Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Miten neuvoa, kun syyllisyydentunne vaivaa?  (Luettu 4548 kertaa)
0 jäsentä ja 4 vierasta katselee tätä aihetta.
noitatäti
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 118


Profiili
« : 21.12.2010 00:11:58 »

Toisella palstalla eräs keskustelija kyseli tulkintoja uniinsa. Hänellä oli monia ongelmia ja painajaisia, mutta yhtenä isona teemana oli kuollut lemmikki unissa. Hän oli syksyllä lopetuttanut terveen lemmikin taloudellisista syistä. Nyt ilmeisesti syyllisyys nakuttaa ja kuolema/kuollut lemmikki vierailevat silloin tällöin.

En itsekään oikein tiedä, mitä sanoa terveen ja ei-niin-vanhan lemmikin lopettamisesta, vaikka ymmärrän kyllä, että monia huolestuttaa antaa eläin uusiin oloihin.

Mutta tehty mikä tehty. Mainitsin, että kaipaaminen lukkiuttaa, en oikein osannut sanoa mitään sen vapauttavampaa. Miten te muut tsemppaatte vastaavissa tilanteissa lähimmäisiä eteenpäin?
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #1 : 21.12.2010 00:19:06 »

Jaa-a, mitähän tuohon voisi sanoa... Katselen itse aina ihmistä ja syyllisyyttä henkilökohtaisesti ja pyrin vastaamaan sen mukaan. Toiselle riittää, kun sanoo "tehty mitä tehty" ja toisille pitää selittää pitkät pätkät.

Voisin kuitenkin ehkä tuossa tilanteessa, jota kuvailit, sanoa suoraan, ettei hän ole tehnyt mitään väärää tahallisesti. Hän toimi sen mukaan, minkä koki oikeaksi vaihtoehdoksi juuri tuossa tilanteessa. Tehtyä ei saa enää tekemättömäksi, joten tärkeintä olisi päästää asiasta irti. Lemmikki on kuitenkin läsnä, vieraileehan lemmikki unissakin.

Lisäksi pyytäisin häntä suremaan ihan kunnolla lemmikin kuoleman aiheuttaman tyhjän tunteen pois. Painajaisten tarkoitus on käsitellä pois asioita, jotka vaivaavat meitä ja joita emme käsittele tietoisesti.
tallennettu
sansai
Astro-nauttija
****
Viestejä: 808


Profiili
« Vastaus #2 : 21.12.2010 16:03:09 »

Kaikki ratkaisut mitä teemme tapahtuu siinä hetkessä,siinä elämäntilanteessa,niillä voimilla,tunteella ja viisaudella,mikä meillä on juuri silloin.
Etäisyyttä saaneena myöhemmin mietimme,teimmekö oikein vai väärin.Meidän tulee varmasti muistaa,ettei meillä ollut sen etäisyyden tuomaa viisautta silloin.Teimme niin,kun emme tienneet tulevasta.Silloin ei ollut parempaa vaihtoehtoa.
tallennettu
noitatäti
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 118


Profiili
« Vastaus #3 : 26.12.2010 23:42:35 »

Kiitos hyvistä viesteistä, laitoin kyselijälle mailia ohjeenne mukaan. Ongelmana oli tosiaan se, että oli vaikea vastata, kun olin lemmikin lopettamisesta toista mieltä. Mutta eihän se ole minun asiani.
tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #4 : 27.12.2010 00:06:36 »

Minun mielestäni se myös on juuri hyvä vaihtoehto, että antaa itselleen anteeksi jos kokee tehneensä virheen ja syyllisyys kalvaa häntä. Tämän lisäksi lohduttaisin, että lemmikillä on nyt kuitenkin hyvä olla, eikä hän syytä tai tunne kaunaa tapahtuneesta.
tallennettu
Soile
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 238



Profiili
« Vastaus #5 : 28.12.2010 10:47:24 »

Ei ole mitään, mitä ei voisi antaa anteeksi. Sekä itselle, että toiselle. Anteeksiannon kautta tapahtuu todellinen kasvu ja henkistyminen.
tallennettu

aurinko vesimies  askendentti jousimies
kuu skorpioni  mars jousimies
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: