seuraava »

[Mystery Woman]

Työpaikalla mielenterveydenalan ammatti-ihminen totesi, että joukkoomme on liittynyt Asterixin riidankylväjä. Kertokaa miten tällaisen ihmisen kanssa pärjää? Olen joutunut tahtomattomani hänen tulilinjalleen jo ja samainen alussa mainitemani ammatti-ihminen totesi, että se ei tule jäämään tähän vaan tulen olemaan jatkossakin hänen silmätikkunsa.

Vuosia sitten, (itseasiassa 8-vuotta sitten) jouduin yhden oppilaani kiusattavaksi ja se oli ihan hirveää. Koko juttu päätyi vasta ko. opiskelijan opintojen loppumiseen. Osansa saivat kyllä monet muutkin minun lisäkseni. Lienee selvää, että en halua uudelleen kokea mitä vastaavaa. 

[Lupita]

Varmasti kypsin ja kehittynein tapa olisi rakkaudellisessa hengessä suojata itsensä ja olla välittämättä moisesta kiusanhengestä. Kokemuksesta neuvoisin kuitenkin että seuraavalla kerralla kun tuo henkilö ottaa sinut hampaisiinsa reagoit mahdollisimman nopeasti ja ns. laitat luun kurkkuun. Voit sanoa oikeastaan mitä vaan, vaikka jotakin törkeääkin ja kovalla äänellä niin että olet vakuuttava ja todella tarkoitat sitä mitä sanot. Sillä ikävä kyllä kiusaajat jatkavat nälvimistä ja tölvimistä niin kauan kun se on heille helppoa eikä uhri puolustaudu. Jos tyypin jättää huomioitta kiusaaminen lisääntyy. Em. toimii ainoastaan jos vain yksi kiusaa, jos olet työyhteisön yhteinen sylkykuppi- vaihda työpaikkaa.

[sansai]

Jos on kyse luonnehäiriön omaavasta ihmisestä,niin mikään tunteisiin vetoava puhe ei auta pätkääkään.Kun huomaavat,että toisesta tuntuu pahalta ja vielä kuulevat sen,niin siitä yltyvät.
Koskaan,ei siis koskaan saa näyttää pelkoa,pelko on pidettävä puserossa.Ei saa hämmentyä,ei alistua.
Mikään "lepertely"ei auta,se pahentaa.Ihan tavallinen kanssakäyminen ei onnistu.Tiukan paikan tullen voi sanoa tiukasti,MENE MUUALLE MÄÄKIMÄÄN,ja sitten käänny hiukan poispäin kyllästyneenä,aivan kuin olisit kiusallisen kakaran kanssa tekemisissä ja sinulla on tärkeämpääkin tekemistä ja ajattelemista.Yllättävät sanat panee luun kurkkuun,kun sanoo ne mahdollisimman matalalla äänellä.
Tärkeää on muistaa,että olet KIUSALLISEN KAKARAN kanssa tekemisissä.
Hänelle voi myös sanoa;"Olisi varmaan ihan asiallista sinun tilata aika terveys asemalle,olen huolissani hiukan terveydestäsi, näen ettei sinulla ole oikein hyvä olla"Katso samalla häntä tutkivasti silmiin.
Yllätä hänet ja yllätä samalla itsesi,kuinka vahva voit ollakkaan,etkä suostu olemaan "kiltti ja nöyrä"
Laita kädet puuskaan,kun hän tulee ja suorista selkäsi,muistaen ,että sinua lähestyy pahankurinen pentu,joka EI saa hyppiä silmille...Olet kahdeksan vuotta sitten yrittänyt kaikki normaalit kanssa käymisen keinot,puhumisen,neuvottelemisen,ystävällisyyden jne.tiedät jo etteivät ne auta.
Näihin ei auta siis mikään,mutta puoliasi voit pitää ja se on tärkeää..tsemppiä sulle..

[Mystery Woman]

Meidän työyhteisön riidankylväjä ei käyttäydy näin näkyvästi, kuten oletitte. Hän käy tosi kovilla kierroksilla koko ajan ja saa osan ihmisistä mukaansa. Eli tämä tapahtuu energiatasolla. Hän sai oman ryhmäni käymään todella kovilla kierroksilla ja keskustelin oman porukkani kanssa asiasta ja sain heidät rauhoittumaan. Seuraavalla viikolla hän pamautti koko ryhmäni kuullen miten hän kyllästynyt minun epäystävällisyyteeni. Syy oli se, että en pompannut heti asentoon hänen halutessaan jotain. Seuraavalla viikolla hän kertoi olevansa pahoillaan siitä tavasta, jolla hän sanoi asian. Hän kertoi myös yhden omasta ryhmästäni kiittäneen hänen sanomisestaan. Hän myös lisäsi, että olen henkilökuntaan kuuliville aina ystävällinen. Tämä on tosi taitavaa, koska minusta pidetään työyhteisössä, minun kanssani on helppo tulla toimeen.

Oma ryhmäni on minuun vähän samassa suhteessa kuin lääkäri potilaaseen, en voi lähteä tällaisten juttujen perään kyselemään ainakaan yhden tapauksen perusteella. Riidankylväjä toimii kuten kuvasin. Hän saa ihmiset toisiaan vastaan kertomalla "luottamuksellisesti" tietojaan. Jatkossa hän ei onneksi ole ryhmässäni vaan siirtyy kokonaan toiseen asemaan. Vastasin hänen epäystävällisyys-juttuunsa, että se on hänen tulkintansa minusta ja jokainen tuntee ja kokee asiat omalla tavallaan.

Tätä asiaa on aika vaikea viedä esimiehille; musta tuntuu ja hänestä tuntuu. Faktana olen todennut omalle esimiehelleni, että hän on hyvin "täpäkkä-täti" (= kaikki heti tänne).  Kannustan häntä kääntymään aina ongelmissa esimiestensä puoleen   

[Päivi]

mä olisin varmaan tosi aikuinen ja vetäisin nokkaan.
tai tekisin kaikkia jäyniä.
toteisin vaa että niin metsä vastaa ku sinne huutaa.
(ja että tyhjät tynnyrit kolisee eniten )

[Lilli]

Tässä olisi tärkeää, että muu ryhmä pystyy keskustelemaan avoimesti toistensa kanssa, jolloin myös mahdollisilta juoruilta tai "luottamuksellisilta tiedoilta" saadaan katkaistua siivet, tai että ainakin voidaan tarkistaa "tietojen" todenperäisyys.

Riidankylväjän ase on hajaannuksen luominen, vasta-ase on yhteinäinen rintama.

[Lupita]

Omassa elämässäni olen huomannut että nämä riidankylväjän tyyppiset ihmiset eivät toimi yksin, he haluavat ryhmän tuen ja yleensä sen onnistuvat saamaan. Omissa vastaavissa kokemuksissa itsellä ollut se ongelma etten ole kiinnostunut pyörittämään tällaisia pelejä ts. keräämään omia joukkoja taakse ja elämään sotatantereella. Mitä sitten tapahtuu kun olet omissa maailmoissasi ja teet vaan sitä työtä niinkuin kuuluukin? No tämä häirikkö kerää ihmiset puolelleen valehtelemalla eli keksimällä juttuja, manipuloimalla, ihan millä keinolla tahansa.

Hän on todennäköisesti ollut tarhakiusaaja / tarhakasvatti, sitten koulukiusaaja, sitten työpaikkakiusaaja. Rooli on aina sama. Siksipä nämä ihmiset eivät muutu, heidän kehitystasonsa on edelleen siellä ala-asteella. Mikään ei ärsytä heitä niin paljon kuin se yksi jota ei kiinnosta ryhmässä pokkurointi. Sen että haluat vain tehdä työtäsi kaikenmaailman kuppikuntaisuuksiin ryhtymättä he ottavat henkilökohtaisesti.


Olen parissa, onneksi lyhytkestoisessa työpaikassa törmännyt näihin tyyppeihin- omalla kohdalla (jälleen) keski-ikäisiä naisia. Muistan ikuisesti kuinka mokasin yhden aika tärkeän asian unohtamalla papereita kotiin. Myöhemmin eräs työkaverini kertoi että tämä häirikkö- nainen nauroi onnesta selkäni takana. Nykyään olen vaihtanut alaa ja työskentelen pääasiassa yksin. Ja nautin siitä.
Melkein sanoisin sinulle Kuuratar että koska olet joutunut hänen kohteekseen todennäköisesti teet jotakin oikein, olet vahva ja ennenkaikkea uhka tälle reppanalle joka nyt kerää hovia ympärilleen hajoita ja hallitse- tyyliin.

[Mystery Woman]

Olet aivan oikeassa, Lupita!  Rikokseni on se, että olen pätevä ja ammattitaitoinen. Muu saamani palaute on, että en koskaan korosta itseäni mutta minusta näkee seesteisyyden ja rauhan oman olemiseni kanssa. Riidankylväjä on hyvin epävarma omasta osaamisestaan, ja syystä. 

Melkein sanoisin sinulle Kuuratar että koska olet joutunut hänen kohteekseen todennäköisesti teet jotakin oikein, olet vahva ja ennenkaikkea uhka tälle reppanalle joka nyt kerää hovia ympärilleen hajoita ja hallitse- tyyliin.

[Mystery Woman]

Kaikesta kauheinta tässä on se, että meidän työpaikalle tulee tällainen ihminen, kun tosi moni voi huonosti jo valmiiksi. Yksi sun toinen käy työterveyshuollossa ja psykologin vastaanotolla, varoituksia tehtaillaan syyttä tai syystä, huhumylly on jo valmiiksi aikamoinen, kun mitään virallista tiedotusta ei ole. Edellä oleva kuulostaa tosi karmivalta, mutta se on valitettavasti totta. 

Miten itse sitten olen tuolla... työ vastaa monella tavalla sitä minkä koen omaksi kutsumukseni.  Itse en lähde huhumyllyihin tai panettuiluihin mukaan vaan otan hyvin usein etäisyyttä kaikkeen ja keskityn omaan tekemiseen.

Toisaalta on kiinnostavaa nähdä missä kohtaa ihmisillä tulee raja vastaan. Nyt syksyn myötä monen määräaikainen työsuhde loppuu ja moni lähtee talosta. Em. syystä ilmassa on paljon pelkoa, ei uskalleta kyseenalaistaa asioita, tyydytään siihen mitä tapahtuu.

Tässä olisi tärkeää, että muu ryhmä pystyy keskustelemaan avoimesti toistensa kanssa, jolloin myös mahdollisilta juoruilta tai "luottamuksellisilta tiedoilta" saadaan katkaistua siivet, tai että ainakin voidaan tarkistaa "tietojen" todenperäisyys.

Riidankylväjän ase on hajaannuksen luominen, vasta-ase on yhteinäinen rintama.

[Mystery Woman]

Mikä on violettiliekki? Ihan uusi asia minulle. Hauska yksityiskohta on se, että kotonani on violetti olohuone ja monet puseroni ovat myös nykyään violetteja. 

Violettiliekki olisi voimallinen väline tällaisten ihmisten suhteen. Jos lisää loppuun aina Jumalan tahdon mukaisesti, ei varmaan sorki tämän ihmisen elämää väärällä tavalla. 

[Lilli]

Kaikesta kauheinta tässä on se, että meidän työpaikalle tulee tällainen ihminen, kun tosi moni voi huonosti jo valmiiksi. Yksi sun toinen käy työterveyshuollossa ja psykologin vastaanotolla, varoituksia tehtaillaan syyttä tai syystä, huhumylly on jo valmiiksi aikamoinen, kun mitään virallista tiedotusta ei ole. Edellä oleva kuulostaa tosi karmivalta, mutta se on valitettavasti totta. 

Miten itse sitten olen tuolla... työ vastaa monella tavalla sitä minkä koen omaksi kutsumukseni.  Itse en lähde huhumyllyihin tai panettuiluihin mukaan vaan otan hyvin usein etäisyyttä kaikkeen ja keskityn omaan tekemiseen.

Toisaalta on kiinnostavaa nähdä missä kohtaa ihmisillä tulee raja vastaan. Nyt syksyn myötä monen määräaikainen työsuhde loppuu ja moni lähtee talosta. Em. syystä ilmassa on paljon pelkoa, ei uskalleta kyseenalaistaa asioita, tyydytään siihen mitä tapahtuu.

Tässä olisi tärkeää, että muu ryhmä pystyy keskustelemaan avoimesti toistensa kanssa, jolloin myös mahdollisilta juoruilta tai "luottamuksellisilta tiedoilta" saadaan katkaistua siivet, tai että ainakin voidaan tarkistaa "tietojen" todenperäisyys.

Riidankylväjän ase on hajaannuksen luominen, vasta-ase on yhteinäinen rintama.

Täytyy sanoa, että työyhteisönne on tuollaisena helppo päänahka tuollaiselle riidankylväjälle. Hän pääsee mellastamaan mielin määrin, jos teillä ei ole minkäänlaista yhteishenkeä porukassanne.

Tällainen käytännön idea tiedotusongelmiin: jos virallista tiedotusta ei ole, niin turvautukaa epäviralliseen.. kaikki joukolla facebookiin!

[Ratkaisu]

Tuli tästä keskustelusta mieleen se, kun eilen törmäsin erääseen vanhaan tuttuun baarissa. Itse olin selvinpäin, joten ihan mielenkiinnolla seurasin kyseisen henkilön toimintaa, kun mietin onko hän yhtään muuttunut. Hän on ehkä inhottavin ihminen jonka tunnen. Hän oikein haluaa luoda huonon ilmapiirin ympärilleen. Noh, juuri sellainen ihminen, joka työpaikalla puhuu pahaa jokaisesta ja tekee vaikka mitä, jotta itse menestyisi ja saisi lytättyä muut siinä sivussa. Noh, ihan samoja merkkejä huomasin hänestä eilen, joten en usko hänen muuttuneen paljoakaan. Aika usein sitä miettii, että muuttuvatko tälläiset ihmiset koskaan, vai ovatko he loppuelämänsä sosiaalisesti toisia alistavia.

Aina puhutaan siitä, että ihmiset voivat muuttua, mutta valitettavasti näitä ihmisiä jotka eivät halua muuttua on aivan liikaa. =/

[Lilli]

On melko luonnollista, että ihminen yrittää vetää muut omalle tasolleen. Jos tarttumapintaa löytyy muista ihmisisitä, niin silloin tämä onnistuukin jossain määrin. Tämähän ei koske vain negatiivisia ihmisiä, myös positiiviset ihmiset tekevät tätä.

Kuuttaren huonosti voivassa työyhteisössä on vain runsaasti tarttumapintaa tuolle riidankylväjälle. Se positiivinen vastavoima näyttäisi loistavan poissaolollaan.

[Casperiina]

Mulla on nyt ongelma, joka liittyy tähän aiheeseen. Riidänkylväjä tässä tapauksessa on isäni, mutta minä en ole kohteena. Olen nyt vain aivan järjettömän huolissani hänestä, koska kuulin eilen äidiltäni, että hän on ajautunut jonkinlaiseen kriisiin, joka käy terveyden päälle niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.

Näin omasta näkökulmastani tiedän, että hänellä on vakavia tunnetason ongelmia, on erittäin kielteinen ja kyvytön ilmaisemaan positiivisia tunteita (On hän minutkin onnistunut sairastuttamaan). Tästä väistämättömästi seuraa suuria ongelmia ihmissuhteissa. Ja nyt siis kuulin, että hänellä on suuria ongelmia työpaikallaan työkavereidensa kanssa ja siellä on todella huono työilmapiiri. En tiedä tästä tarkemmin, mutta heti tuli kyllä se ajatus, että sellainen pahanilmanlintu kuin hän onkin, on varmasti itse suurelta osin vastuussa tästä huonosta ilmapiiristä. Mutta tiedän, ettei hänen ymmärryskykynsä riitä tilanteen selvittämiseen. 

Olen itse saanut muualta ohjeita, että minun täytyisi irrottautua isästäni (fyysisesti näin onkin, näen häntä todella harvoin), mutta en voi olla eläytymättä hänen tuskaansa, mikä taas suistaa minua tasapainosta. Enkä usko, että voisin mitenkään häntä auttaa. Sellaiset henkimaailman jutut, joilla itseni olen saanut päivänvaloon, eivät hänen suojamuuriaan läpäise. Leimaisi minut vain kaheliksi. 

[Mystery Woman]

Olen itse saanut muualta ohjeita, että minun täytyisi irrottautua isästäni (fyysisesti näin onkin, näen häntä todella harvoin), mutta en voi olla eläytymättä hänen tuskaansa, mikä taas suistaa minua tasapainosta. Enkä usko, että voisin mitenkään häntä auttaa. Sellaiset henkimaailman jutut, joilla itseni olen saanut päivänvaloon, eivät hänen suojamuuriaan läpäise. Leimaisi minut vain kaheliksi. 

Vaikeinta tällaisessa tilanteessa on etsiä se etäisyys ja taso, jolla voi olla mukana toisen elämässä. Tämän olen kokenut itse omassa perheessä ja samaa koen omassa työssäni. Voin ojentaa käden, johon tarttua, mutta jokainen tekee oman ratkaisunsa sen suhteen tarttuuko ojennettuun käteen vai ei. Tiedän myös sen olevan helpompaa ei niin läheisten ihmisten kanssa kuin ihmisten, joihin on vahva tunne side. Äiti-isä-lapset -kuviot ovat hyvin vahvoja ja parhaimmillaan antavat todella paljon. Suhde voi olla myös tosi raastava ja pahaa mieltä tuottava.

Jokainen kuitenkin tekee itse omat päätöksensä ja ratkaisunsa. Jonkin asian muuttaminen itsessä vaatii ensin muutettavan asian tiedostamista ja työtä muutoksen toteuttamiseen. Itse olen ajatellut oman perheen osalta, että ainut asia minkä voin tehdä, on rakastaa. Mitään pyytämättä tai vastapalvelusta odottamatta. 

Tärkeintä elämässä on ensin pitää huolta omasta itsestään ja omasta jaksamisestaan, vasta sitten voi pitää huolta muista.