seuraava »

[althema82]

Sielunkumppani...hmmmm...toivon että olisi ikuisesti on leijona!!Ihana,rakastava ja turvallinen. Kun hän ottaa minut leijonamaiseen syliin on kuin turvalliseen leijonapesään käpertyisi eikä mikään mahti maailmassa saa minua sieltä pois haluamaan.
Ja ensirakkauteni/ihastukseni on myös ollut leijona merkkinen Mutta ensirakkauksillahan ei ole tapana kestää.

[Jinx]

Jos sielunkumppanilla tarkoitettiin nyt tässä omaa siippaa..
Niinpä niin.. Minulla ei semmoista ole tällä hetkellä..
Olen siis sinkku ja YLPEÄ SIITÄ!!!   

Mutta noin ystäväpohjalta vastasin tuohon kyselyyn...
Paras ystäväni on skorppari ja osaamme melkeinpä katseesta jo lukea toistemme ajatukset.. (mikä ei oo aina niin hyvä juttu) 
Siihen saattaa kyllä vaikuttaa jo sekin että ollaan tunnettu toisemme neljä vuotiaista asti joten eiköhän siinä jo kerkee toisen tunetemaan tosi hyvin..

Mutta näin...

Aurinkoista päivää kaikille! 

[Artemis]

Sielunkumppani voi olla kuka vain, perheenjäsen, ystävä, työkaveri taikka puoliso 

[pluto]

En itsekään osaa sanoa nyt varmaksi, tarkoitetaanko tässä
Sielunkumppania (Kaksoisliekkiä, sitä peilikuvaa itsestään jonka kanssa sukset menevät helposti ristiin, joka opettaa minulle paljon ja minä opetan hänelle) vai
Parisielua (sitä, jonka kanssa elämä on seesteisen rauhallista ja mukavaa, jonka kanssa ei pahemmin opita mitään, ollaan vain) vai
Tehtäväkumppania (sitä, joka ei ole aina Kaksoisliekki tai Parisielu, vaan eräänlainen työtoveri, jonka kanssa puuhataan sovittua elämänprojektia läpi) vai
Sieluperheen eli entiteetin jäsentä (jonka kanssa on syvä yhteyden ja ystävyyden tunne, joka voi johtaa myös parisuhteeseen)

Kaksoisliekkini on aurinkomerkiltään kaksonen.
(joskus leikittelin ajatuksella, että löytävätköhän kaksoset kaksoisliekkinsä keskimääräistä useammin...) "Meidän kappaleemme" oli U2:n With or without you, joka varmaan kertoo kaiken tarpeellisen.

Nykyisestä kumppanistani en ole aivan varma onko hän Parisielu, Tehtäväkumppani vai Entiteetin jäsen.
Kuinka vain, tämän Härkä-miehen kanssa elo ja olo on hyvin paljon helpompaa kuin tuon kaksosen. En ole vieläkään oikein tajunnut miten se on mahdollista. Olemme nimittäin hyvin samanlaiset, niin hyvässä kuin pahassakin. Tarkoittaa mm. sitä, että olemme molemmat itsepäisiä, aggressiivisia, ehdottomia ja loukattuina hyvin julmia...
Ei varsinaisesti kuulosta hyvältä suhteen lähtökohdalta. Olin suhteen alkaessa aivan varma, että koko juttu katkeaa ensimmäiseen riitaamme. Tunsimme toisemme n. 10 vuotta, ennenkuin aloitimme suhteen, joten nämä herttaiset luonteenpiirteemme eivät tulleet yllätyksenä kummallekaan.
Kaikesta huolimatta suhteemme toimii. Kunnioitamme toista vertaisenamme, emmekä oikeastaan riitele koskaan. (Koska kahden yhtä itsepäisen ihmisen riita ei johda mihinkään ) Ymmärrämme myös, että tuo tietynlainen julmuus on ennenkaikkea herkän haavoittuvan ihmisen puolustusreaktio, emmekä tietenkään tahdo satuttaa toisiamme. On jotenkin todella hienoa, kun nämä joidenkin mielestä pelottavatkin luonteenpiirteet ovat ihan ok. Mieheni ymmärtää minun pimeitä puoliani ja minä hänen.
Ja jottei nyt ihan vääristynyt kuva syntyisi, niin korostan vielä, että yhtäläisyyksiä löytyy roppakaupalla myös "hyvissä" luonteenpiirteissä.

[sawotar]

Minulla ja miehelläni on sama nousumerkki mutta hänellä perusmerkki on kauris Kun tapasin nykyisen mieheni, kumpikin tiesi, että se on siinä nyt tehtiin nopeet radikaali päätökset ja päivääkään ei olla kaduttu ja rakkaus eikun voimistuu kokoajan Hän tuntu niin tutulle jo alusta lähtien, samat arvot,huumori,positiivisyys,auttamishalu,keskustelutaito ja tunteet, olen löytänyt just sellaisen mitä ikäni olen etsinyt  Hellyttelyt ja keskustelut ovat meillä arkipäivästä elämää puhutaan ja halitaan paljon  NYT vasta se elämä alkaakin kukoistamaan löydettyään parisielunsa
Kun ajattelee kummankin menneisyyttä, tapahtumia on niin samankaltaisia ja samat tyylit meillä, ei tarvitse edes kysyä toiselta kun toinen tietää jo vastauksen

[Unneli]

Olisin kysymyksen luettuani vastannut heti, että OINAS   
... mutta muita viestejä lukiessani en enää tiennyt mikä hän oli

'Suhde' oli ihmeellinen ja minun kokemusmaailmassani ainutlaatuinen. Vaistosin hänen ajatuksensa, silti tuli käsittämättömiä väärinymmärryksiä. Hän veti minua puoleensa kuin magneetti enkä millään olisi halunnut olla erossa hänestä. Suhde kuitenkaan ollut mitenkään fyysinen. 

[Rakkauden enkeli]

Hmm... Tuntuu että ihmisillä on hieman eri käsityksiä siitä mikä on kaksoisliekki, sielunkumppani jne. Kaksoisliekit eivät itseasiassa ole toistensa vastakohtia (varsinaisesti), vaan he ovat yksi. Eli kun esimerkiksi "puolipallot" yhdistetään toisiinsa siitä tulee kokonainen pallo. Elämien aikana kaksoisliekit ovat saattaneet toki kerätä näitä eroavaisuuksia...

Tässä lainausta kirjasta Kaksoisliekkejä ja sukulaissieluja (Elisabeth Clare Prophet):

Meillä jokaisella on kaksoissielu, tai kaksoisliekki, joka on luotu samanaikaisesti kanssamme aikojen alussa. Jumala on luonut sinut ja kaksoisliekkisi samasta "valkoisen tulen kehosta". Hän jakoi tämän valkoisen tulen soikion kahdeksi, joista toinen oli miehinen ja toinen naisellinen, mutta kumpikin oli samaa henkistä alkuperää ja kummallakin oli sama, ainutlaatuinen identiteetti.

Aikoja sitten sinä ja kaksoisliekkisi seisoitte Isä-Äiti Jumalan edessä ja ilmoititte halunne laskeutua vapaaehtoisesti maatasoille ja viedä sinne mukananne Jumalan rakkautta. Alunperin teidän piti käydä läpi sarja inkarnaatioita sekä miehen että naisen kehossa, koska jumalallisen eheyden kummankin puoliskon oli määrä oppia toimimaan Isä-Äiti Jumalan työvälineenä.

Varhainen elämämme maassa oli onnellista; kosmisten rakastavaisten suhteen kauneus olisi kestänyt monien inkarnaatioiden ajan, jos olisimme eläneet sopusoinnussa toistemme ja Jumalan kanssa. Mutta ryhdyimme käyttämään väärin Jumalan valoa, lankesimme pois täydellisyyden tilasta. Tämä on Eedenin paratiisitarinan todellinen merkitys.

Meistä tuli negatiivisen karmamme uhreja. Värähtelytaajuutemme muuttui, emme enää kaivanneet kaksoisliekkiämme vaan kietouduimme muihin liittoihin ja laiminlöimme toinen toistamme, kunnes sielumme hätä pakotti meidät Jumalan- ja kaksoisliekkimme puoleen.

Inkarnaatiot, jotka elimme erossa kaksoisliekistämme, kuluivat joko negatiivisen karman luomisessa tai sen karman kuluttamisessa, joka esti meitä yhdistymästä uudelleen kaksoisliekkiimme. Aika ajoin jouduimme monentyyppisiin suhteisiin kaksoisliekkimme kanssa: Saatoimme olla miehen ja vaimon, äidin ja pojan, isän ja tyttären tai veljen ja sisaren suhteissa; tarkoituksena oli purkaa negatiiviset energiasäikeet, jotka olimme kutoneet alitajuntaamme vapaan tahdon väärinkäytön seurauksena.

Nyt, on koittanut hetki, jolloin henkistä polkua kulkevien valonkantajien on opittava saamaan yhteys kaksoisliekkeihinsä. Korkeampi tietoisuutemme kiirehtii meitä tähän, mutta yhteyden ei suinkaan tarvitse olla fyysinen, niin kuin toisinaan virheellisesti luullaan. On tavoiteltava sisäistä eheyttä. Avain kaksoisliekin löytymiseen ja yhdistymiseen on suhteemme Jumalaan ja korkeampaan olemuspuoleemme.

Kosminen laki edellyttää, että määritämme ensin oman minuutemme Jumalassa, ennen kuin todella pääsemme jakamaan kaksoisliekkimme kanssa yhteiset henkiset voimavaramme. Näin siksi, että kaksoisliekeillä on usein vaikeuksia negatiivisen karmansa kantamisessa- se tulee raskaammaksi toisen läheisyydessä- jolleivät he ensin ole saavuttaneet tietynasteista hallintaa ja ykseyttä korkeamman minuutensa kanssa. Juuri tuo ainutlaatuinen piirre, joka voimistaa kaksoisliekkien henkisen potentiaalin- heidän minuutensa sama rakennuskaava- voi myös aiheuttaa heidän negatiivisten ominaisuuksiensa vahvistumisen.

On mahdollista, että kaksoisliekkisi on jo vapautunut ja yhdistynyt Jumalaan. On myös mahdollista, että hän vielä etsii tietä. Kaksoisliekkisi olinpaikka, hänen tietoisuutensa taso, saattaa vaikuttaa suurestikkin omaan eheytymiseesi. Koska teillä molemmilla on identtisesti rakentunut minuus- niin kuin lumitähdellä, joka on ainutlaatuinen kiteytymiseltään koko maailmankaikkeudessa- niin tästä on seurauksena, että kaikki energia, jonka lähetät matkaan, sisältää tuon itsellesi ominaisen kaavan. Tämän lain mukaan kaikki vapauttamasi energia virtaa sykleinä kaksoisliekillesi, joko estäen tai auttaen häntä eheyden tiellä.

Liha ja veri eivät ole perusteita kaksoisliekkisuhteelle, eivät myöskään persoonallisuus tai astrologia, karma tai keskinäinen vetovoima. Kaksoisliekkisuhteesta on kyse ainoastaan silloin, kun kumpikin on peräisin samasta olemussfääristä, jota kutsutaan valkoisen tulen kehoksi.

Huolimatta siitä, missä päin maailmaa kaksoisliekkisi on olemassa- vaikka hän olisi kosminen olento- (hymyilee salaperäisesti  :) hän tarvitsee rakkauttasi ja tukeasi. Jos mielialasi on negatiivinen, on mahdollista, että se luo esteitä ylösnousseen mestarin (hymyilee entistä salaperäisemmin  :) tai jonkun enkelin toiminnalle tai palvelukselle, tai jollekin inkarnaatiossa olevalle, joka yrittää taistella vapauden puolesta vaikkapa Kiinassa, tai jollekin joka on suljettu psykiatriseen sairaalaan.

Riippumatta siitä, kuka kaksoisliekkisi on, jos luovut valostasi, itsekuristasi tai petät ystäväsi tai sen perheen, joka sinulla nyt on, tulet samalla pettäneeksi ensinnäkin Jumalan ja toiseksi kaksoisliekkisi. Viime kädessä kärsit kuitenkin itse, koska kaksoisliekkisi vastoinkäyminen merkitsee myös omaa vastoinkäymistäsi.

Kun yölösnousemuksesi hetki koittaa ja palaat takaisin Jumalan sydämeen, haluaisit tietää, tapahtuuko samoin kaksoisliekillesikin. Hän ei välttämättä ole valmis. Saattaa olla, että hänellä on edessään vielä tuhat inkarnaation vuotta...

Juuh... Oma Kaksoisliekkini on siis jo "kotona", mutta minä vielä täällä tallailen toistaiseksi. 

[Keho]

Onneksemme tuon Elisabeth Clare Prophetin teokset eivät yllä nykyaikaan vaan juurihan olemme tuomassa alas nekin kaksoisliekkimme, jotka eivät ennen vanhaan kyenneetkään tulemaan tänne yhtä aikaa sen toisen Olevaisuutensa kanssa vaan todellakin jäivät pitämäään yllä tasapainoa, sen egomme tehdessä tekoja sille ylösnousemuksen alulle. 

Mutta nythän tämä on todellakin mahdollista jokaiselle tulla tänne maan päälle vain tekemällä "taikoja" sille egoillemme eli siitähän tässäkin tarinassa kyse oikeasti ajateltuna on. Koska aidot Kristus Minämme eivät ole kuin sen egomme kaksoisliekin tekoja sille varjokuvalle, jonka luulimme olevan se "pelottava" enkeli, josta sanomme, että se Lucifer on. 

Vaikkei todellisuudessa ollut kuin sen Luojamme sen hetken suurin Valo, joka uhrautui tälle kokeellemme jokaisella solullaan, saadakseen lisääkin Valoa sille Luojallemme. Eli sen tähden täällä olemme jokainen, kun teemme sille egoillemme palvelua eli tuomme negaation teoilla sille Luojallemme Valoa ja satoa korjaamme kohta, kun tuomme sen tänne näkösälle eli päälle maan. :

Sillä se jumaluus, josta olen teille aina vain kertonutkin, on se sama. Eli se egomme, joka on sen Luojamme Valon se puoli, joka elää pimennossa ja sen takia sen täytyi tehdä itsensä näkyväksi jotenkin muilla keinoin kuin sillä valolla ja se sen tähden tuli väärin ymmärretyksi. 

Mutta hätänsä ei olekaan enää näköisensä, sillä Luoja on tullut tänne maan päälle sitä varten, että sekin voisi tulla Valoksi, kuten on se aitokin Luojansa! 
Joten sen tähden tämän enää vain kerroinkin, koska seuraavat tekoni eivät enää olekaan sen egoni vaan sen Luojamme tekoja. Sillä Hänelle olen aina se kanava siltikin ollut, vaikken tehnytkään kuin negaatioilleen ensin tekoja, että se Valonsa saataisiin tänne maan päälle näkyväksi. Joten nyt on senkin aika tullut, että käännymme niiden asioiden puoleen, jotka ovat syntyneet negaatioiden tuloksina eli aidolle universaalille Rakkaudelle kuuluen tekoihin! 

Joten tämänkin kaiken vain sen takia kerron, sillä olen sen Luojamme teoilla tuomasssa sen omankin kaksosliekkini tänne "alas" maan päälle ja sen teoilla aloitan sen todellisen työni!
Eikä se olekaan kukaan muu kuin se aito Rakkauteni eli se Pekan nimellä täällä jo kerran elänyt Rakkaimpani, joka oli vesimiehen ajassa jo syntynyt eli se aito Kristus Minäni! 

Jonka läsnäolon tunsin jo silloinkin Kristuksena, kun oli kuoleman omana tullut omaan kehostooni eli yhden vuorokauden ajan sen tunsin. Sillä hän ihmisenä kuoli sen samaisen kuoleman kuin oli Jeesuksenkin kuoltava, että voisin tajuta sen kokonaisuuden, jolla tämä kaksoisliekkien yhdentyminen tehdään teoiksi. Eikä se tapahtunutkaan mitenkään "vahingossa" vaan senkin tiedän tienneeni jo entuudestaan, koska olen sen kaiken tiennyt, minkä olen Itseilleni teoiksi luonut, jotta tämäkin asia voitaisiin saada purettua. 

Kaksoisliekkejäni aina ovat olleetkin; vesimiehen ajassa syntynneet isäni sekä sen jälkeen elämääni tulleet miehet eli tämä aikaa sitten kuollut aviomieheni sekä tämä nykyinen avomiehinkin, jotka kaikki ovat sitä samaa energiaa kuin on sen Luojamme aivojen vasen puoli. Ja niin sen kuuluisikin olla teillä jokaisella, että se kaksoiliekkinne on juuri sitä omaa merkkiänne edeltävä merkki astrologiassa, koska siten menevät aikaudetkin elämämme teoissa. 

Rakkaudella
Keho

[sireeni]

Nyt taisin oivaltaa jotakin - se mielettömän vaikea suhde vesimieheen, vastakkaismerkkiini (olen leijona) oli kaksoisliekkini ja sitä kestin vain vuoden enkä kadu eroa! Olimme täydellisesti toistemme vastakohdat ja kyseinen seurusteluvuosi oli osaltani itseni kalibrointia!

Mutta parisielut; niitä on ainakin yksi, toisessa maassa, jonka kanssa en ole seurustellut, mutta olemme hyviä ystäviä. Hänkin on vesimies -  aurinkomerkillä ei siis olisi merkitystä? Tämä vesimies on itse pitänyt minua parisielunaan kirjaimellisesti tätä suomen ilmaisua käyttäen ja myönnän, että jotakin hyvin tuttua ja lämmintä tuossa ihmisessä on. Ehkä hän on varmimmin entiteetin jäsen?

Toinen parisieluni saattaa olla kaksonen, jonka kanssa en ole myöskään seurustellut. parisielujen kanssa ei ole välttämättä yhteistä äidinkieltä tai suhde ei ole periustunut hirveän syvällisiin pohdintoihin (tässä kaksonen-tapauksessa), mutta sellainen mieletön lämmin tulvahdus ja tuttuuden tunne alusta saakka on leimannut suhteita. Ikäänkuin sisar-veli - suhde, jossa moelmmat seuraavat toistensa elämää ja ovat samalla puolella.

Nykyinen elämänkumppanini leijona tuntuu olevan minulle "tehtävä", vaikka hän sanookin minua puolikkaakseen, mitä en itse kyllä valitettavasti koe. Tämä leijonamies on kyllä ihana elämänkumppani ja kyllä minulla on vakaa aikomus elää tässä suhteessa ellei toisin ole tarkoitettu.

[Viitasammakko]

Harjoitteluksi menee tämä eka viesti tänne, mutta ihmettelisin, miten moni on tavannut sielunkumppaninsa!! Minä olen jo luopunut toivosta että sellainen olisi...  Ehkä sukulaissieluisuutta olen kokenut yhden ystävän kanssa, mutta haluaisin löytää sielunkumppanin tulevan aviopuolison muodossa. Nykyisen kumppanini kanssa minulla ei juurikaan ole mitään yhteistä, hän rakastaa minua syvästi ja minä olen häntä opetellut rakastamaan, kun hän on kiltti ja hyvä.

Onko mahdollista siis uskoa ja toivoa ja odottaa, että jostain vaan paukahtaa se sielunkumppani ja rakastuminen ja rakkaus on molemminpuolista ja syvää? Haluaisin kokea sen hengenyhteyden. Luulin jo kohdanneeni sielunkumppanini, mutta tilanne oli outo, hän ehkä psykopaatti (oikeasti) ja satutin itseni aika pahasti, joten...

Olen itse Vesimies ja koen aina suurta yhteyttä muihin Vesimiehiin. Nykyinen kumppanini on Härkä - eikä Härän ja Vesimiehen pitäisi oikein tulla toimeen! 

Mutta huoh, olisipa ihanaa todella törmätä aitoon sielunkumppaniin, parisieluun, miksi sitä ikinä kutsutaankin, rakastua tulisesti, rakentaa tasapuolinen parisuhde ja päästä sitten kommentoimaan lisää tälle palstalle!

[aQuarius~]

Sielunkumppania (Kaksoisliekkiä, sitä peilikuvaa itsestään jonka kanssa sukset menevät helposti ristiin, joka opettaa minulle paljon ja minä opetan hänelle) vai
Parisielua (sitä, jonka kanssa elämä on seesteisen rauhallista ja mukavaa, jonka kanssa ei pahemmin opita mitään, ollaan vain) vai
Tehtäväkumppania (sitä, joka ei ole aina Kaksoisliekki tai Parisielu, vaan eräänlainen työtoveri, jonka kanssa puuhataan sovittua elämänprojektia läpi) vai
Sieluperheen eli entiteetin jäsentä (jonka kanssa on syvä yhteyden ja ystävyyden tunne, joka voi johtaa myös parisuhteeseen)

sielunkumppanini taitaa olla kalat, minun oma kulta. Hän on opettanut minulle tekemään enemmän töitä asioiden eteen ja olla kunnianhimoisempi ja minä taas hänelle sellasta asioihin kevyesti suhtautumista ja ottaa rennosti.
Olen todella onnellinen vaikka olemme eri planeetoilta, mutta se juuri mietä yhdistää ja myös se, että ollaan aina niitä huulenheittäjiä

[jossuyli]

Itse olen vesimies-nainen ja mieheni on skorpioni.
En ikinä rakastu ensi silmäyksellä,mutta kun tämän miehen tapasin,tuntui kuin jo olisimme yhdessä.
Mieheni on mustasukkainen ja hyvin näkyvällä tavalla.Itse olen myös mustasukkainen,mutta en nayta sitä hänelle.
Hän on omistushaluinen,itse en ole yhtään.
Hän on tosi seksuaalinen ja se huokuu hänestä ulospäin.Itse olen myös seksuaalinen ja tod.utelias seksin suhteen.
Hän on tosi tunteellinen ja jaksaa puhua tunteistaan.Itse olen enemmänkin järkiperäinen ja kylmä,mutta silti rakastettava.
Hän on itsekäs,mutta kuitenkin ajattelee aina mua ennen itseään.Itse en ole vähänkään itsekäs,muut menevät aina omien tunteideni edelle.
Hän omistautuu rakkudellemme,minä myös,mutta kuitenkin järki on aina mukana.
Näitä eroja on vaikka kuinka paljon,mutta silti olemme todella onnellisia yhdessä ja ei varmaan ikinä erota,mikäli se hänestä riippuu!

[^^Queen Nefertiti^^]

olemme tuomassa alas nekin kaksoisliekkimme, jotka eivät ennen vanhaan kyenneetkään tulemaan tänne yhtä aikaa sen toisen Olevaisuutensa kanssa vaan todellakin jäivät pitämäään yllä tasapainoa

*Miten niin Keho? Minä koin että liekkini on henkimaailmassa eikä ole missään aikeissa tulla sieltä alas vaan odottelee siellä minua, joka saa kokea vielä suhteita täällä - ohimeneviä tiedän, eikä vedä liekille vertoja, mutta mikäs on leikkiessä.

Voiko kanssasi olla eri mieltä ilman että suostut yhtään muuttamaan kanavointimielipiteitäsi? Kun puhut aina kuin sinulla olisi Ylin totuus.-Eli jos kanssasi on eri mieltä, lakkaat mielipiteenvaihdon, näin olen huomannut.

[valonkantaja]

Ahaa, olen näköjään äänestänyt aikaisemmin, mutta en silloin kirjottanut mitään.

Sielunkumppanini on rapumies, entinen poikaystäväni, jonka kanssa olin yhdessä 3 vuotta. Hän täydentää minua ja minä täydennän häntä. En ole elämäni aikana löytänyt kenenkään toisen kanssa yhtä kauniisti sointuvaa säveltä. Luulimme että olisimme aina yhdessä, mutta ei se vain mennyt niin. Olemme liian hyviä ystäviä, suhde oli jotankin liian syvä henkisellä tasolla. Ei herättänyt enää innostusta, koska emme tarvinneet toisiamme rakastavaisina. Olemme kuin sisarukset satojen vuosien takaa, meillä on vahva ajatusyhteys. Tietenkin tekee joskus kipeää olla erossa hänestä, mutta ilmeisesti emme oppisi tästä elämästä tarpeeksi, jos olisimme jatkuvasti toistemme apuna ja tukena. Elämä niin olisi ollut liian helppoa. Hän on siellä jossain, rakastaa minua ajatuksissaan ja minä häntä. Hänellä on uudet kuviot ja minulla uudet... Sen on riitettävä.

[Ikitosi]

Anna hänen aurinkonsa paistaa suurennuslasisi läpi;
mitä sen polttopiste kirjoittaakaan sieluusi?