seuraava »

[Eklektikko]

Suora vastaus: Minulle ON todellakin ihan saman tekevää, mitenkä sinä suhtaudut asioihin, koska selitän ainoastaan OMIA tekemisiäni. En niitä, mitä tekisi tuo oma varjoni, jos osaisi

Eipä ollut suora vastaus kun kysymys oli:
Miksi juuri nettifoorumilla pitäisi näyttää energiansa, kun kasvokkain näytän niitä?
Nuo lihavoidut sanat ovat se olennainen osa kysymystä, johon toivoisin valaistusta. Kun kuitenkin kasvokkain energiani ovat avoinna valitsemilleni ihmisille.

Ja tämän jätit vastaamatta jo toiseen kertaan:
Onko ihminen, joka ei suostu ylittämään vilkasliikenteistä katua punaisia päin silmät kiinni sinun mielestäsi pelokas, vai vain järkevä?

Eli uskon, ettet osaa tehdä sellaista puhdistautumista energioihin, jolla pääset eroon erillisyyden tarpeestasi. Tai yksityisyyden tarpeestasi, jos sanojasi käytän. Sillä sellainen työ mahdollistuu vain, kun käyttää aitoa Reikin energiaa aluksi ja sen jälkeen tekee sillä Karunalla sen lopullisen puhdistautumistyön.

Toiset ihmiset tarvitsevat synnynnäisesti enemmän yksityisyyttä kuin toiset - täysin riippumatta siitä onko mitään salattavaa vai ei. Pitäisikö sinun mielestäsi muistakin synnynnäisistä tarpeista 'puhdistautua?'  Esimerkiksi luontaisesta unentarpeen määrästä?

Ja että vain ja ainoastaan Reiki ja Karuna toimivat, eivätkä mitkään muut energiatyöskentelyn muodot?    Kun  nyt olen puhdistautumistyötä tehnyt yli 10 vuotta monenlaisten energiahoitajien avulla ja itsetyöskentelynä ja saanut ne pohjamudatkin kaivettua, niin täytyy olla Yepin kanssa samaa mieltä siitä, että olet huonoa mainosta edustamillesi energiahoidon muodoille. Tuntemani reikihoitajat nimittäin sanovat, että kaikki energiahoidon muodot ovat yhtä tehokkaita ja arvokkaita, yhtään niistä ei voi nostaa ylitse muiden ja kyse on vain siitä mikä muoto kullekin sopii.

Yllä olevat ovat sinun sanojasi, Elektikko, joten eikö siinä juurikin lue niin, että jos ei pelkää mitään niin ei ole tarve suojata itseään miltään "ulkoa päin" tulevilta uteluiltakaan? Eli jos suostuu siihen "tirkistelyyn" niin ei pelkää mitään?

Et ole ymmärtänyt ollenkaan. Minä kysyin niistä kameroista kotonasi vain kuulostellakseni sitä sinun synnynnäistä yksityisyyden tarpeen määrääsi, en pelkojesi määrää. Nämä asiat voivat olla tekemisissä toistensa kanssa, mutta kaikilla ihmisillä näin ei ole, vaan on ihmisiä - kuten minä - joilla on suuri yksityisyyden (ja myös yksinolon!) tarve, aivan riippumatta siitä onko jotain pelkoja vai ei. Minä rakastin jo alle 7 vuotiaanan avainlapsena kansakoulun aloitettuani sitä, että sain olla yksikseni pitkät iltapäivät koulun jälkeen.

Vastauksestasi tuohon kamera/koti-juttuun päättelen, että olemme syntyjämme erilaisia luonteita ja sinulla on vähemmän yksityisyyden/yksinolon tarvetta kuin minulla. Se mikä minua hämmästyttää on, että et kykene ymmärtämään tätä ominaisuudeksi kuten vaikkapa silmien väri, vaan haluat määrittää sen peloista johtuvaksi tms. Se on minulle yhtä absurdia, kuin jos tosiaan väittäisit että pelkään, koska minulla on eri väriset silmät kuin sinulla.  

Mutta toisessa kohtaa sanot kuitenkin niin, että sinä et tahdo, että kukaan tuntematon tulee sinua tirkistelemään - energioitasi siis - koska tahdoit pitää kiinni vain yksityisyydestä. Eikö se tarkoita juuri sitä, ettei tahdo olla tekemisissä minkään sellaisen sisäisyytensä kanssa, mitä ei toivo itsessään itse näkevänsä

Ei, vaan se tarkoittaa ihan tasan juuri vain sitä, että tykkään yksityisyydestä (ja myös yksinolosta). Tämä on vähän kuin minulta kysyttäisiin, että enkö tahdo olla tekemisissä oman sisäisyyteni kanssa, kun en tykkää maksalaatikosta...

Olet mielestäsi puhdistustyösi itsesi kanssa tehnyt ja toimit rakkaudellisesti, mutta et silti halua hyväksyä sitä, että toisella ihmisellä on jossain asiassa synnynnäisesti erilaiset mieltymykset kuin sinulla?!  

Ja kun  nyt jatkat niistä luulemistasi peloistani jankkaamista, toistan tämän kysymyksen johon jätit vastaamatta: Väität siis, että minun yksityisyyteni tarve johtuu peloista tai siitä etten halua kohdata jotakin itsessäni. Minä puolestani sanon että näin ei ole. Kumpi seuraavista siis on valintasi:

1) Väität tietäväsi paremmin kuin minä, mitä minä tunnen ja ajattelen.
2) Väität että valehtelen tunteistani ja ajatuksistani tämän asian suhteen.

Jommankumman on oltava käsityksesi, jos kerran väität tietäväsi minua paremmin mitä korvieni välissä liikkuu. Ja se on nimenomaan sellaista toimintahäiriöisten perheiden (ja muuten myös narsistien...) harrastamaa rajattomuutta, joka sairastuttaa kaikki sen vaikutuspiirissä olevat.

TÄMÄ on se syy, miksi jaksan jankata tästä asiasta kanssasi. Sinä tarjoilet minulle virtahepo-olohuoneessa käyttäytymismallia!

Ja mitä tulee rakkaudellisiin ihmisiin niin mielestäni yksi suurimmista rakkauden osoituksista on juuri tuo, että rehellisesti puhuu - ei se, että yrittää olla mieliksi kaikille niille, jotka itseämme kritisoi.

Aivan ja juuri tätä minä teen parhaillaan tässä keskustelussa sinun kanssasi!

[Eklektikko]

Hei Karuna!

Olit ehtinyt vastailla lisää sillä aikaa kun kommentoin aiempaa viestiäsi, eli olitkin jo vastaillut moniin  kysymyksiini, kiitos!. Kommentoin piakkoin.

[Eklektikko]

Nuo kaksi edeltävää vastaustasi viestiini olivat täysin käsittämättömiä, enkä nähnyt niillä juurikaan yhtymäkohtia omiin kommentteihini. Niinpä tiivistän tämän keskustelumme nyt vain tähän yhteen asiaan, joka on se koko asian ydin:

Väität siis, että minun yksityisyyteni tarve johtuu peloista tai siitä etten halua kohdata jotakin itsessäni, jonka kohtaisin jos antaisin kaikille vapaan pääsyn energioihini. Minä puolestani sanon että näin ei ole, vaan kyse on synnynnäisestä yksityisyyden tarpeesta, joka on kuten synnynnäinen unetarve tai vaikkapa silmien väri. Kumpi seuraavista siis on valintasi:

1) Väität tietäväsi paremmin kuin minä, mitä minä tunnen ja ajattelen
2) Väität että valehtelen tunteistani ja ajatuksistani tämän asian suhteen.

Jommankumman on oltava käsityksesi, jos kerran väität tietäväsi minua paremmin mitä korvieni välissä liikkuu. Ja se on nimenomaan sellaista toimintahäiriöisten perheiden (ja muuten myös narsistien...) harrastamaa rajattomuutta, joka sairastuttaa kaikki sen vaikutuspiirissä olevat.

Ja ole kiltti ja vastaa yksiselitteisesti vaihtoehto 1 tai 2.

Vain toimintahäiriöisissä perheissä/ihmissuhteissa/yhteisöissä tai epäterveestä rajattomuudesta (narsismin ja läheisriippuvaisuuden kaikki asteet) kärsivien ihmisten kanssa keskustellessa joutuu neuvottelemaan tai väittelmään omien ajatustensa ja tunteidensa sisällöstä.

Terveet ja tasapainoiset ihmiset ymmärtävät, että kun ihminen sanoo jotain tunteistaan ja ajatuksistaan, se on ilmoitusasia joka on uskottava kyselemättä. Pelkkä se että suostuu neuvottelemaan asioista, jotka ovat omien korvien välissä, saattaa sairastuttaa jos sitä jatkuu pitkään.

Se että tarjoilee tietävänsä toisen tunteet ja ajatukset paremmin kuin tämä itse, on siis epätervettä toimintaa ja henkistä/hegellistä väkivaltaa. Ei suinkaan merkki suuresta rakkaudellisuudesta tai korkeasta henkisen/hegellisen kehityksen tasosta.

Se, että ei kykene ymmärtämään yksityisyyden tarpeen olevan monasti samanlainen synnynnäinen ominaisuus kuin unentarve tai silmien väri, vaan määrittelee sen olevan jostain häiriöstä johtuvaa ei myöskään ole millään tavoin kehittynyttä tai hengellistä käyttäytymistä, saatika rakkaudellista.

Tämä tilanne on aivan vastaava, kuin jos sanoisit että minulla on pelkoja ja kohtaamattomia asioita, koska unentarpeeni sattuu olemaan juurikin 7,5 tuntia vuorokaudessa eikä enemmän tai vähemmän.

[~Karuna~]

Jos todellakin olet tuota mieltä mitenkä yllä kerroit niin mikä on estona silloin, jos tarvitset johonkin kohtaan siinä minulta hyväksynnän?

Olenko elämäsi auktoriteetti, jonka hyväksyntää ilman et koe jossain edistystä? Vai olenko vain jotain sellaista, joka sinulle on peilinä nyt tässä, että opit sanomaan omalle sielullesi kyllä, kun se kertoo omista mielipiteistään? Eli opitko nyt paremmin hyväksymään oman tietoisuutesi sen ehdottomuuden, jolla se yritti jyrätä minäni mielipidettä, kun satuin olemaankin eri mieltä? Sillä näin sen minä täällä päässä nyt näen ja koen ja tajuan paremmin, mikä ehdottomuudessa on hyväksyttävää ja mitenkä sen voisi muotoilla paremmin seuraavan kerran. Mutta totuuteni on kuitenkin aina se sama, koska sitä ei muuta sanojen järjestys, ei niiden selittämättömyys eikä edes sekään, että niitä teille en kerro.

Vaan totta kuitenkin sen tiedän olevan jo nytkin, että olemme todellakin niin kauan erillisiä kuin yksikään teistä niin tahtoo olla, mutta se kyllä teiltäkin sitä edellyttää, että te hyväksytte itseni sellaisena kuin olen. Vai onko SE jo liian paljon sitten teiltä vaadittu, koska minähän jo teidät hyväksyn. Vaikken olekaan aina siis kaikista asioista samaa mieltä vaan sen oman kantani teille kerron, ihan kuten sinäkin teet nyt tuossa ylempänä. Ja rehellisyyteni nimissä sanoisinkohan senkin äänen nyt, etten koskaan kyllä kovinkaan montaa täällä olijaa suosittelisi kellekään, joka tietään taivaiseen kysyy, koska näen niin monen kohdalla vielä sen tiensä olevan kesken itselläänkin, että taatusti sellaisen johdolla eksyy.   Vaan sanoisin mieluummin näin tuon saman, että jokaiselle aina löytyy sopiva opettaja, kun tietään aidolla sydämellään kysyy. Koskaan nimittäin ei ole mitään syytä kierrellä ja kaarrella siellä tien päällä, sillä silloin mitä varmemmin sen auton alle jää, vaikkei kävelisikään punaisia päin. Mutta kun rohkeasti sillä tien puoliskollaan pysyy, jonka jo aluksikin turvallisemmaksi on tuntenut niin ei koskaan millekään sivupolullekaan eksy vaan turvallisesti voi ylittääkin jopa sen tien.  
ja tuolla samalla viittaan myös siihen, mitenkä itse olen aluksi tehnyt kaiken sen omankin työni vain sen Reikin ja Karunan teoin, vaikka jälkikäteen olenkin tutustunut niihin lukuisiin muihinkin energioihin omin päin vaan mitään niistä en yhtä tehokkaaksi olekaan kokenut. Eli kyllä täältä löytyy joka lähtöön vihkimyksiä, jos pelkästään niihin on tykästynyt. Mutta jos tahtoo edistystä niin yksinkertaiset työkalutkin riittävät, sillä Reiki ja Karuna yhdessä sitä tarkoittavat, mitä on aito, myötätuntoinen Jumaluutemme Rakkaus niitä sielujamme kohtaan, jotka erillisyyteen on harhautunut.

[Eklektikko]

Kysyn tätä edellen, koska et ole suostunut vastaamaan, kumpi on nyt kyseessä:

1) Väität että tiedät minua paremmin mitkä ovat tunteeni ja ajatukseni (se pelko ja yksityisyysjuttu) eli että asia on minulle tiedostamaton, mutta sinä 'näet' sisääni.
2) Väität että minulla todella on niitä pelkoja, mutta valehtelen asiasta sinulle.

Jommankumman on oltava valintasi, ethän muuten väittäisi tietäväsi että minulla niitä pelkoja on.

Jos todellakin olet tuota mieltä mitenkä yllä kerroit niin mikä on estona silloin, jos tarvitset johonkin kohtaan siinä minulta hyväksynnän?

Mistä päättelet, että tarvitsen asiassa hyväksyntääsi?  
Luulitko taas lukevasi ajatukseni tai tietäväsi tunteeni?

Minun motivaationi tähän keskusteluun on, että toimintahäiriöinen  käyttäytyminen ei ole tervettä ja katson että on syytä kirjoittaa auki ja näkyville se, että se on toimintahäiriöistä, eikä suinkaan mikään erityisen hieno hengellisyyden tai rakkaudellisuuden muoto. Se on henkistä väkivaltaa.

Minä en ole enää sille itse altis, koska olen jo nämä asiat itsestäni puhdistanut vuosia sitten.
Mutta koska olen ne jo itsestäni puhdistanut, huomaan ne paremmin kuin ihmiset joilla ei ole niistä kokemusta ja jotka eivät ole niitä asioita itsessään käsitelleet.

Minä puhun tuollaiset ilmiöt näkyville aina kun kohtaan niitä, sillä niiden voima vähenee heti kun ne puhutaan näkyville. Teen samoin myös kun näen vaikkapa kiusaamista esim. työpaikalla tai harrastuspiirissä: Kun asiat puhuu/kirjoittaa näkyville, niitä on vaikeampi jatkaa. Epäterveiden tilanteiden jatkuminen vaatii vaikenemista asiasta.

Eli opitko nyt paremmin hyväksymään oman tietoisuutesi sen ehdottomuuden, jolla se yritti jyrätä minäni mielipidettä, kun satuin olemaankin eri mieltä?

Se mitä minun tunteeni ja ajatukseni ovat ei nimenomaan ole mikään mielipidekysymys, vaan ilmoitusasia.  Vai tarkoititko jotain muuta asiaa kuin 'mielipidettäsi' minun tunteideni määrästä ja laadusta? Korjaa ihmeessä, jos tarkoitit jotain muuta.

Sinä et näe tunteitani etkä ajatuksiani millään ilvellä ja kun kerran olen kertonut, että ensimmäinen arvauksesi niistä oli virheellinen, kaikki inttämisesi niistä on juuri sitä toimintahäiriöistä ympäristönsä sairastuttavaa käyttäytymistä.

Eniten tällaista 'tiedän paremmin kuin sinä itse sinun ajatuksesi ja tunteesi' -käytöstä ja sen aiheuttamia konflikteja olen nähnyt ja lukenut joskus silloin vuosikymmen sitten puhdistumistyötäni aloitellessani eräällä mielenterveysongelmiin liittyvällä keskustelupalstalla.

Sama koskee sinua ja aivan kaikkia: Jokainen on omien tunteidensa ja ajatustensa ylin auktoriteetti ja vain toimintahäiriöisissä olosuhteissa niistä joutuu ollenkaan neuvottelemaan. Ne eivät koskaan ole mielipidekysymyksiä. On aivan sallittua heittää arvaus toisen sisäisestä tunne- ja ajatusmaailmasta, mutta jos se toinen sanoo että sori olit väärässä, tuo täytyy ottaa ilmoitusasiana eikä jatkaa inttämistä siitä että tietää paremmin.

Kaikki muunlainen toiminta on toimintahäiriöisille yhteisöille/perheille tyypillistä ja sairastuttavaa. Erityisesti siitä kärsivät läheisriippuvaiset ja naristisia luonteenpiireteitä omaavat. Ja tämä ei ole minun mielipiteeni vaan perheterapeuttien ja psykiatrian alan ammattilaisten. Maalliseen puoleen näitä asioita kannattaisi myös tutustua, täällä inkarnoituneina kun toimivat yhdessä ja yhtä aikaa sekä maallinen että hengellinen.

Minua ei kiinnosta sinun hyväksyntäsi, vaan tämän asian kirjoittaminen auki ja näkyville, jotta toimintahäiriöinen  käyttäytyminen ei pysyisi piilotettuna ja siten sairastuttaisi tai vahingoittaisi ihmisiä, jotka eivät ole näistä asioista ehkä tietoisia.

[~Karuna~]

Mitenköhän tähän keskusteluun alkoikin tulla jo jopa uhkaavia sävyjä, kun en suostunutkaan olemaan samaa mieltä kuin sinä!
Minä koen täällä nyt painostusta sekä arvostelua sitä omaa tietämystäni kohtaan, koska en kykene enää näkemään asiaa näin maallisella tasolla kuin sinä näet vaan näen asioiden taakse, missä energiat kohtaavat. Mutta koska tämä näyttäisi olevan sinulle kovastikin tärkeä asia ja täynnä tunnelatauksia niin koetan tehdä jotenkin toisin jotain hyväksesi. Eli jätän koko asian oman tietoisuutesi tekemiselle alttiiksi eli auta itseäsi kokemaan tämä asia samoin kuin minäkin aina teen, kun en tiedä, mitenkä johonkin asiaan suhtautuisin. Sillä oma kokemus on mitä parhain opettaja silloin, kun jokin asia ei tietoisuudelle aukea toivotulla tavalla ja inttäminen alkaa maistua jo sille, ettei  enää edes kiinnostakaan koko aihe. Eli tavallaan se silloin jo on ohi.  

Itselleni nimittäin tämä alkaa kyllä tuntua jo todella naurettavalta hommalta, koska niin seinä vastaa kuin sinne huudettiin ja minä koskaan en ole egoilleni kaikuna!  

Mutta pieni vinkki kyllä tuli edelleen mieleeni: ota käyttöön se paljon parjattu Karuna, sillä se ei jätä mitään tekoa tai tunnelukkoa puoliväliin vaan räjäyttää koko potin aina kerralla.  :

[Eklektikko]

Noh, tämähän tulikin sitten aivan selväksi minulle.

Väität tietäväsi paremmin kuin minä, mitkä ovat tunteeni ja ajatukseni. Olet jopa sitä mieltä, että minun tunteeni ja ajatukseni ovat jonkinlainen mielipidekysymys.

En sano mitään siitä mitä sinä olet, mutta sanonpaha vain, että psykologisessa ja psykiatrisessa kirjallisuudessa tuota pidetään käyttäytymisenä, jota löytyy nimenomaan niiltä ihmisiltä, joilta puuttuvat ne ns. terveet rajat. Sitä myös pidetään käyttäytymisenä, joka voi sairastuttaa jos siihen suostuu mukaan.

Naurettavaa on minusta se, että puhut ohi ja ympäri ja jätät selkeät kysymykset vastaamatta. Tämä tuntuu siltä, että sinulla on tarve väistellä itse asiaa - väitettäsi että tiedät sisimpäni paremmin kuin minä - ja puhua sen ohitse.

Ymmärrän kyllä että egosta tuntuu uhkaavalta, kun joutuu vastuuseen omista sanoistaan. Minä olen enimmäkseen kesyttänyt omani, joten pysyn sanojeni takana.

Kaikki muut foorumin käyttäjät ovat nähneet nyt tämän ja se on se tärkeä asia: Heistä näitä asioita ennen kohtaamattomat osaavat ehkä laittaa terveesti vastaan, jos menet heille väittämään tietäväsi heidän sisimpänsä paremmin kuin he itse.

Tämä ja vain tämä oli minun tarkoitukseni tässä keskustelussa - tuoda asiat kirkkaasti ja selkeästi näkyviin.

Toivotan hyvää jatkoa valitsemallasi tiellä.

[~Karuna~]

Minä olen kyllä milloinka tahansa valmis täällä kohtaamaan aiheita, jotka koskevat asioita. Mutta kaiken henkilökohtaisiin tunteisiin sekä turhiin muheisiin viittaavat ovat jokaisen omia asioita, jotka pitää itse tehdä itselleen sellaiseksi, joka miellyttää omaa sydäntään. Ei tarvitse miellyttää siis minua. Ja SIINÄ minä siis vedän täällä nyt rajan!

Ja jos siltä tuntuu, että jostain mielipide-eroista on mukava vain iloisena kinata niin se kantsii mainita jo heti alussa niin toki ilonpitoon otan osaa minäkin, jos siitä samalla jollekin on jotain hyötyäkin sillä omalla polulla. Sillä jokaisella todellakin ON se vastuu siitä omasta onnellisuudestaan enkä ainakaan itse kovin onnellinen ole, jos keskustelusta tulee toisen arvostelua henkilötasoilla taikka jatketaan jonkun asian inttämistä, mitä itse ei näemmä tajua. Jos ei ymmärrä niin pitää sanoa, että sori, näen toisella tavalla, jotenka toisen kunnioittamistahan on sekin. Ja se, että kunnioittaa toisen eriävää mielipidettä siten, että kuulee sen ilman omia tunnekuohuja on merkkinä siitä, että on ohittanut elämisen kenenkään tai minkään "uhrina". Onnellista elämää tiedossa, kun tuohon on pääsyt, koska se sitäkin tarkoittaa, että ei ainoastaan ole puhdistanut sydämensä muistoja vaan myös tunnekehonsa! 

[Yep]

Eklektikko, sinulla on erittäin hyviä ajatuksia. Tsemppiä!

Energiatyöskentelyn (sisältäen suojauksen tarvittaessa) pitäisi olla yhtä luonnollista, kuin käsien pesu wc käynnin jälkeen. On suorastaan viisasta ottaa huomioon energiat, jotka liikkuvat myös nettiviestien välityksellä. Olen joskus miettinyt, miksi minäkin kommentoin, kun saa taas siivota huushollia p*****ta. Toisaalta siivoamalla sen saa pois.

Näissä energiahommissa on se huolestuttava ja vakava puoli, että kuka tahansa voi laittaa hoitolan/koulutuksen pystyyn vaikka päänuppi olisi kuinka sekaisin. Hienoja sanoja voi suoltaa ja jopa kopsata netistä. Kaikilla ei riitä itsekontrollia. Jokainen vastuullinen hoitaja/auttaja huolehtii ensisijaisesti omasta hyvinvoinnistaan ja tasapainostaa. Mutta rahan tai maineen halu laittaa valitettavan usein liikkeelle niitäkin, joilla on vielä paljon työstettävää omien virtahepojen ja muiden persoonallisuushäiriöiden kanssa.

[~Karuna~]

Onpa herttaista toisen tukemista. 

[sansai]

Herätteli monenlaisia ajatuksia tämä ketju.Tulee mieleeni isäni miltei viimeiset sanat kuolinvuoteellaan.  "Ihminen syntyy täydellisenä ja kuollessaan on kuitenkin keskeneräinen"
Minusta ne olivat armeliaat sanat.Minullakin on lupa olla keskeneräinen.Ja sitä olen.

Erilaisuuden kunnioittamiseen kannustetaan nykyään,niin pitäisikin,monenlaisissa asioissa.
Joka ihmisellä on oma elämänpolku,jokaiselle se sopiva.Omat polkuni ovat olleet moninaiset,osa suossa rämpimistä.En voi ketään kehoittaa omalle polulleni,uskoen sen olevan ainut oikea ja kelvollinen.
Ajattelen yksityisyyttä,josta luin tuolta aijempaa.Itse,vaikkakin olen seurallinen,tarvitsen yksityisyyttä.En mene pelkoja karkuun,olen vain  sisimpäni kanssa ja viihdyn hyvin sen seurassa.Joskus oli aika,etten sietänyt olla itseni seurassa ja kohdata sisimpääni.

Olen "alasti" ihmisten parissa,en kaipaa suojaa.On kuitenkin tilanteita ,jolloin tunnen suojauksen tarpeeliseksi.On ihmisiä joiden en halua sössivän energioitani,heitäkin on matkanvarrella.Tunnetilojani pidän tärkeänä.Ollessani hoitamassa osaltani pienehköissä puitteissa yhteiskunnallisia asioita,olisin hukassa ilman tunteitani ja nimenomaa tunnekuohujani,ne ohjaa eteenpäin.Vailla ns.pahoja tunteita ,istuisin vain kokouksissa hymyillen rakastavasti nyökkäilemässä.(olenhan rakkautta tunteva ihminen yleensä)

Usein olen muistanut kokenutta psykiatria,joka opetti "älkää koskaan sanoko kellekkään,että tiedätte miltä toisesta tuntuu,ette te tiedä"  Sen olen oppinutkin,etten tiedä.Aistin voimakkaasti energioita,mutta kuitenkaan en tiedä.Eikä minunkaan tuntojani kukaan voi tietää,kun ei ole minun kengissäni kävellyt.

Luin palstaa mielenkiinnolla,koska en tiedä Reikistä oikeastaan mitään,olen miettinyt usein,mutta se on jäänyt siihen.
Joitakin vuosia takaperin eräs tuttavani kehoitti minua käymään Reikihoidossa.Kävin yhdenkerran.Kokemus oli minulle erikoinen.Hämmentäväkin.Hoidon aikana näin silmäraoista hoitajan aijempaa elämää.Hän oli englantilainen sairaanhoitaja,ehkä olen ollut samassa elämässä mukana,koska makasin sairaalassa,ja hän hoiti minua,reippaana ja tyytyväisenä.Kuvat muuttuivat.Olin vanha ja edelleen sairaalassa saman hoitajan hoidettavana.Hoitajakin oli vanha,harmaa kasvoinen,hyvin väsynyt.Hänellä oli kovia kipuja vatsassa,eikä olisi jaksanut tehdä niitä toimenpiteitä minulle.Olisin halunnut jo kuolla ja hoitajakin oli pettynyt,kun en jo ollut kuollut.Se oli meille yhteinen toive.

Kerroin hoitajalle sen kokemukseni ja vatsasairaudesta.Hoitaja sanoi hänelle kerrotun aijemmin siitä sairaanhoitajan elämästä.Hän sanoi vatsansa olevan kovilla tuskilla,ollut kauan,syytä ei ollut löytynyt.
Pyysin häntä menemään pitkälleen,hoidin vuorostani hänen vatsaansa omilla menetelmilläni.Sanoi vatsan olevan kivuton.Söi samantien voileivän,ja mehua.Siitä ei tullut oireita.Lähdin sitten pois,enkä ole häntä tavannut,enkä tiedä sen enenpää.Kuitenkin oli sitten sellainen puulla päähän lyöty olo.En tiennyt mitä olisin ajatellut,niin ajattelin sen vain olleen sitten sellainen reissu.    Täältä nyt ajattelin saavani tietoa,mitä siinä oikein tapahtui.

[Soile]

En tiedä miten on asiat, enkä jaksa ottaa kantaa mihinkään, mutta tätä ketjua lukiessa tulee hirveän huono olo. Äsken humisi päässä ja suorastaan oksettaa. Ja SILTI pitää vaan lukea. Mitähän sekin peilaa minusta? Kai siinä jotain omia paskojaan samalla tonkii tällä yhteisellä paskakasalla   Ja tulee lamauttava väsymys tähän kaikkeen ns. "henkisyyteen". Itselleni alkaa kalskahtaa jo kirosanalta koko "henkisyys". Yök, yök ja vielä kerran yök. No, tulipahan tämä omakin karsea korsi kannettua tänne "pihanperille". Ehkä tämä liete joskus muuttuu muhevaksi mullaksi ja siitä versoaa uutta, mutta nyt tästä ei kyllä tule kuin kammottava löyhkä ja sitä vielä täällä vapaaehtoisesti kauniina päivänä nuuhkin. Ei ole tervettä ei. Ja masentavaa, niin masentavaa. Mikähän on henkisyyden vastakohta? Aineellisuusko vai maallisuus vai mikä... Tuntuu, että joskus tämä "henkisyys" on katalempaa kuin vastakohtansa ikinä (mikä se sitten lopulta onkaan)    No, ehkä sain oman sontani tyhjennettyä, joskos lähtisin tutkimaan aineellisia tai maallisia asioita välillä. Ehkä se äärioloissaan tarjoaakin raikkaan tuulahduksen tämän jälkeen. Puuuuh, ei tätä vaan jaksa...........

[Ebenia]

On tarkeaa arvostaa itseaan ja omia mielipiteita ja sita kautta myos muita ja heidan mielipiteitaan.

Kaikki mita meissa on, peilaa muista. Mutta rakkaudellisuus on tarkeaa kaikessa. Muistakaa se. Emme voi opettaa muita emmeka itseamme, jos teemme se piiskaten. Meidan tulee rakastua oppimiseen ja emme voi rakastua siihen, jos oppiessamme meita lyodaan. 

Rauhaa ja rakkautta. Hienoja ajatuksia taalla, verhottuna aggressiivisiin energioihin. Ihan jees, ei siina mitaan. Aina voi oppia jotain.

[sansai]

Teit Selkälokki selväksi,miltä sinusta tuntuu,etkä katsonut tarpeelliseksi vatvoa,miltä sinusta PITÄISI tuntua. Riemastuinpa konstailemattomasta,selkeä sanaisesta kommentista    

[~Karuna~]

Poistin yhden kirjoitukseni tästä kohtaa, koska taisin ymmärtää jotain täällä alusta asti väärin.  Eli sen, että tämä ketju oli tarkoitettu kertomaan Reikin kurssien teoista eikä siitä, että mitenkä minä sen näin! Koska sen kun tein niin johan alkoi tulla toisiltakin sellaisia mielipiteitä omiani kohtaan, etten tainnut huomatakaan, ettei enää kyse siitä Reiki-kurssien kerronnasta ollutkaan vaan siitä, että taas sain kaiken sonnan kasvojani päin. Eli alitajuntani tuki teoillani sitä omaa puhdistautumista ei teitä puhdistanut kukaan. Tehkää se siis itsellenne omin päin jos toivotte, että pääsette siitä turhasta lastistanne kokonaan, joka sisältänne näemmä niin monen kohdalla jo kyllä ulos pukkaa. Vaan monella keinot ovat ehkä vähissä ja sellaisen työn tekemiseen tarvitsemme sitä Reikiä eli hankkimaan se työkalu, joka puhdistaa. Ei muuta enää tästä aiheesta omalla kohdallani, koska tämäkin ketju tämän tarinani todeksi osoitti ainakin itselleni, mitenkä todellisestikin tämä Reiki auttaa!