seuraava »

[sideman]

Stadin slangissa, jota BB-n "pönttökin" yrittänee vääntää,
sana 'klesa' merkitsee Kaarina Karttusen slangisanakirjan
mukaan:

kipeä, sairas; huumeen vierotusoireista kärsivä.

Kuinka ollakaan, MaharSi Patañjalin yoga-suutra -pläjäyksessä (YS)
(joka koostuu vajaasta 200:sta suutrasta eli "aforismista"),
'klesha' (lausu: kleesha)* on yksi keskeisiä käsitteitä.

CDSL (Cologne Digital Sanskrit Lexicon) määrittelee tuon
sanan näinikkäästi (z = sh):

kleza   m. pain , affliction , distress , pain from disease , anguish S3vetUp. Mn. Ya1jn5. MBh. &c. ; (in Yoga phil. five Kles3as are named , viz. %{a-vidyA} , `" ignorance "' , %{asmi-tA} , egotism "' , %{rAga} , `" desire "' , %{dveSa} , `" aversion "' , and %{abhiniveza} , tenacity of mundane existence "' Yogas.

Huomaamme täten, että slangin 'klesa' on adjektiivi, sanskritin 'klesha'
puolestaan substantiivi!

(Lienee siis mahdollista, että esim. joku sanskritin opiskelija
on lanseerannut käsitteen 'klesa' stadin slangiin... tai
sitten kyseessä on puhdas sattuma!)

Patañjali määrittelee kleshat (kleeshat) seuraavalla tavalla:

avidyaasmitaaraagadveSaabhniniveshaaH kleshaaH (YS II 3).

(Ilman sandhia:

avidyaa+ asmitaa-raaga-dveSa+ abhiniveshaaH kleshaaH.)

Kirjassa 'Idän viisautta' tuo käännetään seuraavalla tavalla:

Esteitä ovat tietämättömyys (avidyaa), minäisyys (asmitaa),
(nautinnon yms.) kaipaus (raaga), viha (dveSa) ja elämän-
halu (abhinivesha).

Taimnin englanninnos:

The lack of awareness of Reality, the sense of egoism or
'I-am-ness', attractions and repulsions towards objects
and the strong desire for life are the great afflictions or
causes of all miseries in life.



* vokaali 'e' edustaa sankritissa diakronisesti diftongia
'ai', joten se äännetään käytännössä aina pitkänä, poikkeuksena
vain esim. Rgvedan resitaatiossa rytmin vaatimuksesta
esiintyvät lyhyet e-äänteet; noh, Rgveda ei varsinaisesti
edustakkaan (klassista) sanskritia; suomessa sen kielestä
käytettäneen termiä 'muinais-intia'.

[sideman]

avidyaa+ asmitaa-raaga-dveSa+ abhiniveshaaH kleshaaH.)

Kirjassa 'Idän viisautta' tuo käännetään seuraavalla tavalla:

Esteitä ovat tietämättömyys (avidyaa), minäisyys (asmitaa),
(nautinnon yms.) kaipaus (raaga), viha (dveSa) ja elämän-
halu (abhinivesha).

Taimnin englanninnos:

The lack of awareness of Reality, the sense of egoism or
'I-am-ness', attractions and repulsions towards objects
and the strong desire for life are the great afflictions or
causes of all miseries in life.

Substantiivin 'avidyaa' juuriverbi (dhaatu) on 'vid', joka
primaaristi merkitsee 'tiätää'. Sen tunnetuin(?) johdos lienee
substantiivi 'veda' (lausu: veeda), vrt. esim . ruotsin 'veta',
venäjän 'vedat´'. Negaatioprefiksi 'a' kääntää verbin perusmerkityksen
vastakkaiseksi, siis 'tiätämättömyys'.

Käsittääksemme joskus käytetään sellaista käsitettä kuin prajña-
aparaadha eli älyn virhe, joka johtaa(?) avidyaa-han.

Noh, saaMkhya-filosofian mukaan mualimankaikkeuvven ilmentyminen
alkaa siitä, että prakRtin muodostavan kolmen guNan keskinäinen
tasapaino (saamya-avasthaa: samuus-tila) järkkyy. Sitä ennen materiaalinen
maailmankaikkeus on non-eksisteeraava, eli se kai on sitten ns.
pralaya-tilassa, johon se aikojen lopulla taas palaa kun Shiva hävittää
senhetkisen universumin. Siis, saaMkhyan mukaan tuo "taipumus"
tasapainotilan järkkymiseen on prakRtin inherentti ominaisuus;
Patañjalin yoga eroaa siinä suhteessa saaMkhyasta, että se olettaa
Herra Jumalan (iishvara) olevan "syypää" tuon tasapainotilan järkkymiseen.

Balanssin horjuessa ensimmäisenä syntyy saaMkhya-yogan mukaan
mahat (suuri periaate) eli kosminen äly. Tuo kosminen äly "hurmaantuu"
niin paljon omasta erinomaisuudestaan, että se unohtaa oman alkuperänsä,
ja synnyttää ahaM-kaaran (minän-tekemisen) eli individualisaation.

Tuo kai sitten on sen avidyaan perusperiaate, tai tiärähäntä...

Oli miten oli, yoga-suutra määrittelee avidyaan näinikkäästi:

anityaashuciduHkhaanaatmasu nityashucisukhaatmakhyaatiravidyaa .. 5..

(anitya-ashuci-duHkha-anaatmasu nitya-shuci-sukha-aatma-khyaatiH; avidyaa .. 5..)

Käsittääksemme seuraava lienee Maharishi Mahesh Yogin suosima
käännös, TM-opettaja Heikki Uusituvan suomentamana:

Tietämättömyys johtuu kyvyttömyydestä erottaa toisistaan
pysyvä (nitya) ja väliaikainen (anitya), puhdas (shuci) ja epäpuhdas (a-shuci), autuus (sukha) ja kärsimys (duHkha), Itse (aatmaa) ja ei-Itse (an-aatmaa).
(lisäykset suluissa sidiksen).

Ed: sidis suosii ns. Harvard-Kioto -translitteraatiota, jossa alpa-praaNa palataali
obstruentti, tai mikä lie, esitetään pelkällä c-grafeemilla (ei siis ch:lla) ja
mahaa-praaNa vastaavasti ch:lla, jolloin vältytään awkwardilta yhdistelmältä
chh. Siksi 'shuci' pro 'shuchi'.