kieltämättä hyvin hauskaa! En tiedä onko tämän elämäni kotipaikka tai hauta enää olemassa - useinhan haudat otetaan uusiokäyttöön tai ne vain unohtuvat.
Muistan myös yhden elämän erään tunnetumman historiaan jääneen mieshenkilön rakkauden kohteena. Muistan saaneeni häneltä tietynlaisen kaulakorun, mutta en ole löytänyt mistään tietoa siitä, että herra olisi lahjonut rakastaan tällaisella korulla, saatikka kuvaa korusta...

joku vastasikin jo  kun kysyin suuruuksien perään etteikö kukaan muista olleensa he,mutta eikö oikeesti?Martin Luther King?Katariina Suuri?Kennedy?Oswald?Tapio Rautavaara,John Wayne?ja monia muita.eiväthän kaikki voi olla paikassa jossa ei nettiätai eivät ole vielä syntyneet uudestaan tai olla kiinnostumatta näistä asioista.
Totta, totta mutta mietitäänpäs psykologiselta kannalta - miltä SINUSTA tuntuisi havahtua joku aamu siihen, että "hyvä jumala, olin entisessä elämässäni Hitler?!" tai "Olin Marilyn Monroe ja nyt olen vaan ihan tällainen tavallinen ihminen"? Fakta on että tieto lisää tuskaa ja ainakaan minä en tahtoisi muistaa olleeni joku historian kuuluisa henkilö. Nykyisessä elämässäkin on ihan tarpeeksi
Lisäksi, on helpompaa sanoa olleensa joku perheenäiti/-iskä 1800-luvulla kuin kertoilla olleensa Luther. Harvaapa otetaan vakavasti,kun aletaan puhua menneistä elämistä tunnettuina henkilöinä.

-kaksi uudelleensyntymistä samaan aikaan?tarkoittaisiko se kaksoisolentojamme esim?
Yleensä minun käsittääkseni sielu ei synny tuplana samaan paikkaan. Meillä on toki olemassa Rinnakkaisulottuvuuksia, jossa elämme ns. kaksoiselämää, mutta se on ihan toinen juttu se. Kaksoisolentojen kohdalla kyse on yleensä siitä, että valittavia kehotyyppejä on olemassa rajallinen määrä. Siksi joku henkilö muistuttaa niin kovasti jotakuta toista henkilöä. En tiedä miksi kehotyyppejä on rajallinen määrä. Ehkä henkitasolla on huomattu, että se määrä riittää?

[^^Queen Nefertiti^^]

olisi melkein pakko herättää keskustelua tuosta juutalaisen R Scheinfeldin teoriasta, jossa ei ole karmaa, jälleensyntymää tms. vaan hänen mielestään elämä on peli ja luomme kaikki kokemukset. mietin kun kirja ravisteli sitä kaikkea mitä olen oppinut, että mikähän sen merkitys on? nojaatko ajatuksesi johonkin teokseen, Atha?

miksi joidenkin on helppo hyväksyä kepeitä filosofisia rakennelmia tyyliin "elämä on peli, elokuva, jonka luomme että kokisimme olevamme vähemmän kuin olemme"? hänen kirjassaan nimenomaan kielletään syy ja seuraus - ja jotkut haluavat uskoa niin. hän puhuu 2-vaiheesta, jossa vain luodaan mitä halutaan  - kirja ei erityisesti usuta tekemään väärää, mutta todella, väittää että luomme joka tapauksessa toivomamme kokemukset.

jos joku ei tee kuten toivomme - karman laki on ollut luonnollinen selitys. joidenkin mielestä karmaa ei ole, sitä voi vähentää, sitä ei ole "enää" kun planeetta nousee tms. tuon kirjan mukaan (hänen yleinen elämänfilosofiansa) kaikki tekevät elokuvassamme kuten toivomme! no heh!

kun taas joidenkin mielestä on selvästi sielu, syy ja seuraus? (menneitä elämiä Rob S ei mainitse ollenkaan jne)

kirjan teoria on vaan ollut niin ihmeellinen (kust Taivaankaari) että koetan verrata sitä kaikkeen mitä olen lukenut ja oppinut. illuusiopuolen kirjassa ymmärrän ja sen että mitä tapahtuu 3d tasolla on aika suhteellista. "me pelaamme peliä jossa on kärsimys koska olemme niin suuria Luojia mutta eihän oikeasti ole olemassa kärsimystä".

[Hiisitär]

Ymmärrän Scheinfeldin teorian ja olen siinä osaltani samaa mieltä - eihän karma vain tupsahda meille jostakin. Itsenhän me olemme sen luoneet. Ja kun meillä on vapaa tahto, voimme luoda ja vetää puoleemme mitä haluamme. Minäkin voin kehittää itselleni tässä vaikka jonkun sairauden ilman, että se on kirjattuna minulle karmalliseksi oppiläksyksi. Scheinfeldin kommentti on siitä erittäin hyvä, että se ottaa ihmisen pois sellaisesta passiivisesta roolista tyyliin "no kun tää on mun karmaa niin mä nyt vaan oon tällanen, sori". Se antaa ihmiselle aktiivisen roolin ymmärtää, että "hei, itse aiheutettu, myös mahdollista hoitaa itse se pois!"

Alkuunhan kun maailmaan synnytään, temmelletään vapaasti ja yleensä vielä unohtaen koko henkinen systeemi, jolloin syntyy karmaa - karmaahan voi tehdä tosiaan koko ajan, kuten mainitsin. Siitä tulee sitten se syy-seuraus eli itseluodun karman hyvittäminen eli kokemus luodun karman vastakkaisesta osasta. Omasta menneestä elämästä esimerkiksi luotu karma olemalla julma mies, joka silpoi toisia huvikseen ja vastapainona sairaanhoitaja, joka hoiti silvottuja ihmisiä. Uhrien ja vammojen aiheuttaminen sekä uhrien ja vammojen hoitaminen.

Minusta Scheinfeldin teoria ei siis kumoa karmaa, vaan ravistelee ihmiset huomaamaan, että karma ei ole meistä ulkoapäin vaikuttava randomista toimiva voima, vaan ihan itseaiheutettua, joka toimii vakiona. Samoin on olemassa fyysisiä faktoa - kuuma levy polttaa sormeesi rakon, jos tökkäät siihen sormesi. Levy ei käy sinun kimppuusi eikä rakko ilmaannu sinulle sattumalta. Ihan itse jos olet sen sormesi siihen levylle tunkenut niin sitten myös kannat sen seuraamuksen eli palovamman. Karma toimii samoin.

Omassa elämässäni on ainakin niin paljon yhtymäkohtia menneisiin elämiin ja nykyisen elämän haasteisiin, että en kumoa karmaa. Enemmänkin pitää vain herätellä ihmisiä ajattelemaan karmaa, että mitä se oikeasti tarkoittaa. Syy-Seuraus ei ole samaa kuin Teko-Rangaistus.