seuraava »

[noitatäti]

Toisella palstalla eräs keskustelija kyseli tulkintoja uniinsa. Hänellä oli monia ongelmia ja painajaisia, mutta yhtenä isona teemana oli kuollut lemmikki unissa. Hän oli syksyllä lopetuttanut terveen lemmikin taloudellisista syistä. Nyt ilmeisesti syyllisyys nakuttaa ja kuolema/kuollut lemmikki vierailevat silloin tällöin.

En itsekään oikein tiedä, mitä sanoa terveen ja ei-niin-vanhan lemmikin lopettamisesta, vaikka ymmärrän kyllä, että monia huolestuttaa antaa eläin uusiin oloihin.

Mutta tehty mikä tehty. Mainitsin, että kaipaaminen lukkiuttaa, en oikein osannut sanoa mitään sen vapauttavampaa. Miten te muut tsemppaatte vastaavissa tilanteissa lähimmäisiä eteenpäin?

[Hiisitär]

Jaa-a, mitähän tuohon voisi sanoa... Katselen itse aina ihmistä ja syyllisyyttä henkilökohtaisesti ja pyrin vastaamaan sen mukaan. Toiselle riittää, kun sanoo "tehty mitä tehty" ja toisille pitää selittää pitkät pätkät.

Voisin kuitenkin ehkä tuossa tilanteessa, jota kuvailit, sanoa suoraan, ettei hän ole tehnyt mitään väärää tahallisesti. Hän toimi sen mukaan, minkä koki oikeaksi vaihtoehdoksi juuri tuossa tilanteessa. Tehtyä ei saa enää tekemättömäksi, joten tärkeintä olisi päästää asiasta irti. Lemmikki on kuitenkin läsnä, vieraileehan lemmikki unissakin.

Lisäksi pyytäisin häntä suremaan ihan kunnolla lemmikin kuoleman aiheuttaman tyhjän tunteen pois. Painajaisten tarkoitus on käsitellä pois asioita, jotka vaivaavat meitä ja joita emme käsittele tietoisesti.

[sansai]

Kaikki ratkaisut mitä teemme tapahtuu siinä hetkessä,siinä elämäntilanteessa,niillä voimilla,tunteella ja viisaudella,mikä meillä on juuri silloin.
Etäisyyttä saaneena myöhemmin mietimme,teimmekö oikein vai väärin.Meidän tulee varmasti muistaa,ettei meillä ollut sen etäisyyden tuomaa viisautta silloin.Teimme niin,kun emme tienneet tulevasta.Silloin ei ollut parempaa vaihtoehtoa.

[noitatäti]

Kiitos hyvistä viesteistä, laitoin kyselijälle mailia ohjeenne mukaan. Ongelmana oli tosiaan se, että oli vaikea vastata, kun olin lemmikin lopettamisesta toista mieltä. Mutta eihän se ole minun asiani.

[Rakkauden enkeli]

Minun mielestäni se myös on juuri hyvä vaihtoehto, että antaa itselleen anteeksi jos kokee tehneensä virheen ja syyllisyys kalvaa häntä. Tämän lisäksi lohduttaisin, että lemmikillä on nyt kuitenkin hyvä olla, eikä hän syytä tai tunne kaunaa tapahtuneesta.

[Soile]

Ei ole mitään, mitä ei voisi antaa anteeksi. Sekä itselle, että toiselle. Anteeksiannon kautta tapahtuu todellinen kasvu ja henkistyminen.