Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Auttaisiko joku?  (Luettu 3037 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Eila
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 107


Profiili
« : 17.05.2011 10:56:20 »

Tyttöni 13v on niin masentunut,että viiltelee itseään.Yritin keskustella hänen kanssaan,mutta ei luvannut sanoa mikä asia häntä masentaa.Koulun terveydenhoitaja otti yhteyttä ja nyt on aika koulun psykiatrialle.Tulemmeko pääsemään tämän asian kanssa voiton puolelle?
tallennettu
ihinwih
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 25


Profiili
« Vastaus #1 : 17.05.2011 14:16:00 »

Keltaruusu hyvä

Varmasti pääsette voiton puolelle, se tosin vaatii kärsivällisyyttä ja työtä.
Puhun kokemuksesta, sillä molemmat tyttäreni ovat käyneet samanlaisen masennuskauden läpi kuin Sinunkin lapsesi.  Masennukselle ei kummallakaan löytynyt mitään syytä, ellei sitten syynä ollut kouluterveydenhoitajan kommentti:" Sinulla kun paino on lisääntynyt enemmän kuin pituuskäyrä edellyttää." josta vanhemmalle tytölle tuli vahvasti anorektisia oireita ja samoin kävi nuoremmallekin.
Nyt meidän tytöt ovat aikuisia, vanhemmalla on asiat oikein hyvin, nuorempi, 18-vuotias, on päässyt yli pahimmasta ja hallitsee ahdistuksensa, suoriutuu hyvin opiskeluistaan ja on mielestäni hyvin kypsä ihminen.

Sinun tyttärelläsi on synkkä tie kuljettavana, toivottavasti se on vain pikku pätkä ja sitten valo voittaa.  Psykologipalvelut kannattaa hyödyntää, vaikka nuori vihaisikin sekä terapiaa että terapeuttia, meidän tytöillä oli kummallakin vuorollaan sellainen tilanne, että terapeuttia oli vaihdettava, ja senkin jälkeen kesti kauan, ennenkuin luottamus heräsi.  Tässä tarvitaan sitkeyttä.
Lopulta kuitenkin terapia tehosi ja aika varsinkin edesauttoi toipumista.

Tuntuu siltä, että vaikka nykyisillä nuorilla on asiat paljon paremmin kuin 60-luvulla, jolloin itse olin nuori, heillä on enemmän masennusta, itsetuhoisuutta ja muita ongelmia.  "Näkyni" on sellainen, että nuoret kamppailevat hukkumaisillaan informaatiotulvassa ja kuulevat kommentteja ulkomuodostaan, painostaan ja pituudestaan, pukeutumisestaan ja vaikka mistä oletusarvoista - ja siitä huolimatta onnistuvat kasvamaan, löytävät itsetuntonsa ja aikuistuvat.

Kaikki mahdollinen apu kannattaa ottaa vastaan.  Jos elämänkatsomuksesi hyväksyy energiahoidot, reikihoidot, henkiparannuksen ..., voit laittaa pyynnön Distant Healing Network sivustolle, siellä on satoja vapaaehtoisia ympäri maailmaa, jotka lähettävät hoitoa maksutta.

Voimia Sinulle ja kaikkea hyvää Sinulle ja tyttärellesi.

tallennettu
Eila
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 107


Profiili
« Vastaus #2 : 18.05.2011 17:18:44 »

Kiitos paljon kun vastasit minulle ja kerroit omista kokemuksistasi.Se antoi minulle kovasti toivoa.Tänään tilasin tytölle ajan koulun psykologille.Jos hän sille pystyisi kertomaan huolistaan,mikä olisi hyvä.
Minäkin olen 60luvulla syntynyt ja kovia kokenut,mutta mieleenkään ei koskaan tullut tälläiset asiat silloin.Nyt ehkä lapsilla liian helppoa elää,kun kaikki melkein saadaan.Niin erilaista nuoruus nyt kuin ennen.
Kaikkea hyvää elämääsi smitten
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: