Kvinkunssia pidetään ns. vaikeana aspektina (pois se minusta että minä niin aattelisin),
vähän hiertävänä, siksi että siinä yhdistyvät toisilleen vieraat elementit,
niin kuin nyt voit kuvitella Oinaan äkkipikaisen aloitteellisen
tulen ja skorpionin kiinteän
veden,
mitä niillä on yhteistä? Ne eivät ikäänkuin näe toisiaan kuten tapahtuu oppositiossa, missä ollaan suoraan vastapäätä toisiaan, kuin peilaten. (noilla kahella on kyllä yhteistä
)
Kuitenkin
itse koen kvinkunssin sellasena luovana hierteenä,
olet tekemässä jotakin sisäisen palon ajamana, mutta lopputuloksesta ei ole vielä tietookaan.
Vähän semmonen kun ahistaa, mut just sillai sopivasti, että asioita vie eteenpäin,
kirjoittaa flow-tilassa aamuneljään tai rätkii maaleja tauluun,
ja tajuaa vasta kun se on valmis, että mimmonen siitä sitten tuli.
Semmosena minä koen kvinkunssin.
Tai just semmosena eroottisena jännitteenä, toinen on niin toiselta planeetalta, että se kiehtoo väkisinkin.
Kvinkunssin yhdistän myös etiäisiin, ennalta tietämisiin,
vähän kuin mestarijalkapalloilijan ajatuksenluku ja maalinteko,
just semmonen tietää ennekuin se on opposition suoraan näkyvissä. Ennakoi.
Joku sanoo sitä kvinkunssia velvollisuudesta tekemiseksi, että on tarve miellyttää muita, jotta kokisi tulevansa hyväksytyksi. Ja että taiteilee sitten omien tarpeiden ja tämän miellyttämisen tarpeen välillä.
On siinä sitäkin. Nuoruudessa varsinkin, ennen elämänkoulua. (itellä pari merkittävää kvinkunssia syntymäkartalla, I know what I am talking about, think so..
)
Jos löydät täältä foorumilta sellasen topikin kuin eron aspektit vai oliko ne transiitit,
niin niissä tais olla just tuo kvinkunssi myös esillä.
Että monenlaista siihen mahtuu.
Itse en pyri luokittelemaan transiitteja tahi aspekteja hyviksi, huonoiksi, hankalaiksi tai what ever,
koska niillä tapahtuu just se, mikä pitääkin siihen aikaan.
Olkoon kivenä kengässä tai ahistuksena,
kaikella on tarkoituksensa. Ne on energioita, jotka ajassa auttavat meitä tekemään sen mikä pitääkin.