seuraava »

[supikas]

Supikas:
Pöytä. Siinä on kolmion muodossa olevat jalat. Niinku olis metallia...muutenkin hirveen tuoreelta tuntuu tämä. Istutte ranskalaisessa kahvilassa, siinä on monta nuorta miestä ja naista. Valkeita kiharoita, kampauksia, huiveja, naurua, aurinkolaseja, muhkeita kukkia, auringonpaistetta ja tuulta.
Jotain tärkeetä tuossa tapahtunee.

Kiitos, kiitos Kuuhilda, tää on niin niin kiva, että vois tapahtua vaikka tulevaisuudessa    Aikahan on vain harha kaikkiin suuntiin 

[liveforever]

kuuhilda kun näin nimesi niin sana patsas tulivoimakkaana.

[Kuuhilda]

Ei muuta ku alat Supikas ajattelemaan tuota pontevasti niin sit se tapahtuu
Kuulostaa kyllä minustakin kivalta...oikein niinkun mukavalta 

Patsas 
Mitähän ihmettä se vois tarkottaa...keksin heti kyllä kaikkea järjetöntä 

[Indium]

Mää en mittään nää kellekkään ja oon täs ketjus ollu ennenkin, mutta täälläpä taas oon  :
Nää pikku tarinat ja tunnelmat on vaan niin valloittavia, että jos siltä tuntuu niin saatte jälleen kertoa mitä mää tuon mieleen

[Kuuhilda]

Mä ooon luultavasti jäävi, mutta koetan silti huvikseni, kun mun täytyy tässä kytätä että mukust nukahtaa...

Satyagraha:
Jukeliton kotka lentää taivaalla auringon yli, se on iso juttu, wow, joku enne. Sitä osotellaan siinä hetki sormilla, ajs it muutaman miehen porukka lähtee juoksemaan tiipii kylään, jonne viedään sana kotkasta, ja alkaa karmee kuhina ja sit kylästä lähtee ratsastajia jotain matalia kukkuloita kohti. Ilmeisesti metsästämään. Kotka tais olla hyvä enne siihen. Amerikan intiaanit.

Indium:
Tooosi pitsinen hameenhelma, polvimittanen, ja sen alta näkyy kaunis jalka. Toi jalka on nousemassa mustiin vaunuhin, jotka on semmoset umpiot että ajuri on ulkopuolella. Vaunuissa odottaa joku mies tai miehiä, eikä ole sun miehes, vaan tää on joku salainen tapaaminen, ihanat juhlat jossain tiedossa.
Sanoisin että Lontoo johonkin maailman aikaan, ennenkö autoja oli.

[Indium]

Jaaha, taas päästiin hame/pitsiviehtymykseeni ja voi kuinka oisinkaan pienenä tahtonu Tuhkimoksi kurpitsavaunuihin

[Kuuhilda]

Hahaa. Mä siis EN tiennyt sun pitsiviehtymyksestä  :

Mikä lie seurapiiriperhonen...

Jaaha, oisko 1920 luvun alku, kun ei vielä kauheesti ollu autoja ja helmat lyheni naisilla?
Tein tutkivaa jornalismia

[mii-i]

satyagraha: Hiekkaa, merenvaahtoa, kasoittain rannalle ajautunutta levää, pienenpieniä simpukankuoria ja paljaat jalat. Arat jalkapohjat, pieniä, verta tihkuvia haavoja. Pitkä, polvia hipova, vaalea aaltotukka. Takana harmaa, kivinen aallonmurtaja. Kasvoilla suolakyynelvuot.
Tyhjä, niin tyhjä olla.
Jotakin, jokin nousee (muistuu), hitaasti, mertakin syvemmältä- kaukaa, matkan ja ajan takaa.


Mulle saa vielki katsoa, jos siltä tuntuu


Indium: Auringonkukkia. Pudottavat siemeniä tuuleen. Syys. Sydämellä painaa jotain, tiät, että pitäs puottaa pois, muttet oikein osaa: et hahmota kaikkea painoa kunnolla, et oikein osaa käsitellä, ehket uskalla.
Tekis mieli tehdä jotain tosi isoa, fyysistä, kun tietäs mitä ja miten. Repäistä, lentää niin lujaa ja kauas, että se jokin murskaantus samalla.
On niin hiljaista, ilma niin raskas, aika niin hidas. Ja ruumis niin painava.
Savimaa.

[Indium]

Vau. Kiitos Hilda ja mii-i. 

[unelmassa]

Mullekki saapi katella/harjotella...

[har.za]

Minullekin saa katso / harjoitella   

[mii-i]

har.za Jäntevä, vaalea mies nahkajalkineineen ja -housuineen. Vyöllä puukko, köydenpätkää.
Sanati lähdit taas. Metsällä minuus katoaa: raitis ilma tulvii sisään (kuin koski), koko ruumis tykyttää rasituksesta, aistit sulautuvat punahohteiseen pimeyteen.
Olet yhtä ympäristösi kanssa. Silmä rekisteröi metsästä poikkeavan liikkeen, lihakset toimivat ajatuksetta- olet peto petojen joukossa.
Pedolla on vapaus: valta, ei velvoitteita- ei ketään kohtaan, ei koskaan.
Selvitkööt yksin.


unelmassa Sä oot papittaren pikkutyttö. Piilottelet pimeässä, pysyttelet tieltä ja näkymättömissä. Imet itseesi aikasi tietäjäin tietoa, tunteita- pelkoa, valtaa, kylmää kauneutta.
Jokin tässä temppelissä tuntuu kovin ummehtuneelta, painavalta. Pahalta haisevia, sekavia miehiä ja naisia raskaine kultakäätyineen pappisseurueissa.
Täytyy pysyä pimeässä, tai tulee potkituksi, kiusatuksi, tai pahempaa.
Jostai syystä sait jäädä äitisi luokse, mutta elät nyt käytännössä näkymättömänä. Vain uniesi ajaksi kömmit äitisi makuusopen nurkkaan huopakasaan- tai sammut äitisi sänkyyn, josta tämä häätää sinut tullessaan pois. Särvintä ja vettä nappaat mistä saat.
 


satyagraha Kiitos! Tuo mummo vois kyllä sopia mun luonteeseen. Mullon pieni kutina, että jokin menneessä liittyy Meksikon lähistölle, käsillä tekemiseen, lapsiin

[Lilim*]

har.za: Olet porvarismies jossakin keski-Euroopan kaupungissa, kävelet mukulakivikadulla jalassa hienot lakerikengät ja päässä silinterihattu, siisti musta takki, viikset, tummat silmät. Kävelet illan hämärtyessä leuka pystyssä kadulla ja nouset hevosvaunuun jossa vaimosi jo odottaa. Vaimolla siisti kaulaan asti napitettu leninki. Siisti ja siveä, tympeä, ajattelet. Raotat verhoa kun vaununne lähtee liikkeelle kohti hienoa kotianne kaupungin laidalla. Katselet muka vaivihkaa pimeillä kujilla keikisteleviä "huonoja naisia", säädyttömiä värejä, punaista ja pitsiä hameenhelmoissa. Takaa nyöritettyjä korsetteja, punatut huulet. Tiedät että noilla pimeillä kuraisilla kujilla on juottoloita joissa työläiset juhlii, juovat isoista kolpakoista olutta ja nauravat suut ammollaan, tyttö polvella kihertäen avonaisessa kaula-aukossaan, syntiset. Ne tanssivat ja hakkaavat käsiään yhteen, suutelevat naisiaan julkeasti kaikkien edessä. Vaimosi kalpeat kasvot ja viileä, hillitty olemus rinnallasi. Kotisi on korea, pöytähopeaa ja kattokristallia, vaan lämpö puuttuu. Tunnet kaipuuta elämään. Kateus noita likaisia, rääväsuisia työläisiä kohtaan nostaa päätään iltaisin, kun kuuntelet komean kaappikellosi raksutusta yksin pimeässä salissa, vain palavan sikarin himmeä valo hetken seuranasi.

[unelmassa]

mii-ii.    ..unelmassa Sä oot papittaren pikkutyttö. Piilottelet pimeässä, pysyttelet tieltä ja näkymättömissä. Imet itseesi aikasi tietäjäin tietoa, tunteita- pelkoa, valtaa, kylmää kauneutta.
Jokin tässä temppelissä tuntuu kovin ummehtuneelta, painavalta. Pahalta haisevia, sekavia miehiä ja naisia raskaine kultakäätyineen pappisseurueissa.
Täytyy pysyä pimeässä, tai tulee potkituksi, kiusatuksi, tai pahempaa.
Jostai syystä sait jäädä äitisi luokse, mutta elät nyt käytännössä näkymättömänä. Vain uniesi ajaksi kömmit äitisi makuusopen nurkkaan huopakasaan- tai sammut äitisi sänkyyn, josta tämä häätää sinut tullessaan pois. Särvintä ja vettä nappaat mistä saat.
 
Tuo voi pittää osittain    paikkaasa
Kiitän ja kumarran.

[liveforever]

mulle kans