Oukei..ja ihan desi sitä kermaa Mulle riittää punanen maito..
Ko tääl jossain kerroit...et sul eijoo paljoa ystäviä..niin eijoo mullakaann.
Häippäsivät täs vuojen sisällä. .Nooh eipä tuo haittaa, ja ihan samalla tavalla aatellu..et jos sais sen oikeen rakkaan.
Noh mää oon tavallaan erakko.. En tykkää pahemmin juhlistakaan..
Kiitost pallautteesta..
Juups, oon niin allerginen melki kaikelle (viljat, kananmuna, pähkinät, puut, pölyt jnejne.) ja sitte on 1-tyypin
diabetes niin en "voi" syödä mitään perunoita, riisiä yms. missä on kauheesti h-hydraatteja kun mulla on niin
törkee insuliiniresistenssi että tota nassetta menis aivan tolkuttomat määrät. Lisäksi oon herkkä vähänkään
kohonneelle sokerille, että jo hiukan yli 6 (normaali on 5) niin alkaa olla tosi huono tuskanen ja väsynyt olo.
Siinä saattaa olla kyllä noiden allergioiden kanssa joku hieno kombovaikutus että menee ihan mahdottomaksi.
Tuorekurkku taitaa olla melki ainoa josta ei tule allergisia oireita. Syön sitte joka ikinen päivä voissa uitettuja
kasviksia ja soijaa (jolle muuten myös olen allerginen, mutta paino tippuu liikaa jossen sitä syö).
Ravintoterapeuttikin nosti handut ylös kun kokeiltiin kaikemmaailman amarantit ja kvinoat (joista tuli sitte niin
karseet vattakivut ettei oo ikään ollu ja kvinoasta nousi kuume ja ökäsin sitte suurinpiirtein sisuskalutkin pihalle...)
Kattelen sitte vaan vierestä ku muut vetää pizzaa ja muuta hyväskää joita en sit ehkä enää täs elämäs voi syödä.
Asustan muutes pizzerian yläpuolella. Ai että on nannaa haistella partsilla ja syödä sitte raakaa parsakaalia.
No yhden kerran oon syöny jätskiä viimesen neljän vuoden aikana. Sit joskus retkahdan ja syön yhden karkin
jos on matalat sokrut, ja sit manaan jälkikäteen kun arvot lähtee taasen lapasesta ja tulee taas ihan p olo.
Nauratti niin kovaa kun viime kaudella BB:ssä porukat ihan parkua väänsi ku ne katto vierestä kun muut söi
jotain hampurilaisia kun he ei ollu syöny "tavallista ruokaa" kokonaiseen muutamaan päivään!!! Ohhoh, mikä
suoritus
Koittakaapa muutama vuosi niin tiedätte että kysyy muutes kanttia.
Et välillä sitte pikkasen on tota matalapainetta kun ruoan puolesta on välillä ihan taistelua että pysyy hengissä
(2010 joulukuussa oli painoindeksi 16) ja ystäviä ei ole ja muutenkin huomaa ettei tähän pysty toinen ihminen
sillä tavalla samastua että oikeesti ymmärtäis että mitä tämmönen on. Mun pitää elää "ihan muualla" ja huijata
itteeni parhaani mukaan että kotelo kestää, ja siltikin on hiinä ja hiinä. Sit vaan pitää ettii onnellisuutta tosiaan
karteekien varjoista ja semmosista.
No, oon kylläkin ihan todistetusti myös lääketieteellinen ihme kun vuosi sitten kun mitattiin mun betasolut niin
ne oli kymmenkertaistuneet siitä arvosta mikä mitattiin kun jouduin sairaalaan (jolloin myös henki melki lähti
ja olin kolme päivää teholla...). Virallisen tiedon mukaanhan ne ei lisäänny/uusiinnu, mutta minä olen todiste
että kylläpäs uusiintuu. Lääkäri on vaihtunut kolme tai neljä kertaa kun mä en usko niitä ja teen aina oman
pääni mukaan. Lääkärien egot ei tahdo kestää kun joku tietää enemmän kun he ja uskaltaa väittää vastaan.
Näistä allergioista meinasi myös henki lähteä kun eräs lääkäri meinasi että mulla on vintillä vikaa kun laihduin
vaan, ja väitin että kyllä mä jollekkin oon allerginen. Seuraava lääkäri sit onneks määräs mut testeihin ja henki
pelastu kun huomattiin että oon kananmunalle erittäin allerginen. Se oli ihan päivistä enään kiinni, mulla alko
jo luut vihloa enkä meinannu päästä kävelemään. Ja söin määrällisesti eböyt 2 kiloa päivässä, mutta kun ei imeytynyt.
Ja tietysti on hyvä asia että saan tehdä töitä kotoa käsin ja tällä hetkellä nyt on talousasiat ookoo. Mutta en kyllä
pystyis tod.näk. mitään "tavallisia" töitä tekemäänkään, ainakaan mitään kovin fyysistä. Paino ei pysyis mitenkään.
Niin ja kavereita ei ole senkään takia kun mulla oli ennen näitä tuo paniikkihäiriö melki 10 vuotta niin se aika
tehokkaasti vierotti kaikesta sosiaalisesta. Baarissa en ole ikinä käynyt, eikä mua oo mihinkään juhliinkaan
koskaan pyydetty. Kun on herkät korvatkin vielä (vähänkään kovemmat äänet on kivuliaita, eli kadullakin
on toisinaan tuskallista kävellä). Ankara masennus nyt on tuossa vaan pieni sivuoire ja koitan pysyy positiivisena
niin ettei se häiritsis niin paljoo vaikka noita seinääntuijotuspäiviäkin tulee välillä.
Piiiikkkasen tais mennä OT, mutta tosiaan ihan tarpeeseen tulee rakkausenergiat
VB
