seuraava »

[liveforever]

tuntuu että "tulkintoja"on yhtä paljon kuin tulkitsijoitakin näissä asioissa.

jotkut on sanoneet että synnytään noin 70vuoden syklissä ja toiset sanoo että mahdollisesti jo heti.toiset sanoo että synnytään lähelle lähes samaan paikkaan? toi on mun mielestä outoa koska esim.mun pojalla on muistoja mm.afrikasta,ja monilla on monista maista muistikuvia.

jossain vaiheessa muistot katoaa,mut kuitenkin meitä alkaa vanhempana kiinnostaa asiat uudestaan,joten jokin muistojälki jää varmasti ainiaaksi.

jos meillä kaikilla on opas,eikö hän saa puuttua valintoihimme?koska ihmetyttää tämä pahuuden määrä maailmassa.
miksi kaikki eivät muista asioita menneestä ja kieltävät sen kokonaan.?

mun täytyy palata jonain päivänä tätä ketjua taaksepäin koska olen unohtanut osan vastauksista...

kuten missä on se ihminen joka muistaa olleensa luolamies?ja ihmisiä oli alussa aika vähän,kuka oli se eka j amiksi hän tuli tänne ja miksi meitä sitten tuli lisää?
tuleeko joskus ihan uusia sieluja jotka eivät ole olleet täällä?

anteeksi jos toistan itseäni,muttaakertaus on opintojen äiti tai jotain.

miten olette kohdanneet/löytäneet henkioppaanne+

[Inuiitti]

Mulle on katsottu entiset elämät ja niistä löytyi mm. elämä inuiittieskimo-naisena sekä maori-miehenä Samoan saarella. Eli ihan vastakkaisilla pallonpuoliskoilla Nämä olivat (varsinkin eskimoelämä) oikein kivoja elämiä, hyvä kyläyhteisö ja ei pahemmin mitään dramaattisempaa (paitsi oman veljen kuoleminen Maorielämässä :/). Tietyt jututhan noista kummastakin on sitten jäänyt tähän elämään muistettaviksi ja asioiksi, joita pitää ottaa huomioon jokapäiväisessä elämässä. Mulle näiden tietäminen on ainakin ollut äärimmäisen avartavaa ja auttavaa!

Tämä oli mielenkiintoista, ajatellen jossain vaiheessa käymäänne keskustelua onko ihmisissä samaa näköä kuin aikaisemmissa elämissä ollessaan. Itse voin ainakin ihan hyvin omaksua nämä kummatkin elämät (vaikka ovatkin eri sukupuolta), sillä minulla on pitkä musta (värjätty) tukka ja etutukka, sekä pyöreät kasvot, kuin inuiiteillakin. Maorielämästä taas tulee kehon vahvuus (en ole kevyt ja siro, vaan lihasta löytyy ja massaa, mutta olen onneksi silti naisellinen). Lisäksi minulla on paljon tatuointeja ja kuulemma ollessani tämä mies, olin tatuoitu päästä varpaisiin

Inuiittieskimot olivat myös vahvassa yhteydessä luontoon ja luonnonhenkiin. Olen aina ihmetellyt vahvaa sidostani jääkarhuihin, vaikka vihaan(!) lunta. Jääkarhuja ajatellessani rentoudun ja tulee hyvä olo. Ja olen miettinyt, että koska olen yhden elämän elänyt kylmyydessä lumen keskellä, en enää lumesta niin välitä (haluaisinkin muuttaa jonnekin lämpimään, ehkä sinne Samoan saarelle)

Mulla on ollut myös aina vahva fiilis luostareita ja munkkeja kohtaan. Olenkin saanut kuulla olevani keskiajalla kunnon "pissis" ja höykyttänyt vanhempiani ja siskoani. Niinpä isäni laittoi minut luostariin opettelemaan tapoja. Siellä olikin sitten kova kuri...
Myös nunnat kiehtovat minua, joten uskon että olen ollut myös nunna jossain elämässä.

Tällä hetkellä (tai no oikeastaan aina) kiehtoo etelä-Amerikka ja erityisesti BRasilia. Tälle en ole vielä löytänyt selitystä. Siksi siellä pitääkin varmaan joku kaunis päivä käväistä (kun universumi ensin tuo eteeni sen lottovoiton).

Kertokaa lisää, millaisia elämiä teillä on ollut! Niitä on aina todella mielenkiintoista kuulla!

[liveforever]

jäin vileä miettimään tuota miksi on monia tulkintoja,niinpä miksi?onko kaikki vain sittenkin meidän halua uskoa että me jatkamme elämää?
voimmeko jättää jälkiä nykyisessä elämässämme ja löytää ne seuraavassa?olen kuullut tälläisestä mutta onko se mahdollista?

oletteko itse "löytäneet"entiset elämänne vai oletko käynneet esim.regressioterapeutilla?

onko joku teistä ollut joku elokuvatähti,muu kuuluisuus,kirjailija säveltäjä jne. ja tunnistaneet työnne tässä elämässä?

onko teillä arpia mitä ei ole pystytty selittämään mistä ne ovat tulleeet?


tässä näitä taas,mukavaa perjantai-illan jatkoa

[liveforever]

eklektikkolle

nyt täytyy sanoa että olet maailman kahdeksas ihme!!!!!!!!!joku joka ymmärtää miehiä ja naisia

[Jaana.a]

Jossakin, muistaakseni tuolla Tiibetin suunnalla uskotaan että sielu syntyy uudellen jo kuolinpäivänään ellei tarvii ertyisestä syystä lepoaikaa.
Minustakin tuo tuntuu aika luontevalta. Tuolla toisella puolellahan ei kai ole aikaa. Siellä viettämämme aika ei ole pois tästä maailman ajasta. 
Muistan aika monta edellistä elämää ja vaikka osa muistumista onkin nähty unissa ne ovat hetkiä todellisista elämistä. Sen vain jotenkin tietää.

En mitenkään tyrmää sun ajatusta, mutta mun mielestä tämä elämä on jo ajatuksenakin niin pitkä ja raskas, että olen ihan varma että mun sielu haluaa päästä 100 vuotiseen lepoon tämän jälkeen.! Siis vaikka onnellinen osaan olla ja mukavaa on, mutta koen tämän niin raskaana, että jos pitäis heti syntyä uudelleen, niin voi hirveä sitä höykkyytystä.

[Eklektikko]

Itse uskon vahvasti siihen, mitä kvanttifyysikot sanovat ja mitä myös on kanavoitu:
Lineaarinen aika on harha, todellisuudessa aika on ulottuvuus.

Fyysiselle tasolle inkarnoituneena koemme ajan lineaarisena, mutta silloin kun emme ole täällä koemme sen ulottuvuutena, jolloin vaikkapa käsite 'sata vuotta' menettää kokonaan merkitystä.

Minulle tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kahden inkarnaationi välillä ei olisi kuin  mikrosekunti, voin silti levätä niiden välillä ikuisuuden tuntuisen aikajakson.    Paitsi että kun en ole tänne inkarnoituneena, koko käsitteellä 'jonkin pituinen aikajakso' ei ole mitään merkitystä...

Uskon/intuitioni antaa puoltoäänen myös sille kanavoidulle tiedolle, että koko sieluenergia ei millään mahdu ihmiskehoon, otamme mukaan ehkä neljänneksen siitä ja ne urheat jotka ajattelivat pärjäävänsä paremmin kun ottavat mukaan enemmän, löytyvät suljetuilta osastoilta kun ihmiskroppa ei sellaista kestä ja jollain tavalla 'kone leikkaa kiinni.'

Eli samaan aikaan kun osa sielustani on tässä inkarnoituneessa ihmiskropassa, paljon suurempi osa sielustani (jonka koko on ääretön ja joka on yhtä aikaa yksi ja äärettömän monta) toimittelee ihan muita asioita moniulotteisessa todellisuudessa.

[Mainad]

Eli samaan aikaan kun osa sielustani on tässä inkarnoituneessa ihmiskropassa, paljon suurempi osa sielustani (jonka koko on ääretön ja joka on yhtä aikaa yksi ja äärettömän monta) toimittelee ihan muita asioita moniulotteisessa todellisuudessa.

Tää on todella kiehtova ajatus. Vaikuttaako sielun hommailut muissa ulottuvuuksissa sitten tähän tasoon, tai toisin päin? Jos esimerkiksi käyn fyysisellä tasolla läpi suurta kriisiä, josta selviäminen vaatii suuren määrän sieluenergiaa, helpotetaanko tehtäviäni muissa ulottuvuuksissa?  Vai onko muilla ulottuvuuksilla toimiva sieluni hippustakaan riippuvainen siitä miten minulla täällä menee?  

Mulla on aavistus vain yhdestä edellisestä elämästäni. Olen aina tuntenut vetoa New Orleansiin, ahmin kaikki sinne sijoittuvat elokuvat ja kirjat (alkaen ajasta kun Neiti Etsivä-kirjat olivat kovassa huudossa luin New Orleansiin sijoittuvan kirjan monta kymmentä kertaa!).
Mitä enemmän aiheeseeen tutustuin, sitä enemmän sinne kaipasin.
Varsinkin 1700-luvun kreolikulttuuri on kiinnostanut tosi paljon, samoin kuin voodoo. Ranska on myös ollut minulle helppo kieli oppia, mutta se kuulostaa korvaani jotenkin äärettömän ärsyttävältä perusranskalaisen puhumana.
Sitten kun hirmumyrsky Katrina iski New Orleansiin, olin aivan hajalla, pohjattoman surullinen. Tuntui siltä, että kotiini on hyökätty   En ole koskaan aiemmin tai sen jälkeen kokenut sellaista tunnetta minkään suuronnettomuuden jälkeen, sattuivatpa ne sitten lähellä tai kaukana.
Myös oli kova ikävä sen ajan aviomiestäni(?), joka on aina välillä antanut minulle neuvoja meditaatiossa ja käynyt unissani. Monesti hän ilmestyy kun minulla on rakkaushuolia. Hän saa minut AINA nauramaan. Varsinkin itselleni Henkioppaan piirteitä?

Kaikesta tästä olen tullut siihen tulokseen että tuossa elämässä olen ollut afrikkalaisamerikkalainen nainen tai kreolinainen. Varsinaisia väläyksiä en tosin ole nähnyt tuosta elämästä. Mutta ne New Orleansin kadut...voin melkein haistaa sen ilman!

Tämä saattaa kuulostaa oudolta, ja kaikkihan voi tietysti olla ihan oman alitajuntani tuotosta, mutta sen verran vahvoja nämä tuntemukset ovat olleet, että epäilen sitä vahvasti.

 

[Eklektikko]

Tässä sitä näkökulmaa joka minulle tuntuu 'oikeimmalta' ja jota on kanavoitu mm. Crimson Circlen ja Kryonin toimesta, myös monien muiden, sillä tällä hetkellä sitä samaa sanomaa tulee tosiaan vähän eri sävyisenä useiden kanavien kautta:

Ainoastaan täällä fyysisellä tasolla elämme erillisyyden ja 4D:n (kolme ulottuvuutta + aikaulottuvuus) harhassa.
Se kolme neljännestä sielunenergiastamme, joka pysyy siellä moniulotteisessa todellisuudessa on 'kotona' luonnollisessa ympäristössään, jossa se ei ole erillisyyden harhassa vaan tietoinen siitä että on 'solu Jumalan ruumiissa.' Siellä moniulotteisessa todellisuudessa ei tarivta mitään 'helpotuksia,' koska ne vaikeudet joita pitäsi helpottaa johtuvat tästä erillisyyden harhasta tällä fyysisellä tasolla.

Se loppuosa sielunenergiasta ei siis ole riippuvainen täällä tekemisistä. Se loppuosa elää oikeassa todellisuudessa joka on siis moniulotteinen ja jossa sielumme (joka on itseasiassa yhtä aikaa yksi ja äärettömän monta, ikään kuin 'ajatusjoukko') on jatkuvassa yhteydessä Jumalaan, kun kerran on ikään kuin solu Jumalan ruumiissa. Vain ja ainoastaan täällä fyysisen tason harhassa, keinotekoisella koekentällä, luulemme olevamme yksi yksilö ja erillisiä muista. Suurin osa ongelmistamme johtuu tästä harhasta ja ne ongelmat helpottavat aika paljon (ainakin minulle on käynyt niin) ihan vain sillä, että järjen tasolla tajuaa tämän asian, vaikkei varsinaisesti kokisikaan sitä 'kaikki on yhtä' perustotuutta ihan fyysisesti kropalla.

Osa sielunenergiastamme on omassa opassopassamme, olemme siis kaikki myös itse omia oppaitamme. Jokin muu osa siitä voi olla niiden ihmisten opassopassa, joiden läheisiä olimme edellisessä inkarnaatiossamme ja jotka ovat vielä elossa täällä. Ja sitten muut osat sielunenergiaamme voivat toimitella ihan muita asioita. Osa sielunenergiastamme istuu myös 'suunnitteluistunnossa' jossa sen kanssa on myös osia kaikkien niiden tänne inkarnoituneiden sielunenergiasta joiden kanssa täällä ollessamme olemme tekemisissä. Siellä järjestellään mm. synkronistiset tapahtumat.

[liveforever]

jos saatte jonkin tosi voimakkaan tunteenhyvän tai pahan joka koskee jotakin ihmistä,kerrotteko sen hänelle?vaikka se toinen pitäisi teitä vähän tärähtäneenä?

[Eklektikko]

Miksi kertoisin? 

Omat intuitiiviset tunteet voivat toki useinkin perustua alitajuiseen ruumiinkielen tulkintaan (johon kannattaa ehdottomasti luottaa, se alitajunta on varsin mestari hommassa), mutta lähinnä pidän ko. informaatiota itselleni tarkoitettuna.

Lisäksi on muistettava, että mikä tahansa voimakas toisen ihmisen aiheuttama tunne voi olla puhtaasti omien tukahdutettujen/kiellettyjen ominaisuuksien projisointia toisiin, jolloin tunne on minusta kotoisin eikä siitä toisesta. Tällöin olisi puhtaasti vahingollista kertoa asiasta, josta toinen ei ole missään vastuussa.

Ja ottaa aika paljon opettelua, ennen kuin alkaa huomata milloin ne tunteet ovat itsestä kotoisin ja milloin ne ovat toisen ihmisen ruumiinkielen aiheuttamia. Tästä syystä varsinkaan en koe mitenkään tarpeelliseksi puhua asiasta.

Mutta tämäkin voi olla makuasia.

[liveforever]

en tunne kovinkaan hyvin kyseistä lasta ja hänen äitiään.enkä ole pitkään aikaan nähnyt heitä.ja sain kolme iltaa peräkkäin juuri ennen nukahtamista tosi voimakkaan tunteen että pitäisi kysyä äidiltä osaako poika uida?

[Eklektikko]

Kysy pois jos siltä tuntuu. Tuohan on aika viaton kysymys, eikä sisällä mitään sellaista mikä voisi olla omien tukahdutettujen juttujen projisoimista toiseen ihmiseen.

Minä tarkoitin enemmän sitä edellisessä viestissäni, että jos tulee semmoinen tunne että toinen ihminen on esim. luonteeltaan tai tunnemaailmaltaan tietynlainen, niin niissä tapauksissa kannattaa varoa ettei ole kyse omasta projektiosta.

[liveforever]

täytyypä miettiä.voi olla että en näe äitiä enää.tunne oli tosi voimakas ja tuli vähän sellainen hätääntynyt olo.

[Inuiitti]

Hei.
Olen ajoittain käynyt Esko Jalkasen luonnovoimat yhdistyksen puheilla ja n. kk sitten he tarkistivat hivenainevarastoni ja bioenergiakenttäni. Ne olivat ihan ok (4m ja 75%), mutta nyt olivat tippuneet 5cm ja 10%. Flunssakaan ei meinaa hellittää. Viimeksi ympärilläni pyöri jopa viisi (!) vainajaa. Heidät sitten laskettiin valoon. Nyt ympärilläni pyöri vain yksi vainaja. Haluaisin silti tietää, mistä nämä maanpäälliset vainajat tulevat ja miksi he jäävät pyörimään juuri minun ympärilleni (ja viemään voimiani)? Onko muilla ollut tällaisia kokemuksia? Tämä on jokseenkin ahdistavaa, kun itse sitä ei suoranaisesti tunne eikä tiedä tarpeeksi noista asioista. Olisiko esimerkiksi suositella jotain kirjaa?
Suosittelen kyllä tätä yhdistystä. Auttavat ihmisiä vaatimatta mitään korvausta. Kursseille aion mennä jahka rahatilanne joskus paranee.
Odottelen vastauksianne

[Yep]

Hei.
Olen ajoittain käynyt Esko Jalkasen luonnovoimat yhdistyksen puheilla ja n. kk sitten he tarkistivat hivenainevarastoni ja bioenergiakenttäni. Ne olivat ihan ok (4m ja 75%), mutta nyt olivat tippuneet 5cm ja 10%. Flunssakaan ei meinaa hellittää. Viimeksi ympärilläni pyöri jopa viisi (!) vainajaa. Heidät sitten laskettiin valoon. Nyt ympärilläni pyöri vain yksi vainaja. Haluaisin silti tietää, mistä nämä maanpäälliset vainajat tulevat ja miksi he jäävät pyörimään juuri minun ympärilleni (ja viemään voimiani)? Onko muilla ollut tällaisia kokemuksia? Tämä on jokseenkin ahdistavaa, kun itse sitä ei suoranaisesti tunne eikä tiedä tarpeeksi noista asioista. Olisiko esimerkiksi suositella jotain kirjaa?
Suosittelen kyllä tätä yhdistystä. Auttavat ihmisiä vaatimatta mitään korvausta. Kursseille aion mennä jahka rahatilanne joskus paranee.
Odottelen vastauksianne

Esko Jalkaselta on ilmestynyt monta kirjaa, ehkä saisit niistä vastauksia.

Oman näkemykseni  mukaan maanläheiset vainajat pyrkivät sellaisen luo, joka heidät huomaa. Hakevat apua siis. Voihan toki olla muitakin kytköksiä, jotka vetävät juuri nuo vainajat luoksesi. Jalkasen toimistolta saat neuvoja, miten toimia.