seuraava »

[m.magia]

Tuli tuosta toisen elämään puuttumisesta mieleen, että joskus kun olen selvännäkijältä kysynyt omien asioiden lisäksi läheisten tulevaa ja välillä vastauksia (vaikkakin aika suurpiirteisiä) on tullut, mutta kerran on sanottu aika suoraan että tämä asia ei kuulu sinulle. Tosin nämä näkijät olivat keskenään hyvin erityyppisiä. Näin jälkeenpäin ajateltuna oli vain hyvä, etten tiennyt mitä tuleman piti ja mennyt puuttumaan asioihin sen enempää.

Näettekö ja kerrotteko muidenkin kuin kysyjän elämää koskevia asioita? Kysyjän tarkoitusperäthän voivat olla monenlaiset.

Tunnen myös itsessäni toisen kipeät paikat hoitotilanteen aikana, jos en ole itseäni kunnolla suojannut.

Mulle tapahtui tätä ennen, siis aivan tavallisissa arkisissa tilanteissa. Joko tunsin kipeän kohdan tai tunteen itsessäni tai vain tiesin, esimerkiksi jalkapohjasta, missä on arka kohta. Nykyään tätä ei oikeastaan enää tapahdu. Enneunia olen nähnyt, ne on olleet ikäänkuin kuvanauhoja ja tunteiden välähdyksiä ja tavallaan siinä on ollut monotoninen selostus taustalla.  Tunnelmaltaan nuo unet on olleet kaikkea muuta kuin mukavia, joten en tiedä ovatko ne olleet enemmän varoittavia unia.

[Hiisitär]

Minä olen tehnyt niin, että voin vastata esimerkiksi kysyjän lapsiin tai puolisoon liittyviä asioita, tai vanhempiin. Yleensä perheyksikkö on sellainen, jonka sisälle annetaan vastauksia myös toisiin liittyen, koska perheyksikössä kaikkien siinä olevien sielut ja niiden elämäntiet liittyvät toisiinsa.

Joskus vastaan tulee ihan selkeitä "EI!"-tapauksia, jolloin olen aina sanonut asiakkaalle, että en voi vastata tähän, sillä tämä asia ei kuulu nyt hänelle millään muotoa. Jos hän haluaa jotenkin olla yhteyksissä tuohon toiseen, olipa asia ja kysymys mikä tahansa, hän voi lähettää henkilölle rakkautta, sillä rakkauden lähettäminen on aina sopivaa eikä sotke kenenkään elämäntietä.

Henkimaailma siis tekee päätökset parhaan näkönsä mukaan vastataanko henkilölle X henkilöä Y:tä koskeviin kysymyksiin ja jos vastataan niin mitä ja miten.

[jenjen]

Multa aika vähän on udeltu muiden ihmisten asioita, lähinnä on kyselty perheestä. Mutta jos nyt joku kyselis naapurinsa rakkauselämästä, niin eipä tulis kyllä mieleenkään kertoa  Sitäpaitsi, mä uskon, etten näkisikään, yleensä pystyn tulkitsemaan vain henkilön/kysyjän läheisimmät suhteet, joskus niitäkään ei pysty näkemään kunnolla. Riippuu varmaan paljon siitä, paljonko ko. hlö itse luovuttaa mulle päänsisäistä ajatusmaailmaansa, ja mitä siihen kuuluu.

Onhan tuo kysely aika puuduttavaa välillä. Koska tulee mies, millainen mies se on, ulkonäkö, ikä ja hyvä ettei nimikin  Eli kysyjällä ei juurikaan ole mitään henkistä pohdiskelua alla, vaan on vaan utelias.

Kaikista suurimman nautinnon mä saan, kun pystyn auttamaan ihmisiä vaikeassa tilanteessa. Että se ei ole mitään romanssi, mies, matka kysymyksiä, vaan ihan oikeasti oman henkisen tiensä pohdintaa, ja tuen saamista vaikeaan tilanteeseen.

Joillekin ihmisille en näe mitään. Joillekin taas tosi paljon. Joskus nykyhetki muuttuukin tulevaisuudeksi, koska mun on vaikea nähdä minkäänlaisia ajanjaksoja.

[Hiisitär]

Onhan tuo kysely aika puuduttavaa välillä. Koska tulee mies, millainen mies se on, ulkonäkö, ikä ja hyvä ettei nimikin  Eli kysyjällä ei juurikaan ole mitään henkistä pohdiskelua alla, vaan on vaan utelias.

Kaikista suurimman nautinnon mä saan, kun pystyn auttamaan ihmisiä vaikeassa tilanteessa. Että se ei ole mitään romanssi, mies, matka kysymyksiä, vaan ihan oikeasti oman henkisen tiensä pohdintaa, ja tuen saamista vaikeaan tilanteeseen.

Joillekin ihmisille en näe mitään. Joillekin taas tosi paljon. Joskus nykyhetki muuttuukin tulevaisuudeksi, koska mun on vaikea nähdä minkäänlaisia ajanjaksoja.

Minulla on tapana sanoa aina suoraan asiakaskyselyihin, että minä en ole sellainen näkijä, joka katselee tuollaisia kuvailemiasi asioita, joita minä nimitän Elämän Nippelitiedoiksi. Pientä ja hauskaa, mutta ihmisen henkiseltä kehitykseltä katsottuna yhdentekevää. Onhan se toki kiva tietää, että vuonna 2014 syntyy vauva nimeltä Sini, mutta sielun kannalta on tärkeimpiäkin kysymyksiä, kuten

- Miksi lapsi syntyy?
- Mitä hän opettaa minulle?
- Mitä minä opetan hänelle?
- Mikä on meidän välinen sopimus?
- Miten valmistaudun parhaiten lapsen syntymään?
- Mitä minun täytyy tietää tähän asiaan liittyen?
- JNE!

Nippelitiedon kysyjät ovatkin yleensä sitten pettyneet, kun vastaukseksi ei tule valmista settiä, vaan neuvoja ja vinkkejä oman elämäntien kulkemiseen sekä haaveiden toteuttamiseen. 

[Ave^^]

Minusta tuollaisissa "koska se minun mieheni tulee oven taakse" -kysymyksissä ei ole mitään pahaa. Olen sitä mieltä, että sillä itse kysymyksellä ei ole paljoakaan mitään väliä, sillä se mitä sitten tulee esille, on kuitenkin aina sitä mitä ihmisellä on sillä hetkellä käsiteltävänään elämässään. En usko että kukaan edes odottaa mitään tarkkaa vastausta milloin ja millainen se tuleva mies ym sitten on, sillä ei sellaisia vastauksia edes voi antaa. Se neuvon kysyminen on vain sellaista helpotuksen ja tuen ja uusien näkökulmien hakemista, todellisuudessahan jokainen itse tietää vastaukset omiin kysymyksiinsä sisällään.

[Saija]

En kyllä kutsuisi itseäni varsinaisesti selvänäkijäksi, mutta olen nähnyt enneunia. Saan vahvaa johdatusta ja yleensä tiedän mitä milloinkin minun on tehtävä. Minulla on vahva intuitio ja joskus vain tiedän asioita. Se tieto vain on minussa.  En osaa sitä sen kummemmin selittää. Olen saanut myös vastauksia kanavointina ja selväkuullut asioita. Selväkuulolla tarkoitan sitä, että olen ikäänkuin kuullut lohdutusta, kannustusta tai muuta sellaista kun minulla on ollut vaikeaa. Se on kuitenkin pikemminkin sisäinen ääni, kuin mikään ulkopuolelta tuleva. Ihmisten energioita aistin myös hyvin vahvasti jne. Esimerkiksi jos joku esittää ja sanookin vaikka että pitää minusta tai jostain toisesta, aistin heti jos hän ei oikeasti pidäkään. Tiedän usein myös tuntemattakin ihmistä sen tarkemmin minkä tyylinen hän on, jotain heidän luonteesta yms.

No huh. Kuulostipas tutulta!  Joskus kuvittelin olevani vainoharhainen ja pidin itseäni aika
Nykyään olen pitänyt parhaimpana kuunnella intuitiotani asiassa kuin asiassa, sillä se on ollut aina oikeassa. Valitettavasti sekään ei aina ole helppoa. Esimerkiksi vuosi sitten tutustuin naiseen, ystävystyimme. Minulla oli vahva fiilis, että muijassa on jotakin mätää, mutta jostain syystä työnsin fiiliksen taka-alalle, enkä halunnut uskoa itseäni, koska meillä oli niin mukavaa yhdessä.
Nyt olen katkaissut välini häneen, kun alkoi soitella miehelleni milloin minkäkin tekosyyn varjolla..
Viimeinen niitti oli, kun nainen hankkiutui samaan baariin mieheni kanssa. *huokaus*
Mutta mitäs en uskonut ihteäni 
Henkimaailman viestejä on tullut muutamaan otteeseen unien kautta, mutta useimmiten vain "tiedän" asioita. Tulevat ikäänkuin ajatuksina.

[Weeping Willow]

Joskus näen unia, mutta useinmiten kuvat vain nousevat eteeni. Joskus näen hahmon, joka symboloi tulevaa asiaa...  Jos minulla on jotain mielessä, johon etsin vastausta, menen omaan "aliseeni" (en tiedä sen nimeä, mutta se on paikka mielessäni, johon pääsen maassa olevan onkalon kautta...), ja siellä on pieni maailma pienen oven takana... Löysin sen paikan jotenkin vahingossa jo ihan pienenä.

Ennustan ihmisille taroteilla, joskus, jos tuntuu siltä, että sille on tarvetta.

[Saija]

Oma-aloitteisuus menee taas ihan siihen "huhuu, onko siellä ketään"-tekniikalle

*A*

Hih Täällä sama meininki... välillä tosin selvästi tunnen, etten "ole yksin"... mutta olisipa kiva saada "kunnon yhteys" avattua joskus..kai tuo sitten ajan kanssa? :

[eppana]

Unissahan nuo tulee. Intuitio on myös ajoittain voimakas, mutten jostain syystä osaa siihen luottaa vaikka ainahan se on oikeessa ollut...

Tällä hetkellä on jälleen menossa jakso kun päivittäin muistutetaan paikasta jossa mun kuuluu käydä..Nää jaksot (kestoiltaan parista viikosta pariin kuukauteen) on kuluttavia koska se tunne lyö päälle kun aalto-iso sellainen.
"Painostus" on alkanut jo lapsena isomummin taholta ja nyt selkeesti jatkuu sekä sen, että enon välittäminä.
Joka kerta sanon etten ole unohtanut (en pysty  ), mutta että hommaavat rahat siihen ja jonkun vahvan ihmisen mukaan, koska tuskin siitä mikään "mukava puistokävely" tulee...enkä uskalla tehdä sitä yksin..
Paikkahan tietenkin on Auschwitz...

[Päivi]

Paikkahan tietenkin on Auschwitz...

mulla on sama paikka. jotenkin koen että liittyy edelliseen elämääni, mutta en osaa sanoa kummassa "leirissä"

[Rakkauden enkeli]

En kyllä kutsuisi itseäni varsinaisesti selvänäkijäksi, mutta olen nähnyt enneunia. Saan vahvaa johdatusta ja yleensä tiedän mitä milloinkin minun on tehtävä. Minulla on vahva intuitio ja joskus vain tiedän asioita. Se tieto vain on minussa.  En osaa sitä sen kummemmin selittää. Olen saanut myös vastauksia kanavointina ja selväkuullut asioita. Selväkuulolla tarkoitan sitä, että olen ikäänkuin kuullut lohdutusta, kannustusta tai muuta sellaista kun minulla on ollut vaikeaa. Se on kuitenkin pikemminkin sisäinen ääni, kuin mikään ulkopuolelta tuleva. Ihmisten energioita aistin myös hyvin vahvasti jne. Esimerkiksi jos joku esittää ja sanookin vaikka että pitää minusta tai jostain toisesta, aistin heti jos hän ei oikeasti pidäkään. Tiedän usein myös tuntemattakin ihmistä sen tarkemmin minkä tyylinen hän on, jotain heidän luonteesta yms.

No huh. Kuulostipas tutulta!   Joskus kuvittelin olevani vainoharhainen ja pidin itseäni aika
Nykyään olen pitänyt parhaimpana kuunnella intuitiotani asiassa kuin asiassa, sillä se on ollut aina oikeassa. Valitettavasti sekään ei aina ole helppoa. Esimerkiksi vuosi sitten tutustuin naiseen, ystävystyimme. Minulla oli vahva fiilis, että muijassa on jotakin mätää, mutta jostain syystä työnsin fiiliksen taka-alalle, enkä halunnut uskoa itseäni, koska meillä oli niin mukavaa yhdessä.
Nyt olen katkaissut välini häneen, kun alkoi soitella miehelleni milloin minkäkin tekosyyn varjolla..
Viimeinen niitti oli, kun nainen hankkiutui samaan baariin mieheni kanssa. *huokaus*
Mutta mitäs en uskonut ihteäni  
Henkimaailman viestejä on tullut muutamaan otteeseen unien kautta, mutta useimmiten vain "tiedän" asioita. Tulevat ikäänkuin ajatuksina.

 

Onhan tuo kysely aika puuduttavaa välillä. Koska tulee mies, millainen mies se on, ulkonäkö, ikä ja hyvä ettei nimikin   Eli kysyjällä ei juurikaan ole mitään henkistä pohdiskelua alla, vaan on vaan utelias.

Kaikista suurimman nautinnon mä saan, kun pystyn auttamaan ihmisiä vaikeassa tilanteessa. Että se ei ole mitään romanssi, mies, matka kysymyksiä, vaan ihan oikeasti oman henkisen tiensä pohdintaa, ja tuen saamista vaikeaan tilanteeseen.

Joillekin ihmisille en näe mitään. Joillekin taas tosi paljon. Joskus nykyhetki muuttuukin tulevaisuudeksi, koska mun on vaikea nähdä minkäänlaisia ajanjaksoja.

Minulla on tapana sanoa aina suoraan asiakaskyselyihin, että minä en ole sellainen näkijä, joka katselee tuollaisia kuvailemiasi asioita, joita minä nimitän Elämän Nippelitiedoiksi. Pientä ja hauskaa, mutta ihmisen henkiseltä kehitykseltä katsottuna yhdentekevää. Onhan se toki kiva tietää, että vuonna 2014 syntyy vauva nimeltä Sini, mutta sielun kannalta on tärkeimpiäkin kysymyksiä, kuten

- Miksi lapsi syntyy?
- Mitä hän opettaa minulle?
- Mitä minä opetan hänelle?
- Mikä on meidän välinen sopimus?
- Miten valmistaudun parhaiten lapsen syntymään?
- Mitä minun täytyy tietää tähän asiaan liittyen?
- JNE!

Nippelitiedon kysyjät ovatkin yleensä sitten pettyneet, kun vastaukseksi ei tule valmista settiä, vaan neuvoja ja vinkkejä oman elämäntien kulkemiseen sekä haaveiden toteuttamiseen.  

Mahtavaa Jenjen ja Atha!   Juuri noin parhaat ("oikeat") ja vastuunsa tuntevat selvänäkijät toimivat.  

[m.magia]

Onhan tuo kysely aika puuduttavaa välillä. Koska tulee mies, millainen mies se on, ulkonäkö, ikä ja hyvä ettei nimikin  Eli kysyjällä ei juurikaan ole mitään henkistä pohdiskelua alla, vaan on vaan utelias.

Kaikista suurimman nautinnon mä saan, kun pystyn auttamaan ihmisiä vaikeassa tilanteessa. Että se ei ole mitään romanssi, mies, matka kysymyksiä, vaan ihan oikeasti oman henkisen tiensä pohdintaa, ja tuen saamista vaikeaan tilanteeseen.

Joillekin ihmisille en näe mitään. Joillekin taas tosi paljon. Joskus nykyhetki muuttuukin tulevaisuudeksi, koska mun on vaikea nähdä minkäänlaisia ajanjaksoja.

Minulla on tapana sanoa aina suoraan asiakaskyselyihin, että minä en ole sellainen näkijä, joka katselee tuollaisia kuvailemiasi asioita, joita minä nimitän Elämän Nippelitiedoiksi. Pientä ja hauskaa, mutta ihmisen henkiseltä kehitykseltä katsottuna yhdentekevää. Onhan se toki kiva tietää, että vuonna 2014 syntyy vauva nimeltä Sini, mutta sielun kannalta on tärkeimpiäkin kysymyksiä, kuten

- Miksi lapsi syntyy?
- Mitä hän opettaa minulle?
- Mitä minä opetan hänelle?
- Mikä on meidän välinen sopimus?
- Miten valmistaudun parhaiten lapsen syntymään?
- Mitä minun täytyy tietää tähän asiaan liittyen?
- JNE!

Nippelitiedon kysyjät ovatkin yleensä sitten pettyneet, kun vastaukseksi ei tule valmista settiä, vaan neuvoja ja vinkkejä oman elämäntien kulkemiseen sekä haaveiden toteuttamiseen. 

Näkijöitä on moneen junaan. Nimittäin tuolta jo aiemmin mainitsemaltani näkijältä kysyin, että mikä mahtaa olla minun ja (silloisen) mieheni yhteinen karma (kuulemma yhteisiä entisiä elämiä oli takana useampia) ja sain vastaukseksi, että en tiedä, se on teidän välisenne asia.  En tiedä muotoilinko kysymyksen väärin, vai oliko se nyt vaan turhaa tietoa, mutta oli se vähän hölmön tuntuinen tilanne. Tässä siis tunnettu ja suosittu näkijä kyseessä.

[m.magia]

Niin minä lähinnä kummeksuin sitä omalle kohdalle sattunutta näkijää, joka ei osannut/halunnut vastata kysymykseen "miksi olemme yhdessä tässä elämässä?". Eli mielestäni tuossa ei henkisen kehityksen pohdintaan tarjottu opastusta, vaan sivuutettiin koko asia. Vaikka mistä sitä tietää, jos se tieto ei ollut tärkeä tai jostain syystä oli parempi ettei se tullut siinä esille ja siksi vastaus oli mikä oli.

[Metsänkeiju]

[quote
Henkimaailman viestejä on tullut muutamaan otteeseen unien kautta, mutta useimmiten vain "tiedän" asioita. Tulevat ikäänkuin ajatuksina.

Minäkin näin. Intuitio kertoo, päähän vain pälkähtää ajatus. Tai tunne.

Mä näen unia, saan vahvoja oloja, selväkuulen, saan pyydettäessä merkkejä...

Harmittaa, että kaikesta tästä huolimatta vieläkin epäilen... 

Et ole ainoa.. Ja mä ainakin alkuun epäilin ja pohdin usein, että mikä oikein omaa mielikuvitustani/egon juttelua ja mikä aitoa. Mutta nyt kun vähän aikaa on kulunut, ja oon kuunnellut intuitiota/toiminut sen mukaan, olen alkanut selkeästi erottaa, mikä on egon juttuja. Kaikki ylimääräinen, "turha".. Sen huomaa. Ja kaikki hienoinen kehitys antaa voimaa luottaa, itseensä! Pikkuhiljaa luottamus kasvaa.. Minen sinänsä enää niin paljon epäile, mutta annan joskus muille hölmöille ajatuksille valtaa, jotka sekoittavat.. peloille.. Saturnus 12.huoneessa kummittelee.. :

[Ambrel]

Jos ennalta näkemisestä puhutaan niin itselläni tulee joskus, mutta aika harvoin enneunia. Yleensä näen jotain aika pieniä asioita esim. näin sen että eräs tuttuni tulee eroamaan hetken päästä. Minulla oli myöskin tässä vähän aikaa sitten suhde kehitteillä erään miehen kanssa, näin unessa että hänellä on lapsi, en siis tiennyt tästä lapsesta mitään. Ei mennyt kuin pari päivää ja hänen ystävänsä kertoi minulle että tällä miehellä on lapsi.
Enneunet eroavat selkeästi normiunista, sen vain aistii.
Näin myöskin unessa sen että tulen tutustumaan erääseen vanhaan ystävääni, joka on uskoakseni myöskin henkilö jostain entisestä elämästäni, en tiedä vielä ainakaan että mistä.

Sitten joskus minulla vain tulee ihan yhtäkkiä sellaisia olotiloja että pian tulee tapahtumaan jotain hyvää tai jotain pahaa, joskus, mutta aika harvoin aistin myöskin sen että tuleeko se tapahtumaan minulle vai jollekin läheiselleni. Yhden kerran olen myöskin aistinut vahvasti sen että eräälle läheiselleni tulee tapahtumaan jotain mikä muuttaa hänen elämäänsä pitemmäksi aikaa, ja näin tapahtui. Se oli onneksi hyvä asia.

Energiat aistin myöskin ihmisistä. Kerran aistin myös sen kuinka eräs ystäväni lähetti hyvää energiaa eräille kavereille jotka muuttivat sen hetkisen paikan ilmapiiriä ahdistavaksi puheillaan. Se oli vähän sellainen "mitä tapahtuu" hetki. Hän istui minua vastapäätä keittiön pöydän ääressä, keskustelimme ja tuli sellainen hiljainen hetki. Pian tunsin että hänestä lähtee aika voimakasta energiaa, en voinut edes katsoa häneen. Tämän jälkeen naurahdin ja kysyin vähän varoen että "Mitä sä äsken teit?" hän; "ai sä aistit sen."

Tiedän sisimissäni että pystyisin vahvistamaan näitä aistejani, mutta uskon etten ole siihen kaikeen vielä valmis.  :